Yksi sana: viikonloppumiljonääri.
– Teet Suomessa viikon tai kaksi töitä ja elät Virossa viikonlopun kuin miljonääri. Ja kun palaat Suomeen, syöt kaksi viikkoa makaronia ja paiskit taas töitä, virolainen rakennusmaalari Jan Kaljura selittää nauraen.
Sellainen on maine niillä virolaisilla, jotka lähtevät Suomeen töihin. Vaikka Kaljura haluaa kyllä painottaa, että kyse on pikemminkin vitsistä.
Lahden tällä puolen taas mutistaan, että ”ne vievät suomalaisilta työt”.
– Täällä on töitä niin paljon tarjolla, että kyllä kaikki saavat tehdä hommia. Ennemminkin tässä on tekijöistä pulaa, ei töistä ole pulaa, Kaljura toteaa.
Järvenpääläisellä rakennustyömaalla maalaustela viuhuu hurjalla vauhdilla Kaljuran kädessä. Hän on yksi parjatuista virolaisista työmatkalaisista.
Koti on kahdessa maassa. Viikot Kaljura jakaa asunnon Malminkartanossa kahden muun virolaisen kanssa ja tekee töitä suomalaisen maalausfirman leivissä. Viikonloput menevät Tallinnassa, jossa asuu vaimo ja 9-vuotiaat kaksospojat. Viron lautat ovat tulleet viikoittaisilla vierailuilla tutuiksi.
– Laivamatka on nopea. Ja Tallinnan satamasta on vain 10 minuutin matka kotiin, Kaljura kertoo.
Raksamies, lääkäri, siivooja ja kaupan kassa
Kaljura on melko tyypillinen virolainen työmatkalainen: nuori perheellinen mies, joka työskentelee rakennusalalla. Muita pendelöitsijöitä ovat lääkärit, siivousalan työntekijät sekä palvelualoilla työskentelevät.
Tarkkaa määrää virolaisista, jotka käyvät Virosta Suomessa töissä, ei pystytä sanomaan, sillä EU-maiden välillä on vapaa liikkuvuus. Arviot määristä vaihtelevat 10 000 ja 20 000 välillä. Pendelöitsijät asuvat virallisesti Virossa, mutta työskentelevät Suomessa. Käytännössä monella on asunto myös Suomessa, sillä lahden ylittäminen päivittäin kävisi turhan raskaaksi.
Virosta saatavien tilastojen mukaan arviolta 15 000 virolaista käy säännöllisesti töissä Suomessa.
Tarton yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijan Keiu Telven mukaan luku on todellisuudessa lähempänä 20 000 henkeä. Telve sanoo määrän kasvaneen koko 2010-luvun. Jopa Helsingin satama on nimennyt virolaisten lisääntyneen pendelöinnin yhdeksi syyksi sataman matkustajamäärän nousuun.
Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että virolaisten työntekijöiden määrä olisi pysynyt kutakuinkin samana vuodesta 2009 asti. Ministeriöstä arvioidaan ainakin 10 000 virolaisen käyvän töissä Suomessa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu pysyvästi yli 50 000 Viron kansalaista.
Virolaisia työntekijöitä käy Suomessa varsinkin Pärnun alueelta. Vuoden 2008 talousromahduksen myötä työpaikat katosivat Viron syrjäseuduilta.
– Työmatkalaiset sanovat, ettei sillä ole väliä, menevätkö he töihin Tallinnaan vai Suomeen. Jos työ on esimerkiksi lähellä Helsinkiä, välimatka ei edes ole niin paljon pidempi. Tallinnassa työskennellessäkin heidän tulisi hankkia asunto, sillä työmatka olisi liian pitkä ja kallis kulkea päivittäin, Telve kertoo.
Syynä lähtöön raha, tuliaisina uudet arvot
Raha on yleensä tärkein motivaatio lähteä töihin lahden toisella puolelle. Palkat ovat Suomessa Viron palkkatasoa korkeammat – ainakin vielä. Viron palkkataso on noussut, mikä voi vaikuttaa myös pitkien työmatkojen houkuttelevuuteen.
Telve arvioikin, että työmatkaliikenne Suomeen tulee luultavasti vähenemään lähivuosina.
– Uskon, että muutamassa vuodessa virolaisten työntekijöiden määrä tulee vähenemään noin 10 000 henkeen. Luultavasti kuitenkin säilyy ryhmä ihmisiä, jotka matkustavat kahden maan välillä. Monella virolaisella rakennusalan yrityksellä on hyvät yhteydet Suomeen.
Jan Kaljura sanoo, ettei raha ollut hänelle alun perin syy lähteä ulkomaille, vaan ennemminkin seikkailunhalu. Kymmenessä vuodessa matkustamisesta kahden maan välillä on tullut jo elämäntapa.
– Tulin Suomeen aluksi vain väliaikaisesti, mutta täällä ollaan yhä vain. Olin vasta 19-vuotias lähtiessäni, ja nuoret haluavat seikkailla, kun rajat ovat auki. Mutta rahan takia se ei ollut, sillä talous oli nousussa silloin ja Virossakin tienasi aika hyvin, Kaljura toteaa
Telve on havainnut tutkimuksissaan, että syyt matkustaa työn perässä muuttuvat usein ajan myötä. Aluksi motiivina voi olla paremman elintason tavoittelu, mutta ajan myötä virolaiset työntekijät alkavat arvostaa laajemminkin suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa.
– He alkavat arvostaa monia pieniä asioita Suomessa - kuten parempia työoloja. Heillä on selkeät työvuorot, heillä on oikeus pitää lomaa, oikeus ottaa sairaslomaa sekä vanhempainvapaata, Telve luettelee.
Lisäksi Suomessa työskentelevät ovat osa Viron yhteiskunnallista muutosta. Työmatkalaiset tuovat Viroon uutta tietoa ja uusia arvoja. Ilmiöllä on vaikutuksia jopa virolaisiin sukupuolirooleihin.
– Virolainen perhemalli on nykyisin hyvin perinteinen, niin että nainen hoitaa kodin. Mutta miehet, jotka työskentelevät Suomessa ovat alkaneet osallistua enemmän perhe-elämään. He saattavat työskennellä Suomessa esimerkiksi kaksi viikkoa putkeen, minkä jälkeen he tulevat Viroon viikoksi. He voivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa ja panostaa lapsi-suhteeseen, Telve kertoo.
Näkymätön kansanosa
Ilmiönä työmatkaliikenne ei ole ongelmaton. Virolaisia työntekijöitä käytetään esimerkiksi hyväksi pimeillä työmarkkinoilla ja polkemalla palkkoja. Viime vuosina Suomessa on herättänyt keskustelua epäilyt niin sanotusta sosiaaliturismista.
Kaljura tietää, että Suomessa virolaisiin liitetään negatiivisia mielikuvia.
– Minulla ei ole ollut ongelmia, mutta voi olla, että jos ajat työmaalle Viron kilvissä, niin joku katsoo vinoon. Aika monella suomalaisella on sellainen kuva, että virolaiset työntekijät maksavat veronsa ja muut maksut Viroon. Ja että he menevät joka viikonloppu Viroon ja ostavat ruokansakin sieltä. Suomalaiset luulevat, ettei rahaa jää Suomeen, vaan kaikki raha menee Viroon, mutta se on väärä kuvitelma.
– Täällä työskentelevillä perheellisillä virolaisilla on tavallaan tuplaelämä. Täällä on auto, Virossa on auto; täällä maksat vuokraa, Virossa maksat vuokraa; täällä syöt erikseen, perhe syö erikseen. Kyllä niitä kuluja on, Kaljura summaa.
Virolaisista valtaosa työskentelee Uudellamaalla. Osa matkustaa työnperässä kuitenkin kauemmaksikin – jopa pohjoisimpaan Lappiin asti. Kaljurakin työskenteli aiemmin Jyväskylässä.
Vaikka virolaisia työskentelee Suomessa tuhansittain, ja heidän arvioidaan olevan suurin ulkomailta Suomeen työmatkoja tekevä ryhmä, he ovat tutkijan mukaan Suomessa jollakin tapaa näkymättömissä.
– Monet virolaiset näkevät Suomen vain työpaikkana ja tavallaan työ piilottaa heidät. He menevät asuntolasta töihin ja töistä asuntolaan ja vapailla takaisin Viroon. He eivät ole samalla tavalla näkyvä osa yhteiskuntaa kuten jotkut muut ryhmät, Telve toteaa.
Myös Kaljura jakaa elämänsä kahden maan välillä, eikä usko perheen muuttavan hänen perässään Suomeen. Lapset ovat koulussa ja vaimolla on Tallinnassa hyvä työpaikka. Helppoa elämä kahden maan välillä ei kuitenkaan ole, sillä käytännössä vaimo joutuu kasvattamaan lapset lähes yksin. Silti ratkaisu tuntuu tällä hetkellä parhaalta.
– Olin 11 kuukautta Virossa töissä. Virossa työelämä on niin erilainen. Ei tietenkään joka paikassa, mutta monessa paikassa osa palkasta maksetaan nyt ja osa ensi viikolla. Siellä on aika paljon pimeitä töitä. Suomessa asiat hoituvat, Kaljura toteaa.
Keiu Telve on tutkijana Itä-Suomen yliopiston johtamassa "Eriarvoisuus liikkeessä: Ylirajaiset perheet Virossa ja Suomessa" (siirryt toiseen palveluun) -projektissa.