Utsjoen Vetsijoen neljän luvattoman kalastajan tavoitteena on päästä käräjille.
Vetsijoen kalastuskunnan puheenjohtaja Anne Nuorgam, osakaskunnan edellinen puheenjohtaja Heidi Eriksen, osakaskunnan sihteeri Kati Eriksen sekä hänen 17-vuotias poikansa Erke Eriksen tiedottivat keskiviikkona, että he ovat rikkoneet kalastuslakia lauantaina Utsjoen Vetsijoella. Valtion vesialueella kalastaneilta henkilöiltä puuttuivat Tenon lohipitoisissa sivujoissa vaadittavat Metsähallituksen vapakalastusluvat.
Kalastuksenvalvoja, itse yksi luvattomista kalastajista, on tehnyt laittomasta kalastuksesta ilmoituksen Metsähallituksen erävalvojille.
"Menemme niin pitkälle kuin tarve"
Vetsijoen kalastuskunnan puheenjohtaja, utsjokelainen Anne Nuorgam kertoo, että luvaton pyyntireissu ei ollut mikään mielenosoitus.
Neljän luvattoman kalastajan tavoitteena on kalastusrikkomuksen kautta päästä käräjille, ja sitä kautta muuttaa vastikään uudistettua kalastuslakia.
– Haluamme jäädä kiinni luvattomasta kalastuksesta valtion mailla. Nyt, kun asia viedään eteenpäin poliisille ja he lähettävät meille sakot, mitä me teemme? Kiistämme sakot, jotta pääsemme käräjille.
– Haluamme viedä asian tuomioistuimeen, saada siitä rikosoikeuden tuomion ja sitä kautta muuttaa kalastuslakia. Olemme valmiita menemään asian kanssa niin pitkälle kuin on tarve, hovioikeuteen, korkeimpaan oikeuteen tai jonnekin muualle, Nuorgam kertoo.
Jos kalastuslain tulkintaa ei onnistuta muuttamaan suomalaisten tuomioistuinten kautta, on ryhmä valmis jatkamaan asian käsittelyä Suomen rajojen ulkopuolella.
– Siinä tapauksessa viemme asian joko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai YK:n ihmisoikeussopimusten valituselimiin, Anne Nuorgam jatkaa.
"Paikallisten rinnastaminen ulkopaikkakuntalaisiin on järjetöntä"
Myös Tenon uudet kalastussäännökset astuivat voimaan viime toukokuussa. Niiden pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta.
Eniten uudet pyyntirajoitukset iskevät kuitenkin saamelaisten perinteiseen pyyntiin, jota rajoitettiin lähes 80 prosenttia. Matkailupyyntiä rajoitettiin noin 40 prosenttia.
Nuorgamin mielestä valtion kalastuksen ohjaus on mennyt pieleen erityisesti siinä kohdin, kun paikalliset pyytäjät on laitettu samalle viivalle ulkopaikkakuntalaisten kanssa.
– Metsähallitus on tulkinnut uutta kalastuslakia niin, että me paikalliset joudumme kilpailemaan kalastusluvista matkailijoiden kanssa. Luvat ovat meille myös yhtä kalliita. Keväällä, kun luvat tulevat myyntiin, meidän tulisi tietää tarkka kellonaika, milloin aiomme mennä kalaan, oli vesi- tai säätilanne millainen tahansa.
– Tässä ollaan aivan hakoteillä. Suomi ohjaa saamelaisten perinteistä pyyntiä aivan järjettömästi, Nuorgam ihmettelee.
Asiaan ei saatu ratkaisua poliittista tietä
Anne Nuorgam on koulutukseltaan juristi. Hän on viime vuosien aikana kirjoittanut lukemattomia lausuntoja uudesta kalastuslaista niin Vetsijoen kalastuskunnan kuin Utsjoen kunnankin nimissä.
Nuorgam on myös kannellut asiasta hallinto-oikeuteen, mutta mikään ei ole auttanut.
– Näyttäisi siltä, että saamelaisilla ei ole vaikutusvaltaa oikeusasioihin Suomessa. Ainoa keino vaikuttaa on käräjöidä, viedä asia tuomioistuimiin ja sitä kautta saada muutos. Tämä on se tie, jonka olemme valinneet. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, Nuorgam pohtii.
Pitää mahdollisuuksia hyvinä
Anne Nuorgam on luottavainen heidän voittoonsa tuomioistuimessa.
– Uskon, että tulemme voittamaan jossain vaiheessa. En osaa sanoa, voitammeko käräjäoikeudessa, hovioikeudessa vai korkeimmassa, ja saammeko korkeimmasta oikeudesta edes valituslupaa. Ja kuinka kansainvälisessä tuomioistuimessa menee, jos sinne asti päädymme, sitä en osaa sanoa.
– Mutta uskon, että meillä on niin hyvät perustelut pyyntiimme, että voitamme jo käräjäoikeudessa, juristi Anne Nuorgam toteaa.
Korjattu 8.8.2017 klo 10:04: "että he ovat rikkoneet Tenon uutta kalastussääntöä lauantaina Utsjoen Vetsijoella" muotoon "että he ovat rikkoneet kalastuslakia lauantaina Utsjoen Vetsijoella".