KAJAANI Nappaat kainaloon eväät, viltin ja kirjan. Päätät mennä puistoon viettämään päivää, kuunnella samalla musiikkia ja grillata ehkä pari makkaraa. Mutta saako näin tehdä?
Asiantuntijoiden mukaan saa, mutta ensin kannattaa katsella ympärilleen ja päättää vasta sitten mihin asettuu piknikille tai auringon ottoon.
– Paikka voi antaa signaalin, jos puisto ei ole tarkoitettu oleskeluun. Tällaisia voivat olla esimerkiksi arvorakennuksen ympäristö tai selkeästi rajattu tila, kertoo Seppo Närhi Viherympäristöliitosta.
Esimerkkinä Närhi mainitsee Helsingissä eduskuntatalon edustalla olevan nurmialueen.
– En tiedä, tullaanko sieltä suoranaisesti kehottamaan pois. Eduskuntatalon nurmialueen lähellä on paikkoja, joissa voi ihan varmasti oleskella vapaasti.
Samanlaisia alueita ovat esimerkiksi kirkkopuistot. Kajaanin seurakunnan ylipuutarhuri Kirsi Pääkkönen muistuttaa ottamaan huomioon miltä oma käytös voi tuntua muista ihmisistä.
– Miltä tuntuisi, jos itse olisi viettämässä hääjuhlaa tai kastajaisia, ja ihmiset makoilisivat juhlapaikan pihalla? Monessa Suomen kirkkopuistossa on myös sankarihautoja, jolloin täytyy muistaa kunnioittava käytös, Pääkkönen sanoo.
Yhteisiä olohuoneita
Eväsretket, auringon otto, pelaaminen ja oleskelu ovat Seppo Närhen mukaan tyypillisiä puistojen ja viheralueiden käyttötapoja.
– Puistot ovat yhteisiä olohuoneita, mikä tarkoittaa sitä, että niitä voi käyttää aika vapaasti.
Mitä tahansa puistoissa ei kuitenkaan saa tehdä. Sekä puistoja että hautausmaita koskee järjestyslaki (Finlex). Lain mukaan on kiellettyä häiritä yleistä järjestystä metelöimällä tai käyttäytyä uhkaavasti muita kohtaan. Myös leiriytyminen on puistossa kielletty.
Samoin kiellettyä on virtsaaminen ja ulostaminen siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle.
Kuntaliitosta kerrotaan, että kunnilla ei enää aikoihin ole ollut mahdollisuutta antaa omia järjestyssääntöjään, joten järjestyslaki ja yleiset hyvän käytöksen säännöt toimivat puistoissa.
Kajaanin kirkkopihalta löydettiin teltta erään kuusen pitkien oksien alta joitakin vuosia sitten.
Kirsi Pääkkönen
Seppo Närhen mukaan Suomen puistokulttuuri menossa vapaampaan suuntaan.
– Jos katsotaan vähän taaksepäin, oli aika tarkkaakin, mitä puistoissa sai tehdä. Esimerkiksi nurmikolle astuminen oli kiellettyä, ja puistoissa oli erilaisia kieltokylttejä.
Närhi uskoo, että vapaampi puistokulttuuri on seurausta muiden maiden tavoista.
– Muissa maissa puistoja on käytetty vapaammin jo pidemmän aikaa. Emme ole Suomessa erillään muusta maailmasta, joten saamme vaikutteita muualta.
Närhen mukaan Suomessa on ymmärretty puistoalueiden arvo.
– Eihän siinä ole mitään järkeä, että puistoja rakennettaisiin vain katsomista varten ja kuljettaisiin vain puistokäytävillä.
Koti kirkon pihalla
Vaikka hautausmaita ja puistoja koskevat samat järjestyssäännöt, ovat niiden käyttötavat erilaiset. Kajaanin seurakunnan ylipuutarhuri Kirsi Pääkkönen painottaa, että hautausmaalla täytyy kunnioittaa vainajia ja omaisia.
