Ilmastointiteippiä ei oikeastaan edes ole, mutta silti kaikki tietävät millaista teippirullaa sillä tarkoitetaan. Ilmastointiteipin käyttö ilmastointiputkien yhdistämiseen muuttui tarpeettomaksi jo 90-luvulla, kun liitoksiin alettiin käyttää vulkanoituvia kumiteippejä.
Ennen ilmastointiteippiä piti tietysti keksiä itse teippi. Saksalainen apteekkari Oscar Troplowitz keksi jo vuonna 1901 Beiersdorf-yhtiölle Leukoplast-nimisen kangasteipin haavojen sulkemiseen.
Mutta vasta amerikkalaisen 3M eli Minnesota Mining and Manufacturing -yhtiön Richard Drewn teippikeksintöä vuodelta 1925 voidaan pitää ilmastointiteipin edeltäjänä. Drewn kehittelemä teippi kaksiväristen autojen jo maalattujen osien suojaamiseksi ei kuitenkaan oikein toiminut.
Viisi vuotta myöhemmin Drew sai valmiiksi läpinäkyvän teipin. Aluksi sitä käytettiin sellofaanipakkausten sulkemiseksi.
Nykyisen ilmastointiteipin alku liittyi sotaan. Johnson and Johnson -yhtiö tarjosi vuonna 1942 ratkaisun, jolla kosteus saataisiin pidettyä ammuslaatikoiden ulkopuolella. Teippiä pyöritettiin ammuslaatikoiden kansien ympäri, jotta niistä tulisi vedenpitäviä.
”Duck Tapella” korjattiin Jeepit ja lentokoneet
Ilmastointiteippi sai nimen ”Duck Tape”. Nimi tuli teippiin lisätystä puuvillakankaasta. ”Duck Tapen” pystyi repäisemään halutusta kohdasta poikki ilman saksia tai puukkoa. Se oli mahtava uudistus.
Sodan melskeessä alettiin teipillä pian korjata niin rikkoutuneet aseet, autot kuin lentokoneetkin. Sodasta palanneet miehet eivät siviilissäkään halunneet enää olla ilman tätä ihmeteippiä.
Sodan päätyttyä yleistyivät Yhdysvalloissa kotien ja työpaikkojen ilmastointilaitteet. Ilmastointiteipistä tuli siinä vaiheessa myös tärkeä asennustarvike. Koska putket olivat hopeita, vaihtui myös ilmastointiteipin tyypillinen väri armeijan käyttämästä vihreästä hopeaan.
Ilmastointiremonttien takia myös teipin englanninkielinen nimi koki erikoisen muutoksen. ”Duck Tapesta” tuli ehkä vahingossa ”Duct Tape”, sillä duct tarkoittaa ilmastointikanavaa.
Sitten tuli ”jesari”
Monet laadukkaat Suomessa myytävät teipit tulevat meille Euroopasta. Suomessa ei ole koskaan valmistettu ilmastointiteippiä.
Ilmastointiteippi yleistyikin meillä vasta 70-luvulla. Siitä tuli muutamassa vuodessa valtaisa menestystuote. Tavalliset ihmiset alkoivat ostaa koteihinsa ja autoihinsa ilmastointiteippiä kaiken mahdollisen varalle.
Suomen ehkä tunnetuin lempinimi ”jeesusteippi” kuvaa hyvin tuotetta, joka auttaa aina. Englanninkielisissä maissa puhutaan usein ”MacGyver-tapesta”. Ihmemies MacGyver oli 30 vuotta sitten kuuluisa televisiohahmo, joka selvisi aina kaikesta. Teippiäkin hän käytti.
Suomessakin kymmenet tuhannet aivan tavalliset ihmiset paikkaavat, suojaavat, saumaavat ja tiivistävät jotakin ”jesarilla” joka päivä. Edelleen hopeanharmaa ilmastointiteippi on kotien suosituin, vaikka nykyään teippiä on saatavissa monissa väreissä. Teollisuudessa ilmastointiteipillä suojataan jopa tuulimyllyjen lapoja ja säteilynkestävällä teipillä saumataan ydinvoimaloita.
Laatu selviää teippiä hypistelemällä
Laadukkaan ilmastointiteipin tunnistaminen on maallikolle vaikeaa. Helpointa on katsoa, kuinka tiheä teipin kangaskudos on. Ruutumaisena teipissä näkyvä puuvillakangas on sitä varten, että teippi venyy ja kestää. Jos kudoksia näkyy vain vähän, ei kyseessä voi olla kovin laadukas ilmastointiteippi.
Ilmastointiteipin liimalla on myös väliä, mutta yleensä edes rautakaupan myyjä ei tiedä, onko teipissä edullisempi sulateliima vai parempi luonnonkuminen liima. Sulateliimalla teippi pysyy kiinni parisen vuotta, luonnonkumiliimalla loputtomiin.
Hinta ei aina suoraan kerro teipin laadusta. Jo alle seitsemällä eurolla voi saada 50 metriä asiallista teippiä. Hyvä teippi maksaa keskimäärin kympin, parhaat 20 euroa.
Perinteinen ilmastointiteippi voi edelleen hyvin, mutta modernit höyrysulkuteipit käyvät jo taistoon teippien herruudesta. Akrylaattiliimahöyrysulkuteipillä voi paikata vaikka kumisaappaat.
Koska ilmastointiteippiä ei enää käytetä ilmastointiasennuksiin, on ”jesari” oikeastaan kangasteippi. Teipin polyeteenipäällysteen ei kannata antaa hämätä, sillä nimi tulee pinnan alla olevasta puuvillakankaasta.
Suomen osalta on juttua varten on pyydetty tietoa teippejä maahantuovan Telpakin aluepäällikkö Marko Rantaselta.
Pyysimme juttua varten lukijoilta kuvia ja tarinoita. Kiitos kaikille tarinansa meille jakaneelle. Saimme niitä runsaasti. Tarinoista tehty juttu on luettavissa tästä.