Hyppää sisältöön

Joko säästä uutisoidaan liikaa? – Tiedotusvälineet vastaavat

Supermyrskyjä, hirmuhelteitä ja ennätyskoleita kesiä. Sääjutut kiinnostavat suomalaisia, mutta onko jatkuva uutisointi mennyt jo naurettavuuden puolelle? Kysyimme tiedotusvälineiltä asiaa.

Rantaelämää Yyterissä Porissa heinäkuussa 2017. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Arvauksia huomispäivän säästä on tehty vaihtelevalla menestyksellä kautta ihmiskunnan historian.

Säästä keskustellaan niin kahvipöydissä kuin bussipysäkeilläkin ja uutisissa ennustetaan Suomeen milloin ennätyskorkeita lumikinoksia, milloin monen toivomia seksihelteitä. Korostuneen runsasta on sääuutisointi ollut kuitenkin vasta viime vuosina. Meneekö kaikki jo liioittelun puolelle?

Kysyimme tiedotusvälineiden edustajilta mielipidettä.

Sää viihteellistyi verkon myötä

– Sääjuttuja luetaan paljon, vaikkei niissä edes olisi suurta uutisellista sisältöä. Kesäisin helteen odottelu on suomalaisille enemmänkin viihdettä. Todellisuudessa ei ole suurta merkitystä, onko ulkona 23 vai 25 astetta lämmintä. Sääjutut kiinnostavat silti, kertoo MTV uutisten uutispäällikkö Pertti Nyberg.

Sääjuttuja todella luetaan aiheesta riippumatta. Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin arvelee syyn johtuvan maailmanmahdin kansoja yhdistävästä voimasta.

– Sää on osa nykyaikana harvinaista yhteistä kokemusmaailmaa. Kaikki suomalaiset eivät enää mene lauantaisin saunaan tai katsele tismalleen samoja ohjelmia televisiosta, mutta meillä kaikilla on joku kokemus säästä. Siksi se on myös hyvä puheenaihe.

Kuva: Ilkka Uusitalo / AOP

Iltalehden uutispäällikkö Tuukka Matilainen yhtyy ajatukseen sään yhtenäistävästä vaikutuksesta. Säälle ei kukaan mitään mahda, mutta kiinnostavaa on silti tietää mitä tuleman pitää.

Missä kuitenkin menee raja sopivan ja liian paljon uutisoinnin välillä?

– Ennen vanhaan kanavia oli vähemmän ja sääjuttujen määrä selvästi vähäisempi. Juttuja tehtiin yleensä vain erikoisemmista sääilmiöistä. Nyt uutistulva on kova, mutta näen sääuutisoinnin silti ennemminkin yleisön palvelemisena.

Kaupallisen median suhde sääjuttuihin on selvä: niin kauan kuin juttuja luetaan, niitä tehdään. Miksi Yleisradiossa sitten tehdään paljon sääjuttuja? Ylen uutis- ja ajankohtaislähetyksistä vastaava päällikkö Marjo Ahonen vastaa.

– Suomalaiset toivovat tiivistä sääuutisointia ja tietoa siitä, missä mennään sään suhteen. Tästä syystä mekin olemme lisänneet verkon sääsisältöjä esimerkiksi taustoittamalla sääilmiöitä ja kertomalla tarkemmin paikallissäästä.

Otsikoissa supermyrskyjä ja seksihelteitä

Sosiaalisessa mediassa kritisointia on aiheuttanut sääilmiöiden paisuttaminen superlatiiveilla. Otsikoissa vilahtavat esimerkiksi etuliitteet super-, hyper-, ennätys- ja hirmu- niin tiuhaan tahtiin, että vähemmästäkin hämmentyy. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäelle tilanne on tuttu.

– Superlatiivit eksyvät huomaamatta sääuutisiin. Ukkosen lähestyessä saatetaan uutisoida trombivaarasta ja pienen lämpötilan nousun jälkeen hehkutetaan hurjia helteitä. Kolea kesäkin kääntyy otsikoissa ennätyskoleaksi, vaikka mitään ennätyksiä ei todellisuudessa olisi rikottukaan.

Superlatiivit syövät helposti pohjaa oikeilta ja uhkaavilta säävaroituksilta. Kun kaikki on hirmua ja hurjaa, voivat oikeasti hirmuiset ja hurjat luonnonilmiöt jäädä muiden jalkoihin.

Tärkeintä Niinimäestä onkin, etteivät aiheelliset varoitukset mene yleisöltä huomaamatta.

Kuva: Eugene Sergeev / AOP

Pitkän ajan ennusteet ovat pelkkää arpapeliä

Maaliskuussa povattu seuraavan kesän helle tai kesäkuussa varoiteltu tuloillaan oleva kylmä talvi – myös pitkän ajan sääennusteet ovat lisääntyneet. Meteorologi Niinimäen mukaan pitkän ajan ennustuksia otsikoidessaan tiedotusvälineet saattavat jättää epävarmuuden taka-alalle.

– Vuodenaikaennusteet ovat hyvin suuntaa-antavia ja usein niistä ei saada edes minkäänlaista ennustettavuutta. Tulevasta kesästä ei välttämättä pystytä sanomaan vielä mitään, mutta mahdollisesta hellekesästä tehdään silti juttuja.

Iltalehden Matilainen toteaa, että pitkän ajan ennusteita ei koskaan uutisoida faktoina.

– Kokemus osoittaa, että harvoin edes viikon päähän pystytään sanomaan varmaksi mitä tapahtuu. Jos tehdään pidemmän ajan ennusteista juttuja, niin tärkeintä on, että lähteet ovat selvillä.

Ilta-Sanomien Appelsin painottaa, että myös lyhyen ajan ennusteissa on epävarmuutta.

– Vaikka näyttäisi siltä, että helle olisi tulossa, niin tilanne voi muuttua hyvin nopeasti. Siitä huolimatta ennusteista on hyvä kertoa, koska sää kiinnostaa ihmisiä. Sillehän me emme mahda mitään, jos ennustetut säät eivät lopulta toteudukaan.

Suosittelemme sinulle