IMATRA Seurakunnat ovat alkaneet järjestää uskontoa vaihtaville turvapaikanhakijoille rippikouluja. Tähän mennessä useat sadat Suomeen viime vuosina tulleista turvapaikanhakijoista ovat luopuneet islamista ja liittyneet jäseneksi evankelisluterilaiseen kirkkoon.
Imatran Tainionkosken seurakuntakeskuksessa parikymmentä nuorta afgaanimiestä lukee Uutta testamenttiä darin kielellä. Seurakunnassa havahduttiin rippikoulun tarpeeseen vuosi sitten, kun kaupungissa aloitti toimintansa vastaanottokeskus.
– Heitä alkoi tulla jumalanpalvelukseen ja reagoimme siihen, että aloimme järjestää heille opetusta, sanoo pastori Vesa Julin Imatran seurakunnasta.
Rippikoulussa opetus tapahtuu englanniksi, mutta nettiyhteyden päässä oleva tulkki kääntää keskustelun darin kielelle. Papilta kysytään paljon muun muassa kirkon sakramenteista, kuten kasteesta.
– Minua ei ole vielä kastettu, mutta odotan sitä ja olen varmasti hyvä kristitty, sanoo Aliraza Hussaini.
Rippikouluryhmässä olijoista useat kertovat syyksi uskonnon vaihtamiseen sen, että ovat pettyneitä islamiin. Taustalla on lähtö entiseltä kotiseudulta ja henkisesti raskas turvapaikkaprosessi.
– En ole ollut pitkään aikaan yhteydessä Afganistanissa olevaan perheeseeni. Jos he saavat tietää, että minusta tulee kristitty, se merkitsee minulle vaikeuksia, pohtii Golamir Hossaini.
Islamista luopujaa kohdellaan kotiseudulla vääräuskoisena eikä yksikään rippikoulussa opiskelevista nuorista usko palaavansa enää Afganistaniin. Sen sijaan Imatran vastaanottokeskuksessa islamista luopuneisiin on tähän asti suhtauduttu hyvin.
– Kyllä he ymmärtävät, että Suomessa on ihan eri säännöt kuin kotimassa ja toista kunnioitetaan, sanoo Imatran vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.
Uusi uskonto sen sijaan voi helpottaa kotoutumista Suomeen.
– Täällä on helpompi elää, koska suurin osa ihmisistä on kristittyjä, jatkaa Hossein Mohammadi.
Kaste edellytyksenä seurakunnan jäseneksi pääsemiselle
Imatran seurakunnan jäseneksi on liittynyt muutaman kuukauden aikana lähes kymmenen nuorta afgaania.
Jäsenyyden edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu rippikoulu ja kolmen kuukauden ajan tiivis yhteys seurakuntaan. Kyse on suuresta arvojen ja uskomusten muutoksesta.
– Heidän täytyy ymmärtää mitä ovat tekemässä, eivöt mene sosiaalisesta paineesta kasteelle taikka turvapaikkaprosessin takia, jatkaa Julin.
Uskon lujuutta on kuitekin vaikea ulkopuolisen arvioida.
– Osa on vakavissaan, mutta joukossa on myös heitä, joiden motiivit liittyy turvapaikkaprosessiin. Mutta jos näin on, niin se on pinnan alla emmekä me pysty sitä selvittämään, tuumaa pastori Vesa Julin Imatran seurakunnasta.