Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä pitäisi tulevaisuudessa vastata 18 maakuntaa.
Hallituksen päätös säilyttää nykyiset maakunnat ei tule olemaan pysyvä, kirjoittaa Kokoomuksen kansanedustaja ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä torstaina blogissaan (siirryt toiseen palveluun).
– On päivänselvää, että kaavailtu 18 maakunnan malli voi olla korkeintaan siirtymävaiheen ratkaisu, sanoo Mäkelä Yle uutisille.
Mäkelän mukaan kaikki maakunnat eivät tule selviämään kaikista velvotteista, joita soten järjestämisvastuu tuo tullessaan.
Mäkelä perustelee näkemystään asiantuntija-arvioilla.
– Alle 200 000 asukkaan maakunta ei pysty hoitamaan sote-vastuitaan sujuvasti. Nyt vain kahdeksan maakuntaa pääsee kestävän väestörajan yli.
Pohdinta maakuntien määrästä käynnistyy jo seuraavalla hallituskaudella.
Kokoomuksen kansanedustaja ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä
Mäkelä uskoo, että pienet maakunnat huomaavat riittämättömyytensä kohta ensimmäisten maakuntavaalien jälkeen.
– Varmaan jo seuraavalla hallituskaudella käynnistyy keskustelu maakuntien yhdistämisestä, Mäkelä arvioi.
Useita maakuntia yhdistämällä päästäisiin nopeasti esimerkiksi 12 maakunnan malliin, joka oli maakuntauudistusta suunniteltaessa yksi varteenotettava vaihtoehto. Mäkelän mielestä pitäisi kuitenkin mennä vielä pidemmälle.
– Seitsemän maakuntaa voisi olla ihan järkevä ja realistinen määrä. Ennenkuin siinä ollaan tarvitaan useita välivaiheita. Mielestäni siihen määrään pitäisi kuitenkin rohkein askelin pyrkiä, Mäkelä sanoo.
Kuittaan Mäkelän ajatukset kesähöpinöiksi.
maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, Keski-Pohjanmaa
Manner-Suomessa väestöpohjaltaan pienin maakunta on Keski-Pohjanmaa. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan maakunnassa oli vuodenvaihteessa noin 70 000 asukasta.
– Kuittaan Mäkelän ajatukset kesähöpinöiksi, sanoo Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula.
Hänen mukaansa maakunnan menestys ei ole koosta kiinni.
– Meillä ei ole ongelmia näköpiirissä. Palvelurakenteet ovat jo nyt hyvässä iskussa. Teemme myös palveluyhteistyötä muiden maakuntien kanssa, sanoo Ylikarjula.
Ylikarjula toimii tämän vuoden maakuntajohtajien puheenjohtajana.
– Myös muissa maakunnissa on edetty pitkälle. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla toimitaan jo sote-maakuntien tavoin eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on koottu yhden organisaation alle.
Ylikarjula katsoo, että 18 maakuntaa selviää uudistuksesta yhdistämällä voimiaan.
– En usko, että itsehallinnollisia rakenteita yhdistettäisiin pakkoliitoksilla. Kaikilla 18 maakunnalla on mahdollisuus selvitä tekemällä yhteistyötä toisten maakuntien kanssa.
Ei kuullosta hyvältä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen
Myös pääministeripuole keskustan johdossa Mäkelän arviot maakuntien tulevasta määrästä tyrmätään.
– Ei se kuullosta hyvältä, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kaikkosen mukaan maakuntien määrä pohjautuu olemassaolevaan sairaanhoitopiirijakoon ja olemassaolevaan maakuntajakoon. Se antaa myös luontevan pohjan uudistuksille.
– Ikuisia ratkaisuja ei ole, mutta kyllä me lähdetään siitä, että tällä mennään aika pitkään, Kaikkonen sanoo.
Kiista sote-maakuntien määrästä vei keskustan ja kokoomuksen lähes hallituskriisiin toissavuoden syksyllä. Keskusta vaati ja sai 18 maakuntaa, kokoomukselle olisi riittänyt 12 tai jopa vähemmän. Kompromissina kokoomus sai valinnananvapauden.
Perustuslakivaliokunta hyväksyi lausunnossaan alkukesästä pääpiirteissään lakiesityksen 18 maakunnan sote-alueista. Sen sijaan valinnanvapauslaki joudutaan kirjoittamaan monelta osin uusiksi.
