Kevättalvella 2015 Julia Pokela pänttäsi ylioppilaskirjoitusten ohessa lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Kun pisteet eivät riittäneet opiskelupaikkaan, Julia päätti pitää välivuoden maailmalla. Au pair -paikka vei kokkolalaistytön Uuteen-Seelantiin.
–Totta kai oli tarkoitus, että pyrin lääkikseen niin kauan, että pääsen sisälle. Maailmalla syttyi kuitenkin sellainen kipinä, että mitä jos lähtisin ulkomaille opiskelemaan. Uskalsinhan lähteä töihinkin, Julia kertoo.
Täällä arvostetaan suomalaisten koulutusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ja fysiikassa meillä suomalaisilla tuntuu olevan parempi pohja.
Julia Pokela
Julia alkoi googlailla lääketieteen opiskelupaikkoja. Kriteereinä oli, että pitää voida opiskella englanniksi ja yliopistosta pitäisi löytyä edes muutama muu suomalainen.
– Löysin RiSLOn eli Riiassa lääketiedettä opiskelevien suomalaisten yhdistyksen. Sen kautta sain tietoa, innostuin paikasta ja skannasin todistukset sähköiseen hakemukseen Latvian yliopistoon. Sillä tiellä tässä ollaan.
Professoreita teititellään kohteliaasti
Latvian pääkaupungissa lääketiedettä voi lukea Riga Stradins -yli-opistossa ja Latvian yliopistoissa. Molempiin mennään todistusten arvosanojen perusteella. Stradins vaatii opiskelijaksi haluavalta myös suositukset.
– Latvian yliopisto halusi lukion päästötodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Varsinkin matematiikan, kemian, biologian, fysiikan ja englannin arvosanoilla on suuri merkitys sisäänpääsyssä.
Julialla on kurssikavereinaan opiskelijoita Sveitsistä, Saksasta ja Italiasta. Maamiehiäkin löytyy viisi. Opiskelukieli on englanti, ja opettajia puhutellaan opettajiksi tai professoreiksi. Etunimen käyttö ja sinuttelu eivät voisi tulla kuuloonkaan.
Anatomian tentit ovat kaikki olleet suullisia. Vuoron perään on menty luokan eteen vastailemaan opettajan kysymyksiin tai selostamaan jotakin, mitä professori pyytää.
– Täällä arvostetaan suomalaisten koulutusta. Heti huomasi, että lähtötasossamme on eroja. Esimerkiksi luonnontieteissä ja fysiikassa meillä suomalaisilla tuntuu olevan parempi pohja.
Ensimmäisenä lukuvuonna on opiskeltu lähinnä perusaineita: anatomiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Luentoja on viitenä päivänä viikossa, ja pisimmät päivät venyvät iltakuuteen. Läsnäolopakko on vain tärkeimmillä kursseilla.
– Opiskelumateriaalina käytämme lähinnä e-kirjoja. Anatomian kirja on ollut ainoa paperiversio.
Ensimmäisenä lukuvuotena puolet tenteistä on ollut kirjallisia, puolet suullisia.
– Suulliset tentit tuntuivat oudoilta, kun ei sellaisiin ollut tottunut. Anatomian tentit ovat kaikki olleet suullisia. Vuoron perään on menty luokan eteen vastailemaan opettajan kysymyksiin tai selostamaan jotakin, mitä professori pyytää, Julia Pokela kertoo.
Lukukausimaksu 7000 euroa
Latvia sijaitsee Euroopan koillisosassa, Itämeren rannalla. Pääkaupunki Riika on Riianlahden etelärannikolla, maan isoimman joen, Daugavan, suulla. Runsaan 700 000 asukkaan kaupunki on myös vilkas opiskelijakaupunki.
Maksamme Riian keskustan kolmiostamme vuokraa yhteensä 550 euroa eli 225 euroa per asuja. Opiskelijakaveri pulittaa 27 neliön asunnostaan Espoossa 570.
– En ollut koskaan käynyt Latviassa, joten jännitti ja oli vähän ennakkoluulojakin, että kuinkahan täällä pärjää. Hyvin pärjää, Riika on ollut tosi positiivinen yllätys.
Vuokra-asunto, kolme huonetta ja keittiö, löytyi Riian keskustasta, ja norjalainen kämppäkaveri uusien opiskelijoiden Facebook-ryhmästä.
– Asuminen ja eläminen on täällä paljon edullisempaa kuin Suomessa. Maksamme Riian keskustan kolmiostamme vuokraa yhteensä 550 euroa eli 225 euroa per asuja. Opiskelijakaveri pulittaa 27 neliön asunnostaan Espoossa 570, Julia vertaa.
Vaikka asuminen ja eläminen ovat Riiassa edullisia, opiskeleminen maksaa. Latvian yliopiston vuosittainen lukukausimaksu on 7000 euroa, Riga Stradins -yliopiston 10 000. Julian mukaan ainakin ensimmäisen lukuvuoden kirjat ovat sisältyneet lukukausimaksuun.
– Onneksi sain kesätöitä Suomesta. Ja onneksi kotimaa tukee myös ulkomailla opiskelevaa suomalaista. Saamme opintotuen ja -lainan kuten muutkin, Julia kertoo.
Elokuussa voimaan tuleva muutos siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutos koskee kuitenkin vain Suomessa opiskelevia. Ulkomailla tutkintoa suorittavien asumislisä säilyy entisellään.
Ulkomailla vuokralla asuvan opiskelijan asumislisä on Kelan mukaan yleensä reilut 200 euroa kuukaudessa. Alhaisen vuokratason maissa, esimerkiksi Latviassa, lisä on 75,68 euroa. Jos vuokra on korkeampi, asumislisää saa enimillään 210 euroa kuukaudessa.
Tulevana lukukautena biokemiaa ja fysiologiaa
Tänä kesänä Julia tekee puutarhahommia Suomessa. Haaveissa ovat kesätyöt sairaalamaailmassa.
– Parin vuoden opintojen jälkeen jotkut ovat jo päässeet seuraamaan lääkäreiden työtä. Virallisia harjoitteluja voi tehdä vasta kolmannen vuoden jälkeen.
On tosi tärkeää, että opiskelupaikka irtosi heti arvosanojen perusteella. Pahimmillaan edessä olisi voinut olla vuosien pääsykoerumba.
Uusi lukuvuosi starttaa syyskuun alussa, ja luvassa on edelleen teoriaa. Julia ja opiskelutoverit puurtavat esimerkiksi biokemian ja fysiologian kimpussa. Kuuden opiskeluvuoden jälkeen Latviasta valmistuva Julia on yleislääkäri, joka on pätevä työskentelemään myös kotimaassa.
– En vielä tiedä, mikä lääkäri minusta tulee. Erikoistuminen tehdään sitten kuuden vuoden opintojen jälkeen, Julia kertoo.
Julia ei pidä englanniksi opiskelemista haastavana. Englannin kielinen tenttikirja on hänen mielestään helpompi tenttiä lukukielellä eli englanniksi.
– Opintoni ovat sujuneet hyvin. Pidän yliopistosta, Latviasta ja opiskelukavereistani. Lukukausimaksuja rahoitan lainalla, opintotuella ja kesätöillä. On tosi tärkeää, että opiskelupaikka irtosi heti arvosanojen perusteella. Pahimmillaan edessä olisi voinut olla vuosien pääsykoerumba.