Erilaisia lainoja markkinoidaan usein näyttävästi ja houkuttelevasti, mutta toisaalta kuluttaja voi haksahtaa kulutusluottoon myös epähuomiossa. Näin kävi pohjoissuomalaiselle miehelle, joka osti keittiökalusteita myyvältä Puustellilta uuden keittiön.
Nimettömänä pysyttelevä asiakas halusi maksaa noin 20 000 euron hintaisen keittiön kerralla pois. Kaupanteon jälkeen mies yllättyi, kun lasku ei tullutkaan Puustellilta, vaan pankilta.
– Kuulemma tapana on tehdä niin, että siirretään laskut suoraan rahoitusyhtiölle. Jos olisin ymmärtänyt asian silloin kun kauppaa tehtiin, olisin kyllä puuttunut siihen, eläkeläismies sanoo.
Luottoyhtiön lähettämän laskun ensimmäinen erä oli noin 300 euroa. Esimerkiksi vuoden maksuajalla korko olisi ollut 9 prosenttia ja jokaisesta tulevasta laskusta olisi peritty seitsemän euron laskutuspalkkio.
– Sitä kuukausisummaa olisin maksanut hautaan asti korkojen kanssa, mies puuskahtaa.
Kaupantekotilanteessa kulutusluotosta mainittiin miehen mukaan vain ohimennen. Siksi kauppasopimusta allekirjoittaessaan mies ei tutkinut sopimuspapereita tarkasti, vaan pisti nimensä alle.
Hän kummasteli hieman asiakirjan kysymyksiä poliittisesta sitoumuksesta, armeijasta ja palkkatuloista, mutta ei silti tullut ajatelleeksi, että kyseessä on myös luottohakemus.
– Jos myyjä olisi antanut selkeät vaihtoehdot, että maksanko kerralla vai erissä, niin olisin tietysti sanonut, että maksan kerralla, koska missään nimessä en lainaa olisi tarvinnut.
Selvittelyn jälkeen asiakas sai kuitenkin sovittua maksavansa luottoyhtiölle koko laskun kerralla, joten hän välttyi koroilta ja muilta kuluilta. Uusi keittiö on mieleinen, mutta tapaus oli osoitus siitä, kuinka tärkeää on syynätä sopimuspaperit tarkasti.
– Olisi pitänyt lukea sopimus kunnolla, mutta oli kiire ja ajattelin, että tämä vaan kuuluu tähän kauppaan, mies kertoo.
– Jatkossa tulee kyllä katsottua ne pienetkin präntit tarkasti, hän lisää.
"Vahingossa sitä ei voi tehdä"
Puustellin myyntijohtaja Timo Leskisen mukaan myyjät on ohjeistettu kertomaan asiakkaalle tarkasti mahdollisen rahoituksen luonne.
– Kun asiakas tavataan ensimmäistä kertaa ja käydään koko konsepti läpi, kuuluu siinä tilanteessa käydä läpi myös se, miten maksaminen voidaan hoitaa. Eli käteismaksuna tai Puustelli-tilimaksuna, jolloin kerrotaan myös sen ominaisuudet, kertoo Leskinen.
– Olen sitä mieltä, että vahingossa sitä ei voi tehdä.
Leskinen myöntää kuitenkin, että ihmisten välisessä kanssakäymisessä virheitäkin voi sattua.
– Kyllä se sopimus käydään aika tarkasti läpi, mutta voi olla, että jossakin tapauksessa on annettu väärä ohjeistus, Leskinen toteaa.
Sen tyyppisiä yhteydenottoja tulee toistuvasti, että kotiin tuleekin postissa luottokortti ja kuluttaja on ihmeissään.
Paula Hannula
Suurin osa Puustellin asiakkaista maksaa keittiöhankinnan kerralla pois, eikä luoton ottaminen ole yleistä. Leskisen mukaan Puustellille ei ole merkitystä maksaako asiakas ostoksen suoraan vai tuleeko raha luottoyhtiön kautta.
Leskisen mielestä mahdollisuus luottoon on asiakkaan kannalta hyvä ominaisuus.
– Haluamme tarjota mahdollisuuden uuteen keittiöön tai remonttiin myös niille, jotka eivät voi maksaa sitä suoraan pankkitililtä.
Puustellin ja pankin välisen yhteistyön ehtoja tai mahdollisia tavoitteita Leskinen ei kommentoi.
Lasku, luotto vai jatkuva luotto?
Suomen pankin mukaan vakuudettomien kulutusluottojen määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Tyypillisesti kulutusluottoja otetaan esimerkiksi kodinkone-, elektroniikka, huonekalu- ja autokaupassa sekä verkko-ostoksien yhteydessä. Silloin kauppa toimii luotonvälittäjänä.
Kulutusluottojen yleistymisen myötä myös niihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen määrä on jatkuvassa kasvussa. Merkintä on jo noin 375 000 suomalaisella.
Kuluttajan on syytä olla erilaisten kulutusluottojen kanssa erittäin tarkkana, muistutetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV). Mikäli kuluttajansuojalain säädöksiä noudatetaan, periaatteessa luottoa ei voi ujuttaa kauppaan vahingossa.
KKV:n lakimies Paula Hannulan mukaan kuluttajalle epäselviä ongelmatilanteita syntyy silti ja niihin liittyviä yhteydenottoja tulee paljon.
