Reilu pari vuotta sitten tuttu ravitsemussuositusten pyramidi muutti muotoaan. Aikuisväestöä koskevia ravitsemussuosituksia julkaistaan aina kahdeksan vuoden välein. Edelliset tulivat 2014.
Ne eivät muuttuneet aiemmasta merkittävästi, mutta pientä viilausta ne tarjosivat: suomalaisia kehotettiin vähentämään niissä entisestään suolan käyttöä ja harventamaan punaisen lihan syömistä sekä lisäämään kasvisten syöntiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2012 suomalaisten ruokailutottumuksia selvittävässä tutkimuksessa ilmeni, että moni suomalainen syö liikaa lihaa ja suolan käyttö oli lisääntynyt. Samoja asioita selvitetään tutkimuksessa, jonka tulokset selviävät loppuvuodesta.
Sitra julkaisi kesällä kyselytutkimuksestaan tietoja, joista selvisi, että kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen ja punaisen lihansyönnin välttäminen ei toteudu. Myöskään ruokailutottumusten muuttaminen tietoon perustuen ei toteutunut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Antti Jula kertoi torstain Helsingin Sanomissa, että suomalaisten verenpaineen lasku on hidastunut viime vuosina ja että 2000-luvun lopulla alapaine on kääntynyt jopa lievään nousuun. Tämän hän sanoo johtuvan ensisijaisesti suolan käytön kasvusta.
Vaikuttaakin siltä, ettemme ole muuttaneet ruokailutapojamme.
Lihaa syödään edelleen paljon
Lihansyönti on jatkanut kasvuaan, viime vuonna suomalainen kulutti 81 kiloa lihaa, selviää Luonnonvarakeskuksen kesällä julkaisemasta ravintotaseen ennakkotiedoista. Koska lihan kulutus ilmoitetaan luullisena on todellinen syöty määrä puolet tästä. Samaisesta ravintotaseesta selviää, että kasvu johtuu paljolti siipikarjanlihan kulutuksen noususta. Esimerkiksi naudanlihaa syötiin saman verran kuin kuin vuonna 2015.
Päivittäin lihaa syövien suomalaisten määrä on kasvanut, selvisi viime vuoden lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa. Päivittäin tai lähes päivittäin lihaa ilmoitti syövänsä 44 prosenttia kyselyn vastaajista.
Toisaalta lihaa syömättömien määrä on hieman kasvanut. Ristiriitaa selittää polarisoituminen. Suomalaisten ruokailutottumukset eroavat.
– Sukupuoliero on iso. Suositus lihansyönnin enimmäismäärästä on puoli kiloa viikossa. Naisista jopa 70 prosenttia saavuttaa suosituksen. Miehistä saman saavuttaa huomattavasti harvempi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön erikoistutkija Susanna Raulio sanoo.
Suomalaiset ovat onnistuneet lisäämään kasvisten syöntiään – mutta vielä voisi lisätäkin
Yhdessä asiassa olemme kuitenkin osanneet parantaa: tilastoissa näkyy, että syömme kasviksia enemmän. Tämä näkyy myös ruokakauppojen myynnissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön erikoistutkija Susanna Raulio kuitenkin sanoo, että niitä pitäisi syödä vielä enemmän. Erot suomalaisten välillä näkyvät tässäkin.
– Vaikka kasvisten ja hedelmien käyttö on parantunut, niin edelleen naisista vain noin 20 prosenttia ja miehistä harvempi pääsee suositukseen, joka on 500 grammaa päivässä. Vaikka kaikissa kulutusryhmissä kasvistenkäyttö on lisääntynyt, niin silti korkeimmin koulutetut syövät enemmän hedelmiä ja kasviksia kuin matalammin koulutetut.
Valitse avomaan kasviksia, kokeile kotimaista maissia
Nyt elokuussa omaa kasvisten käyttöä on onneksi helppo lisätä. Tämän voi tehdä ottamalla käyttöön uusia kasviksia, neuvoo Satokausikalenterin kehittäjä Samuli Karjula.
– Se mihin nyt kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ovat avomaan kasvikset. Jos on aikaisemmin tottunut syömään jäävuorisalaattia kasvihuonetuotteena, niin nyt kannattaa maistaa avomaalla kasvaneita ja etsiä niistä eroja, ne maistuvat erilaiselta.
Tutuista kasviksista kannattaa etsiä eri lajikkeita. Karjula kannustaa tututumaan erilaisiin kaaleihin ja kokeilemaan kokonaan itselleen uusia kasviksia.
– Tuore kotimainen maissi on hyvää. Kannattaa suosia uutuuksia. Tällä tavalla kannustetaan tuottajia kokeilemaan jatkossakin uutta.
_9.8.2017 11.50: Tarkennettu suomalaisten lihankulutusta. _