– Seurakunnan puolesta hautausmaalla voi lenkkeillä, mutta täytyy muistaa minkälaisen viestin oma käytös antaa ihmisille, jotka ovat esimerkiksi muistamassa läheistä. Jos omaiset ovat muistelemassa haudalla ja siitä juostaan hiki päässä korvalaput korvilla, se on välinpitämätön ele.
Pääkkösen mukaan rauhallinen kävely hautausmailla on sallittavaa ja myös toivottavaa. Koiriakin saa ulkoiluttaa hautausmaalla kytkettynä ja kunhan niiden ei anneta tehdä tarpeitaan hautausmaalla, eikä eläin aiheuta häiriöitä.
Pääkkönen kertoo, että ihmiset osaavat käyttäytyä hautausmailla ja kirkkopuistossa pääsääntöisesti hyvin. Yksi toive hänellä silti on.
– Kajaanin Paltaniemen hautausmaalla on väljät käytävät ja pitkät etäisyydet. Osa ihmisistä, joilla ei ole liikuntaesteitä, ajaa autolla aivan haudan viereen. Toivoisin, että jos tätä tehdään vain käynnin nopeuttamisen vuoksi, jätettäisiin auto parkkipaikalle ja käveltäisiin haudalle.
Muissa maissa puistoja on käytetty vapaammin jo pidemmän aikaa.
Seppo Närhi
Vaikka käytöstavat ovat suurimmalla osalla ihmisistä hallussa, on järjestyssääntöjä välillä myös rikottu hieman erikoisellakin tavalla.
– Kajaanin kirkkopihalta löydettiin teltta erään kuusen pitkien oksien alta joitakin vuosia sitten. Oksat suojasivat telttaa niin hyvin, ettei sitä huomannut ennen kuin oksien alle kurkisti, Pääkkönen naurahtaa.
Kajaanin poliisilaitoksen ylikomisario Jarkko Maksniemen mukaan kajaanilaisten puistokäyttäytyminen on pääsääntöisesti asiallista. Ilmoituksia puistoalueilta tulee lähinnä häiriökäyttäytymisestä.
– Jonkin verran tulee ilmoituksia myös vahingonteoista, Maksniemi sanoo.
Roskaamisen riski
Yksi ongelma kiusaa toisinaan sekä puistoja että hautuumaita: roskat.
Seppo Närhen mukaan pari vuotta sitten suosiossa olleiden kertakäyttögrillien käyttö on hieman laantunut. Grillit jäivät usein roskiksi nurmikoille.
– Ihmiset tekivät puistoissa ruokaa kertakäyttögrilleillä, mikä on ihan jees. Yleisperiaate on kuitenkin se, että vie pois sen, mitä puistoon tuo eli välttäisi roskaamista, Närhi sanoo.
Närhi muistuttaa puistojen yleisistä grillipaikoista. Aina ei tarvitse tuoda omaa grilliä mukanaan.
Useita vuosikymmeniä puutarhurina työskennellyt Kirsi Pääkkönen on huomannut saman ongelman roskien suhteen myös puistoissa.
– Jos puistoissa oleilee, ja roskia jää joka käynnin jälkeen puistotyöntekijöiden kerättäväksi, on se mielestäni toisten työn aliarvostamista. Harmittaa, kun ammattitaitoinen puutarhuri kerää kadulle heitettyjä roskia sen sijaan, että voisi käyttää työaikansa kasvien ja kukkaistutusten hoitoon.
Hautausmailla jätettä tuottavat kynttilät erityisesti joulun aikaan. Pääkkönen toivoo, että ihmiset käyttäisivät hetken aikaa tutustumalla jätteiden lajitteluun.
– Se on jo paljon, jos malttaa ottaa metallihatun pois ja laittaa sen toiseen roskikseen, neuvoo Pääkkönen.
Lue lisää: