YK hyväksyi myöhään lauantai-iltana uudet pakotteet Pohjois-Koreaa vastaan. Turvallisuusneuvosto päätti pakotteista yksimielisesti, eli myös ennakkoon epäilyksiä herättäneet Kiina ja Venäjä äänestivät muiden mukana pakotteiden puolesta.
Juuri kansainvälisen rintaman yhtenäisyys tekee uudesta pakotekierroksesta merkittävän. Toinen tärkeä asia on pakotteiden laajuus.
Mitä pakotteet koskevat?
Uudet pakotteet koskevat ennen kaikkea Pohjois-Korean kanssa käytävää kauppaa. Ne iskevät erityisesti Pohjois-Korean vientituloihin: tulojen on laskettu vähenevän noin kolmanneksella eli miljardilla dollarilla uusien pakotteiden takia.
Pakotteet kieltävät pohjoiskorealaisen raudan, rautamalmin, kivihiilen, lyijyn, lyijymalmin ja merenelävien ostamisen. Lisäksi Pohjois-Korean pankkitoimintaan ulkomailla asetetaan uusia rajoituksia.
Myös ulkomaille töihin lähetettävien pohjoiskorealaisten määrää rajoitetaan. Ulkomailla työskentelevät pohjoiskorealaiset ovat olleet yksi tärkeä tulonlähde Kim Jong-unin hallinnolle. Pohjoiskorealaisia työntekijöitä on hyödynnetty laajasti esimerkiksi Venäjällä jalkapallon MM-kisojen rakennustöissä (siirryt toiseen palveluun).
– Nämä pakotteet todella satuttavat ja antavat Pohjois-Korean johdolle makua siitä köyhyydestä, jolla he ovat päättäneet rasittaa Pohjois-Korean kansaa, sanoi Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley kun pakotteet oli hyväksytty.
Miksi Kiina lähti mukaan?
Pakotteiden toimivuuden kannalta olennaisin valtio on Kiina, sillä maa on Pohjois-Korean tärkein kauppakumppani.
Vaikka Kiina on asettanut Pohjois-Koreaa vastaan pakotteita ennenkin, maa on suhtautunut Pohjois-Koreaan huomattavasti kansainvälistä yhteisöä suopeammin. Kiina on ylläpitänyt vuoropuhelua, ja maan ulkoministeri Wang Yi tapasi sunnuntaina Manilassa Pohjois-Korean ulkoministerin, Ri Yong Hon.
Tapaamisen jälkeen Wang Yi kertoi medialle kehottaneensa Pohjois-Koreaa noudattamaan YK:n päätöksiä, mutta painottavansa samalla, ettei Etelä-Korean tai Yhdysvaltojen tule aloittaa provosoivia toimia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiitellyt Kiinaa ja Venäjää uusien pakotteiden tukemisesta. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kiinan mukana olo on osoitus siitä, että Peking ymmärtää Pohjois-Korean ydinohjelman luoman uhan.
Pakotteista keskusteltiin Kiinan kanssa kuukausi. Yhdysvallat olisi halunnut lopettaa myös öljyn viennin Pohjois-Koreaan, mutta Kiina ja Venäjä eivät suostuneet tähän. Niiden mukaan kielto olisi satuttanut liikaa kansakuntaa, ja pahentanut humanitääristä kriisiä. Tämä saattaa antaa Kiinalle mahdollisuuden pitää yllä välejä Pohjois-Koreaan, vaikka pakotteita kiristetään.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Pohjois-Koreaa koskevat keskustelut jatkuvat sunnuntaina Filippiineillä, missä pidetään parhaillaan Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Aseanin kokousta. Myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Rex Tillerson osallistuu kokoukseen.
Kiinan ja Pohjois-Korean ulkoministerit ovat jo tavanneet kokouksen kulisseissa, mutta Tillersonin ei uskota tapaavan pohjoiskorealaista kollegaansa Ri Yong Honia. Ulkoministerien mahdolinen kanssakäyminen on silti kansainvälisen median kiinnostuksen kohde kokouksen aikana.
Tillerson on sanonut Yhdysvaltojen olevan valmis keskusteluihin Pohjois-Korean kanssa. Lähes samaan aikaan sopuisten kommenttien kanssa Yhdysvallat kuitenkin suoritti oman ohjuskokeensa (siirryt toiseen palveluun). Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Hailey on sanonut, että jännittyneen tilanteen kehityssuunta riippuu nyt Pohjois-Koreasta.
Uusien pakotteiden toimiminen riippuu kuitenkin vielä pitkälti Venäjästä ja Kiinasta, joiden täytyy toimeenpanna pakotteet.
LA Timesin haastattelussa analyytikko (siirryt toiseen palveluun) Anthony Ruggiero arvioi, että sanktiot saattavat antaa Kiinalle ja Venäjälle mahdollisuuden esittää seisovansa kansainvälisessä rintamassa Pohjois-Korean suhteen, vaikka sanktioita ei oikeasti koskaan noudatettaisi.
Lue lisää aiheesta:
Pelkäätkö Pohjois-Korean uhkaa? – Tahallaan aloitetun sodan riski on pieni, vahingon suurempi
Pjongjang – päivä suljetun kaupungin kaduilla
Diili diplomatiassa vai kiihdytys sodan kynnykselle? – Kaksi tapaa torpata Pohjois-Korean ohjusuhka