Torstaisessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa nousi esiin Pietarin läheisen Krasnyi Borin ongelmajätealueen tilanne.
Venäjän presidentti Vladimir Putin viittasi alueen puhdistamon töiden alkamiseen ja kuvaili tätä tärkeäksi askeleeksi Itämeren kannalta, yhdessä Kaliningradiin valmistuvan vedenpuhdistamon kanssa.
Ylitarkastaja Timo Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että korkean tason poliittinen keskustelu voi edistää Krasnyi Borin jätealueen ongelmien ratkaisua.
– Me asiantuntijat ja viranomaiset voimme keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta korkean poliittisen tahon tuki motivoi molempia osapuolia, että pitäisi vielä yrittää ja kovemmin, Seppälä sanoo.
Seppälä arvelee ongelmajätealueen nousun nyt valtiojohdon tason keskusteluun johtuvan kahdesta syystä.
– Venäjällä on nyt ympäristövuosi ja painetta saada näyttäviä ympäristösaavutuksia tehtyä. Toisekseen tuntuu, että Moskovassa on alettu olla ehkä huolissaan, miksi Pietari ei saa tätä asiaa hoidettua, ja sieltäkin on alkanut tulla painetta.
Hallinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja Ismo Tiainen ympäristöministeriöstä katsoo myös, että Moskovan päästä on haluttu saada tuloksia nopeammin, mitä paikallishallinnosta on nyt saatu aikaan.
– Olisi aika kiusallista, jos tämänkään jälkeen asiat eivät lähtisi pyörimään, Tiainen toteaa viitaten presidenttien keskusteluun.
Pietarin ongelmajätteiden kohtalo jopa vakavampi uhka
Suomen ympäristöviranomaiset ovat kuitenkin alkaneet pitää Krasnyi Borin jätealtaita huolestuttavampana kysymyksenä sitä, minne laitoksen sulkemisen jälkeen ovat menneet ne vaaralliset jätteet, jotka olisi aiemmin viety sinne.
– On tämä äkillisen, koska tahansa tapahtuvan onnettomuuden riski. Mutta on myös toisentyyppinen, vähintään yhtä iso ongelma, että mihin nyt ja jatkossa viedään vaaralliset jätteet, sanoo Tiainen ympäristöministeriöstä.
Seppälän mukaan Luoteis-Venäjällä ei ole nyt osoitettu selkeää paikkaa, johon ongelmajätteet menisivät. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole vielä lämmetty korvaavan kapasiteetin parantamiseen ja tulevaisuuden ratkaisu on auki.
– On se vaara, että ne menevät tavallisen jätteen mukana viemäreihin ja kaatopaikoille. Pietarin kokoisessa kaupungissa kyse on suuresta määrästä jätettä, Seppälä kertoo.
Pietarissa on noin viisi miljoonaa asukasta. Seppälä arvioi, että osa ongelmajätteistä päätyy asianmukaisestikin kierrätykseen.
Seppälän mukaan on keskusteltu, että Venäjälle tulisi Ekokemin tyylinen polttolaitos, mutta maassa on oltu polttoa vastaan eikä ole pidetty sitä nykyaikaisena ratkaisuna.
Viedäänkö ongelmajätettä Moskovaan saakka?
Tiainen katsoo, että Venäjän pitäisi ilman muuta läpinäkyvästi ratkaista ongelma. Hän on epäileväinen Venäjältä saatuihin tietoihin, joiden mukaan vaaralliset jätteet viedään Pietarista käsiteltäväksi eri puolille maata.
Venäjältä on myös kerrottu, että talousvaikeuksien vuoksi jätettä ei synny enää niin paljoa.
– Lähin Krasnyi Borin tyyppinen vastaanottopaikka on lähellä Moskovaa, jonne tuskin kaikki lähtevät kuljettamaan ongelmajätteitä, Seppälä arvioi.
Asia on ollut esillä myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) ja Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoin välisissä keskusteluissa.
Jätealtaan vuoto käynnisti toimenpiteet
Seppälä on käynyt vierailulla Krasnyi Borin ongelmajätelaitoksella useita kertoja. Pietarin lähellä, 30 kilometrin päässä Suomenlahden pohjukasta sijaitsevaa aluetta on pidetty vakavana ympäristöuhkana Itämerelle.
Vaikka jätealtaiden ongelma pysyy, on seudulla Seppäsen mukaan tapahtunut kehitystäkin.
– Kun kymmenen vuotta sitten yritimme Pietarin ympäristökonsulin kanssa mennä paikalle, ympäristökomiteasta kerrottiin, että vierailu ei onnistu, kun tie on niin huono. Jäterekat sitä onnistuivat kyllä ajamaan, Seppälä muistelee.
Paikalle päästiin tutustumaan vuonna 2010. Vuosina 2004–2005 ongelmajätealueen ympäristöturvallisuutta yritettiin parantaa kansainvälisin voimin, ja mukana oli muun muassa tanskalaisia konsultteja selvittämässä altaiden turvallisuutta. Altaiden tilanne säilyi kuitenkin aika samanlaisena viime vuoden helmikuulle saakka, Seppälä kertoo.
– Silloin kahden patoaltaan reunavallit murtuivat, ja niistä pääsi vuotamaan jätettä. Vuoto meni alueen kerääjäojaan, jonka jälkeen ryhdyttiin patoamistoimenpiteisiin ja pystyttiin ainakin jossakin määrin estämään vuodon pääsy alueen ulkopuolelle.
