Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n alueella aikuisten psykiatrisen hoidon lähetteiden määrä on kasvanut yli 20 prosenttia ja nuortenpsykiatrian jopa yli 30 prosenttia vuoden sisällä. Määriä on verrattu molempien vuosien neljän ensimmäisen kuukauden ajalta.
Ilmiö on saanut lääkärit ymmälleen. Hyksin akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjan johtaja Pekka Jylhä kuvailee, että asiasta on keskusteltu ammattipiireissä valtakunnallisestikin.
– Lähetteiden määrä on kasvanut monin paikoin aivan samassa suhteessa kuin meillä, joissain paikoissa jopa vielä enemmän. Tähän ei ole yksiselitteistä syytä.
Joitain mahdollisia selityksiä kehityskululle kuitenkin löytyy.
– Terveyskeskuksiin on ehkä hakeutunut enemmän potilaita, joita on aiemmin hoidettu esimerkiksi työterveyshuollossa. Ihmiset myös tunnistavat psykiatriset oireensa paremmin kuin ennen ja hakeutuvat hoitoon niiden takia.
Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä vahvistaa, että myös Varsinais-Suomen yliopistollisen sairaanhoitopiirin alueella trendinä on psykiatristen lähetteiden määrän kasvu, mikä ilmenee selvästi sekä lasten- ja nuortenpsykiatriassa että aikuisten psykiatriassa viime vuodesta lähtien. Kärkkäinen toimii luottamustehtävissä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hänkään ei osaa sanoa, mistä tämä vuoden sisällä tapahtunut hyppäys lähetteiden määrissä johtuu.
– Pitkän ajan trendinä voisi olla ymmärrettävää, että ihmiset hakeutuvat entistä enemmän psykiatriseen hoitoon. Yleisellä asennemuutoksella psykiatrisia häiriöitä kohtaan on merkitystä.
Sairaanhoitopiirien tilanteiden vertailu on myös vaikeaa, koska toisissa sairaanhoitopiireissä potilaita hoidetaan sekä sairaalahoidossa että avohoidossa, kun taas toisissa avohoito on pääasiassa kuntien harteilla.
– Valtakunnallisesti jopa 40 prosenttia psykiatrisesta avosairaanhoidosta toteutetaan kunnissa. Eli sairaanhoitopiirien tilastoista ei paljastu koko maan tilanne.
Potilaat hoitoon entistä sairaampina
Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuullaan psykiatrinen sairaalahoito ja jossain määrin nuorisopsykiatrian avohoitoa. Kunnat hoitavat muut avohoidon potilaat. Mutta myös Pirkanmaalta tulee vahvistus samalle lähetteiden määrän kasvulle ainakin nuorisopsykiatrian osalta. Avohoidon lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 30 prosenttia.
– Ne, jotka eivät pärjää koulussa, rupeavat oirehtimaan. Kuraattoreiden määrästä on säästetty, ja kun tehdään säästöjä, ongelmat pakkautuvat, sanoo Taysin psykiatrian toimialuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen.
Hanna-Mari Alanen on nähnyt, että hoitoon hakeutuvat potilaat ovat sairaampia kuin ennen.
– Heidät olisi pitänyt lähettää hoitoon jo hyvin paljon aikaisemmin. Siksi hoidoista tulee pitkiä ja haastavia.
Myös Oulusta kuuluu samaa viestiä kuin muualta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella psykiatristen lähetteiden määrä on lisääntynyt 14 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Sen jälkeen kasvutahti on vielä kiihtynyt: viime vuoden ensimmäisestä vuosipuoliskosta tämän vuoden vastaavaan aikaan nousua on ollut 19 prosenttia. Luvuissa ovat mukana niin aikuisten-, nuorten- kuin lastenpsykiatriakin.
Vs. osastonylilääkäri Juha Karvonen Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolta toteaa muiden asiantuntijoiden tavoin, että kaikki selitykset ovat pelkkiä hypoteeseja.
– Onko meillä perusterveydenhuollossa tapahtunut jotakin? Onko sieltä työntöä? Esimerkiksi omalääkärisysteemin purulla voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Luultavasti selitys on useiden muuttujien summa.
Juha Karvonen toteaa, että Oulussa nuorisopsykiatrian akuuttivastaanotto-osasto on ollut jo vuoden jatkuvasti ylikäytössä. Sama kokemus on monilla muilla paikkakunnilla. Myös aikuispsykiatrian vastaanotto on ollut täynnä, joskin Pohjois-Pohjanmaalla tätä voi selittää Visalan sairaalan lakkauttaminen.
"Jollain aikavälillä lisättävä resursseja"
Lähetteiden määrän raju kasvu vaikuttaa suoraan sairaaloiden toimintaan. HUS:n Pekka Jylhä kertoo, että resursseja ei ole tullut lisää psykiatriseen hoitoon, mikä on johtanut tehostustarpeisiin.
– Olemme muun muassa ostaneet ostopalveluina psykoterapiapalveluja. Sitten pyrimme tietysti kehittelemään uusia hoitomenetelmiä, esimerkiksi erilaisia ryhmähoitoja. Myös muita uusia hoitomenetelmiä kokeillaan. Mutta jollain aikavälillä meidän on saatava lisää resursseja.
Tarkoittaako lähetteiden määrän suuri kasvu sitten, että suomalaisten psykiatrisen hoidon tarve olisi lisääntynyt?
– Ei ehkä niinkään tarve. Masennuksen määrä on noussut hieman, mutta nousu on aika pientä, Pekka Jylhä kertoo.
Juttua tarkennettu 2.8.2017 kello 17:06: Varsinais-Suomessa lähetteiden määrän kasvu koskee myös aikuisten psykiatriaa, ei vain lasten- ja nuortenpsykiatriaa.