Yksi tyypillinen tilanne on, että luottoa tarjotaan vaikkapa kodinkone- tai huonekaluostoksen yhteydessä. Asiakas ehkä ymmärtää, että kyseessä on laina, muttei sitä, että hän allekirjoittaa jatkuvan luottosopimuksen.
– Sen tyyppisiä yhteydenottoja tulee toistuvasti, että jälkikäteen kotiin tulee postissa luottokortti ja kuluttaja on ihmeissään, Hannula kertoo.
Verkkokaupan yhteydessä kuluttajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei nettikaupassa käy aina selkeästi ilmi edes se, onko maksutavassa kyse laskusta vai luotosta – vai peräti jatkuvasta luotosta.
– Verkkokaupan osalta meillä on ollutkin paljon valvontatoimenpiteitä viimeisen kahden vuoden aikana, sanoo Hannula.
Kun kaupanteon yhteydessä sovitaan luotosta, myyjällä on vastuuta, mutta niin on kuluttajallakin. Sopimus pitää lukea kunnolla ennen allekirjoittamista ja tarvittaessa kysyä epäselvistä kohdista.
Voi olla, että kauppa joutuu markkinoimaan luottoa voimakkaasti ja asiakas ei tunne oloaan hyväksi.
Petri Malinen
Myös se tulisi pitää mielessä, että laina täytyy maksaa aina takaisin.
– Kannattaa miettiä omaa takaisinmaksukykyä varsinkin jos on velkaantunut useaan paikkaan. Myös yrityksellä on lain mukaan velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, Hannula muistuttaa.
Jos esimerkiksi uuden sohvakaluston päättää hankkia luotolla, aina ei kannata tarttua kalusteliikkeen myyjän tarjoukseen. Luottotarjousten vertailu on järkevää, sillä markkinoilla on paitsi kohtuuhintaisia, myös todella kalliita luottoja.
– Kuluttajalla voi olla jo valmiiksi jokin luottosopimus, jolla hankinnan voi tehdä. Uutta luottoa ei välttämättä tarvitse ottaa.
Kaupalla voi olla paine mainostaa luottoja
Miksi monet kaupat sitten tarjoavat niin innokkaasti kulutusluottoja? Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan asiakkaalle tarjottava luottomahdollisuus voi helpottaa kaupantekoa. Parhaassa tapauksessa sekä kauppa että luottoyhtiö saavatkin lisää asiakasvirtaa.
Mikäli luottosopimusta tyrkytetään asiakkaalle aggressiivisesti, voi olla, että myyjällä on paineita markkinoida luottoja. Yritys ja luottoyhtiö ovat saattaneet sopia, että kauppa sitoutuu hankkimaan tietyn määrän luottoasiakkaita.
Malisen mukaan yrityksen ja rahoitusyhtiön väliset sopimukset ovat pitkälti markkinointisopimuksia.
– Huonoimmassa tapauksessa asiakkaat eivät käytä luottopalvelua ja se aiheuttaa sopimusseuraamuksia. Voi olla, että kauppa joutuu markkinoimaan luottoa voimakkaasti ja asiakas ei tunne oloaan hyväksi, toteaa Malinen.
Etenkin pk-yrityksille juuri sopivan yhteistyökumppanin löytäminen onkin riskialtista.
– Usein yrittäjille tulee monenlaisia luottopalveluiden tarjouksia. Tietenkin on hyvä, että asiakkaalle voidaan tarjota tämäntyyppinen mahdollisuus, mutta yritykselle suuri kirjo on haaste.
Mikäli yritys pääsee rahoitusyhtiön kanssa hyvään yhteisymmärrykseen, varsinainen luottoyhteistyö ei Malisen mukaan ole yrityksille erityisen riskialtista.
– Luottoyhtiö tekee luotonantopäätöksen, joten se ei jää kauppiaan riskiksi. Siitä eteenpäin asia on luottoyhtiön ja asiakkaan välinen, mutta myyjän tehtävänä on huolehtia, että keskeinen informaatio on kuluttajan saatavilla.
Kuluttajaliitto: Kysy luotosta suoraan
Jos ei tiedä mitä on allekirjoittamassa, ei kannata allekirjoittaa mitään, neuvotaan Kuluttajaliitosta. Myyjällä olisi vastuu kertoa keskeisistä sopimusehdoista, kuten rahoitussopimuksesta, myös suullisesti.
Varman päälle voi pelata kysymällä myyjältä kaupantekotilanteessa suoraan, että liittyykö kauppaan myös luottosopimus.
– Kysy suoraan sopimusta tehdessä, onko näin. Ja varmista asia sitten vielä kirjallisesta sopimuksesta, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.
Kuluttajaliiton tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa asiakas on joutunut luottoyhtiön asiakkaaksi vahingossa. Beurling ei usko, että kyseessä on laaja ongelma. Suurempaa huolta Kuluttajaliitossa aiheuttaa kuluttajien velkaantuminen moneen paikkaan.
– Jos on useita luottoja, kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa. Näin talouden hallintaan voi tulla ongelmia, toteaa Beurling.
Samalla hän muistuttaa, että luotolla maksamisessa on myös hyvät puolensa. Luottoyhtiö tuo turvaa esimerkiksi konkurssitapauksissa, joissa asiakas ei ole saanut maksamaansa tavaraa.
– Esimerkiksi Anttilan konkurssissa nettikaupasta luottokortilla tilanneet saivat rahansa takaisin. Pankkikortilla eli käteisellä maksaneille perimisprosessi on paljon monimutkaisempi.