Ponttoonikate estää sadevesien pääsyä altaisiin
Vuodon jälkeen altaiden reunat paikattiin, ja myös Venäjällä alkoi nousta suuria vaatimuksia, että asialle on tehtävä jotakin. Myös Yle ja Helsingin Sanomat uutisoivat tuolloin vuodoista.
– Kun nopeasti oli voimakas tarve saada jotakin aikaan, aloitettiin kahden ison altaan kattaminen ponttoonikatteella. Se estää sadevesien pääsyn altaisiin ja näin estää nesteen pinnan nousua.
– Meillä Ekokemin asiantuntijat valmistelivat suunnitelman, jossa alettaisiin erottaa jätettä ottamalla vettä pois altaista, ja kiinteä ja öljymainen osuus voitaisiin käyttää energiana tai jopa kierrättää, Seppälä kertoo.
Hänen mukaansa katteet on saatu suurelta osin valmiiksi, ja kattamisen pitäisi vakauttaa tilanne siten, että veden määrä ei nouse. Riskeinä ovat silti katteen kestäminen ja mahdolliset vuodot.
Pitkän tähtäimen ratkaisuna kattaminen ei tyydytä suomalaisia eikä venäläisiä.
– Seuraava kysymys on pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten altaita voidaan tyhjentää. Jotta puhdistusteknologiaa voi suunnitella, pitäisi kuitenkin tietää mitä altaat tarkalleen ottaen sisältävät, Seppälä sanoo.
Seppälä kertoo, että Pietarin kaupunki on jo tehnyt satojen tuhansien, ellei miljoonienkin eurojen investoinnit rakentaessaan ponttoonikatteet ja selvittäessään tekniikkaa, jolla altaista voisi suodattaa vettä pois.
Tarkkaa tietoa jätteistä ei ole
Ongelmajätealue on avattu vuonna 1969, ja vuosien aikana sinne on kaivettu noin 70 kuoppaa. Seppälän mukaan käsittely on edennyt pääpiirteissään niin, että maahan on kaivettu kuoppa, täytetty se jätteellä ja peitetty sen jälkeen.
Paikka on organisoitu ja jaettu erilaisiin alueisiin, osalla alueista on öljyjätettä, kemikaalijätettä tai vaarallista sotilasjätettä, mutta Seppälän mukaan kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä kaikkea sinne on viety.
Seitsemästäkymmenestä kuopasta auki on viisi. Niistä kolme on pienehköjä, joissa on hyvin hapanta metalliteollisuuden jätelientä. Seppälä kertoo, että viime vuosina ongelmien keskiössä ovat olleet kaksi isoa allasta, jotka ovat niin sanotut öljyallas ja kemikaaliallas. Avoaltaissa säilytetään kemikaaleja, liuottimia, raskasmetalleja, öljyjä, fosforia, akkuja ja pattereita.
Öljyjäteallas on pienempi, kooltaan noin 50 x 70 metriä ja noin 8 metriä syvä. Isompi kemikaaliallas puolestaan on kooltaan noin 100 x 200 metriä, ja se on syvyydeltään jopa 24 metriä.
– Alueelle arvioidaan viedyn tai siellä on noin 2 miljoonaa tonnia jätettä kaikkiaan. Näissä öljy- ja kemikaalijätealtaassa on siitä kolmannes, ne ovat valtavan kokoisia altaita, Seppälä kertoo.
Näiden kahden altaan tilanne on ollut yli kymmenen vuotta sama, ja niihin on tuotu jätettä vuoteen 2014 saakka, jolloin alue virallisesti suljettiin. Altaat ovat olleet liian täynnä, ja niiden pinta on noussut sade- ja sulamisvesien takia, vaikka jätettä ei ole enää tuotu lisää.
Laitosta pyörittävä yritys on ottanut maksun jätteiden vastaanottamisesta ja sillä on ollut lupa toimintaan. Seppälä kertoo, että laitos sijaitsee Leningradin oblastin alueella, mutta sitä hallinnoi Pietarin kaupunki. Pietari on noin 30 kilometrin päässä. Alueelle on tuotu jätettä eri puolilta Luoteis-Venäjää.
Suomi markkinoinut ympäristöosaamistaan
Vuotojen jälkeen yhteydenpito ongelmajätealueen tilanteesta tiivistyi Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä.
Tiainen kertoo, että venäläisille on esitelty suomalaisia ratkaisuja ongelmajätteiden käsittelyyn, ja heiltä on vierailtu esimerkiksi Ekokemin polttolaitoksella ja eri puolilla Suomea. Samalla on tehty selväksi, että Suomi ei anna tähän rahaa, eikä taannoista lähialuerahoitusta enää ole.
– Olemme kertoneet, että suomalaisilla yrityksillä on tarvittaessa kapasiteettia ja asiantuntemusta hoitaa asiaa ja tuoneet esille, miten tämä hoidettaisiin, jos tilanne olisi Suomessa, Seppälä sanoo.
Asia on noussut esiin myös ministereiden keskusteluissa. Nyt kesäkuussa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tapasi Pietarin talousfoorumin aikana Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoin keskustellakseen muun muassa Krasnyi Borin tilanteen hoidosta.
Seppälän mukaan ministerit ovat keskustelleet usein siitä, että Ekokem voisi tehdä analysoida altaiden sisällön ja sen, mitä niille on teknisesti mahdollista tehdä.
Katso Ylen video Krasnyi Borista lokakuussa 2016
**Lue myös **
Analyysi: Kovanaamat kohtasivat ja olivat monesta asiasta yhtä mieltä
Pietarin lähellä muhii myrkkypommi – päästöt Suomenlahteen luvataan estää
Suomenlahtea uhkaavan venäläisen myrkkykaatopaikan kunnostaminen etenemässä