Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa mukana olevalta marjatilalta on varastettu kuituhamppukasveja Juankoskella. Tervajoen Marjatilan yrittäjä Toni Hämäläinen etsii Facebook-ilmoituksella havaintoja "rastapäisestä miehestä", joka vei tilalta mukaansa hamppuja keskiviikkona iltapäivällä.
Tilallisen arvaus on, että varas on vohkinut hamppuja päihdetarkoituksessa. Jos hän on oikeassa, varasta odottaa pettymys. Vaikka kuitu- ja öljyhamppu ovat sukua päihdehampulle, niissä ei ole huumaavia määriä huumausaineena tunnettua THC:tä.
– Ei se menisi päähän, vaikka polttaisit koko pellon sadon, Hämäläinen tilittää Facebook-julkaisussaan.
Hän myös uhkaa ilmoittavansa tästä ja muista hamppuvarkaista poliisille.
Voihan myös olla, että joku on ajatellut, että ne ovat kivannäköisiä kasveja koristeeksi.
Reijo Lappalainen
Hämäläisen marjatila on mukana Itä-Suomen yliopiston Kuhako-hankkeessa. Tilallinen ja yliopiston tutkijat haluavat tietää, auttaako kuituhamppu mansikkaviljelyksiä riivaavaan punamätään.
Se on kasvitauti, joka tappaa taimet ja pilaa myös maaperän mansikalta jopa vuosikymmeniksi. Kuituhampun toivotaan poistavan taudin aiheuttajat pellossa. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Hämäläisen mukaan yksittäisen ihmisen teosta ei aiheudu viljelykselle "hirveää vahinkoa", mutta turha vahingonteko harmittaa yhtä lailla.
– Aihe on minulle on hyvin tärkeä, koska elanto riippuu mansikanviljelystä ja koetettaisiin löytää punamätään jonkinlaista lääkettä, marjanviljelijä sanoo Ylelle.
Kuhako-projektin johtaja, professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta yllättyy hiukan kuullessaan Hämäläisen koettelemuksesta. Vastaavaa ei ole tullut ilmi muilla projektin hampputiloilla Losomäessä, Kivennavalla ja Tyrnävällä. Kuitu- ja öljyhamppua viljellään Suomessa myös muuten, yhteensä muutaman sadan hehtaarin edestä.
– Ikävä juttu, jos joku on käsittänyt, että niistä voisi jotain huumausainetta saada. Voihan myös olla, että joku on ajatellut, että ne ovat kivannäköisiä kasveja koristeeksi, hän arvelee.