KUOPIO Oletko käynyt peruskoulusi 1990-luvulla tai aiemmin? Silloin sinulle ovat tuttuja vihreät liitutaulut, keltaiset sienet, lyijykynäpiirroksista täyttyneet puiset pulpetit ja tehtävien ratkaisut seinään heijastaneet piirtoheittimet.
Saatat hämmentyä astuessasi tämän päivän kouluun. Näin kävi ainakin monille vanhemmille, jotka tutustuivat juuri valmistuneeseen Jynkän kouluun Kuopiossa.
– Hämmästys oli suuri. Tuli esimerkiksi paljon kysymyksiä koskien äänieristystä, kuvailee Jynkän koulun rehtori Jorma Partanen.
Jynkän koulu on yksi uusista opinahjoista, jotka eivät ole pelkkiä kouluja, vaan opetussuunnitelmaa tukevia oppimisympäristöjä.
Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan joustavuutta ja tähdätään eri-ikäisten oppilaiden yhteiseen oppimiseen, tiedonhankintaan ja vaikkapa yhteiseen musisointiin. Opetussuunnitelmaa tuetaan erilaisin rakentamisratkaisuin niin, että koulujen avainsanoja ovat joustavuus ja muunneltavuus.
Neliöitä, pinta-aloja, huonekorkeuksia ja kalusteita ei enää määrätä, vaan koulu voi itse päättää, millaiseksi tilat rakentaa.
Sellainen konsepti on auttamattomasti vanhentunut.
Reino Tapaninen
Tienraivaajana tällaiselle muunneltavalle koululle voidaan pitää Joensuun Kiihtelysvaaran Heinävaaran koulua, johon rakennettiin avoin oppimisympäristö 1990-luvun loppupuolella. Koulussa hylättiin suljetut luokkahuoneet ja tehtiin keskelle koulua suuri oppimisaula ja aulan viereen avoimia "oppimispesiä".
– Se avasi tietyllä tavalla keskustelua, mutta se sai myös osakseen kritiikkiä akustisista ongelmista, huomauttaa yliarkkitehti Reino Tapaninen Opetushallituksesta.
Kesti lähes kaksi vuosikymmentä ennen kuin avoimet oppimistilat otettiin uudestaan keskustelun keskiöön. Nyt tällaisia kokonaan uusia tai peruskorjattuja uudentyyppisiä kouluja on Suomessa toistakymmentä.
Millainen moderni koulu käytännössä on? Avataan ovi yhteen sellaiseen. Mennään Jynkän kouluun, jossa opintaipaleensa aloittaa tänään torstaina noin 380 oppilasta.
Luokat ja käytävät nurin, tilalle avointa tilaa
Silmä etsii kiintopisteitä luokkahuoneesta. Selkeimmät löytyvät heti. On värikkäitä tuoleja ja paljon taulupinta-alaa, mutta on myös paljon tyhjää ja avointa tilaa. Pitkiä käytäviä ja toistensa kanssa identtisiä luokkatiloja ei löydy Jynkän koulusta.
– Sellainen konsepti on auttamattomasti vanhentunut, huomauttaa yliarkkitehti Reino Tapaninen Opetushallituksesta.
Näkymä ei vastaa käsitystä perinteisestä koululuokasta. Jos tarkoituksena on karistaa koulu-sana visuaalisesti, halutaan se karistaa pois myös sanallisesti. Tänä päivänä ei enää puhuta luokista vaan oppimisympäristöistä.
Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan monialaista tekemistä, jota tuetaan myös rakennusteknisin keinoin. Opetussuunnitelman perusteissa painotetaan sitä, että oppimisympäristö olisi pedagogisesti toimiva kokonaisuus ja se olisi muunneltavissa erilaisiin tarkoituksiin.
Miten se on toteutettu uusissa kouluissa? Kouluissa luokkien väliset seinät ovat liikuteltavia niin, että tiloja voidaan yhdistää. Näin voidaan yhdistää toisiinsa esimerkiksi samalla käytävällä sijaitsevat taitoaineiden luokat tai eri luokka-asteiden ryhmät.
Oppijat yhteen tason, ei iän mukaan
Uuden mallin myötä oppilailla ei välttämättä enää ole kiinteitä ryhmiä, vaan opetus voi tapahtua vaihtuvissa ryhmissä. Ryhmiä voidaan yhdistellä luokka-asteista välittämättä.
– Kouluelämässä tilanteet muuttuvat ja me joudumme painottamaan kesken koulupäivänkin erilaisia asioita. Voidaan aina tarvittaessa muuttaa ryhmäratkaisuja ja antaa oppilaille erilaista tukea, kertoo Jynkän koulun rehtori Jorma Partanen.
Näin opetuksessa voidaan ottaa paremmin huomioon eritasoiset oppijat. Vaikka uusi opetussuunnitelma tähtää yhdessä tekemiseen, ei kaikkia voi pakottaa samaan muottiin. Edelleen nekin oppijat, jotka tarvitsevat omaa tilaa oppiakseen, on otettava huomioon.
Teknologiaa kynien sijaan
Annetaan katseen kiertää 360 astetta ympäri oppimisympäristön. Se tuttu vihreä liitutaulu ja valkoiset liidut ovat poissa.
Perinteiset liitutaulut saavat moderneissa kouluissa siirtyä teknologian tieltä. Jynkän koulussa on liikuteltavat näytöt ja älytaulut. Esimerkiksi älytaulut tuovat opetukseen lähes rajattomat mahdollisuudet. Kosketusnäytölliseltä taululta voi esimerkiksi tallentaa suoraan näkymän nettiin ja jakaa muistiinpanot oppilaille. Kaikki sille kirjoitettu tallentuu ja sillä voi näyttää videoita.
Teknologiankin käytön tarkoitus on mahdollistaa opetuksen joustavuus ja liikuteltavuus. Niin, että oppilaat itse ovat enemmän konkreettisesti tekemässä tunneilla. Yhdessä tekeminen ja oppiminen ovat keskiössä, opettajajohtoista opetusta pidetään vanhanaikaisena.
Sivistys ja karkelot saman katon alla
Jynkän koulun opettajainhuoneen suuresta ikkunasta avautuu näkymä välituntiharrastuksiin. Pihalla on useita kenttiä ja mahdollisuus niin jalkapallon, koripallon kuin jääkiekonkin pelaamiseen. Moderneissa kouluissa on entistä enemmän mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen, johon on oppilaiden lisäksi mahdollisuus niin seuroilla kuin yksityisilläkin. Esimerkiksi Jynkän koulun liikuntasali on myös seurojen ja yksityisten käytössä. Se toimii myös Kuopio-hallin varatilana.
Moderni koulu ei ole vain rakennus, jossa lapset saavat opetusta, vaan siitä halutaan koko kylän tai kaupunginosan yhteinen paikka. Jynkässä rakennuksessa on saman katon alla myös kirjasto ja ovet ovat auki muullekin toiminnalle.
– Tiloja voidaan varata vaikka syntymäpäiviä varten, kertoo rehtori Jorma Partanen.
