Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuksien ratkaisut muuttuvat hovioikeudessa useimmin. Valitustapauksista jopa yli 40 prosenttia on menestynyt hovioikeudessa 2010-luvulla.
Koko maassa hovioikeudet ovat muuttaneet riita- tai rikosasioiden ratkaisuja keskimäärin 25 prosentissa valitustapauksista.
Kainuun käräjäoikeuden tuomioita koskevissa muutosprosenteissa on tilastopiikki vuoden 2016 kohdalla. Muutosprosentti oli tuolloin 41. Aikavälillä 2010–2017 tarkasteltuna vuoden 2016 luku on kuitenkin poikkeus. Muina vuosina muutosprosentti on asettunut lähelle valtakunnallista keskiarvoa.
Eniten muutoksia käräjäoikeuksien ratkaisuihin tehdään Itä-Suomen ja Vaasan hovioikeuksien tuomiopiireissä.
Rikosasiassa useimmiten tuomittu hakee muutosta
Yksittäisten rikos- ja riita-asioiden muutosprosentit vaihtelevat vuosittain suuresti sen mukaan, kuinka paljon asioista valitetaan hovioikeuteen ja millaisista jutuista on kyse. Vuonna 2016 hovioikeuksiin saapuneista asioista 65 prosenttia oli rikosasioita.
Tyypillisimpiä hovioikeudessa käsiteltäviä rikos- ja riita-asioita ovat viime vuosina olleet pahoinpitelyt, rattijuopumukset, varkaudet sekä velkajärjestelyhakemukset.
Esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeus muutti viime vuonna käräjäoikeuksien ratkaisuja yli puolessa tapauksista, jotka koskivat työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta aiheutuvaa riitaa, törkeää varkautta tai törkeää petosta. Sen sijaan yleisimmissä pahoinpitelyissä ja törkeissä rattijuopumuksissa noin 30 prosenttia kaikista valituksista muuttui hovissa.
Jos käräjäoikeuden rikosasiassa antama tuomio muuttuu hovioikeudessa, se yleensä lievenee, kertoo tuomioistuinten ratkaisujen alueellisista eroista tohtoriksi väitellyt Mika Sutela Itä-Suomen yliopistosta. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että lähes yhdeksän kymmenestä rikosasian valituksesta on vastaajien tekemiä.
Näin vertailu tehtiin
Yle vertaili Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hovioikeuksien alioikeuksien ratkaisujen pysyvyyttä vuosina 2010–2017 käräjäoikeuksittain ja rikos- ja riitanimikkeittäin. Tämän vuoden osalta suhteelliset vertailuluvut perustuivat tammi-kesäkuussa annettuihin ratkaisuihin.
Vertailuun vuosien välillä vaikuttavat tuomioistuinten lakkauttamiset ja yhteensulautumiset. Lisäksi tuomioistuinten toimintaan ovat vaikuttaneet tarkastelujaksolla muut uudistukset, muun muassa muutoksenhaun rajoittaminen ja tuomioistuinmaksulain uudistus.
Muutosprosenteissa on huomioitu ne ratkaisut, joissa hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja lopputulosta näytön uudelleenarvioinnin tai muiden syiden takia tai palautti jutun käräjäoikeuden uudelleenkäsiteltäväksi.
Kaikista käräjäoikeuden rikostuomioista valitetaan vuosittain hovioikeuteen noin 10 prosentissa tapauksista.
Lue täältä tarkemmin, mistä erot muutosprosenteissa voivat johtua.
