Venäjän ja Suomen presidentit kohtaavat torstaina Hotelli Punkaharjussa, jonka historia on kietoutunut Venäjään 1800-luvun alusta lähtien. Punkaharjusta kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski uskoo, että Punkaharju valikoitui Putinin vierailukohteeksi rajan läheisyyden lisäksi historian kytkösten ansiosta.
– Ei varmasti ole sattumaa, että venäläinen osapuoli on kelpuuttanut tämän kokouspaikaksi. Hotelliin liittyy keisarillinen historia ja toisaalta venäläisen matkailun historia.
Punkaharjun luonnonsuojelualueen ja entisen valtionhotellin historia alkaa vuodesta 1803, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Punkaharjulla. Keisari päätti suojella harjualueen.
– Tämä päätös on turvannut Punkaharjun säilymisen tähän muotoon, jossa se meillä on.
Majoitustoiminta sai alkunsa, kun harjulle rakennettiin vuonna 1845 metsänvartijan talo. Rakennuksen tornista vartioitiin metsäpaloja, ja talossa oli marjoituskapasiteettia muutamalle kulkijalle.
– Kolme huonetta metsänvartijan kodissa oli matkailuhistorian alku, Paaskoski sanoo.
Myöhemmin vuonna 1878 keisari Aleksanteri II antoi luvan laajentaa talon varsinaiseksi hotelliksi.
Anarkisteja, valokuvaajia ja taidemaalareita
Paaskoski kuvailee Punkaharjua Venäjän ja Suomen yhteisen historian tihentymäksi.
Samoissa kansallismaisemissa ovat kulkeneet muun muassa jääkausitutkimusta tehnyt venäläinen maantieteilijä, geologi ja anarkismiteoreetikkona tunnettu Pjotr Kropotkin ja 1900-luvun alussa harvinaisia värivalokuvia kuvannut valokuvaaja Sergei Prokudin-Gorski. Prokudin-Gorskin kuvia voi katsella Yhdysvaltain kongressin kirjaston verkkosivuilla.
Paaskoski suosikki Punkaharjulla vierailleista kuvataiteilijoista on pietarilaiseen Mir isskusstva -taiteilijaryhmään kuulunut Anna Ostroumova-Lebedeva, joka kävi harjumaisemissa vuonna 1913.
– Hän teki valtavan hienoja vesivärilaveerauksia tästä harjusta syksyllä, jolloin harju hehkui kaikissa keltaisen, punaisen ja vihreän sävyissä.
Tavallisia turisteja Topeliuksen huvipuistossa
Jo reilut sata vuotta sitten taiteilijoiden ja tiedemiesten lisäksi tavalliset venäläiset ovat matkailleet Punkaharjulla.
– Venäläisissä matkaoppaissa Punkaharju oli näyttävästi esillä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Venäläiset tekivät rengasmatkan Itä-Suomeen.
Paaskoski kertoo reitin kulkeneen esimerkiksi Pietarista Viipuriin, Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan, Imatrankoskelle, Savonlinnaan sekä Punkaharjulle ja lopuksi Käkisalmen kautta takaisin Pietariin.
Osansa alueen matkailusuosioon toi Sakari Topeliuksen Maamme-kirja, jossa Topelius kirjoitti 1875 Punkaharjusta maan kauneimpana huvipaikkana ja huvipuistona.
Torstaina Suomen kansallismaisemaan saapuu Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka käy tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa kahdenväliset keskustelut Hotelli Punkaharjussa.
– Näen vierailun luontevana jatkona siihen, mitä Suomen ja Venäjän historia on ollut jo parin vuosisadan ajan, Paaskoski sanoo.
Hotelli Punkaharjusta presidenttien ilta jatkuu höyrylaivaristeilyllä ja moskovalaisen Bolshoi-teatterin vierailunäytöksellä Savonlinnan Olavinlinnassa, jossa on käynnissä Savonlinnan Oopperajuhlat.
Korjattu 26.7.2017 kello 8.58: Jyrki Paaskosken nimi kuvatekstistä ja leipätekstistä. Aiemmin jutussa Paaskosken nimi oli kirjoitettu kolmesti virheellisesti Paaskivi.