ROVANIEMI Pieni lappilainen kaupunki mutta Suomen mittakaavassa kohtuullisen iso matkailukeskittymä on kuin pilotti jakamistalouden nopealle nousulle Suomessa. Noin 60 000 asukkaan kaupungissa Rovaniemellä käy vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa ja kasvuprosentti on jo kolmatta vuotta kaksinumeroinen.
Suomi on vielä jäljessä Keski-Euroopan luvuista mutta työ- ja elinkeinoministeriön teettämän arvion mukaan ei kauan. Airbnb ja muut jakamistalouden alustat ovat tulleet jäädäkseen. Analyysi ennustaa jakamistalouden kaksinkertaistuvan joka vuosi.
Rovaniemellä hotellimajoituksen puute parhaimpaan sesonkiaikaan on nopeuttanut jakamistalouden kasvua. Matkailijat etsiytyvät yhä innokkaammin yksityisten omistamiin huoneistoihin ja omakotitaloihin. Kasvuvauhti on ollut hurjaa, arviolta jopa 150 prosenttia vuodessa. Erityisesti perheet ja pienryhmät näyttävät suosivan huoneistoja hotellihuoneiden sijaan.
Asuntokuplaa vai majoitusta?
Uusista kerrostaloasunnoista Rovaniemellä menee sijoittajille lähes puolet, arvioi Kiinteistömaailma Rovaniemen yrittäjä Mika Lehtiniemi Ylelle. Näistä iso osa menee majoituskäyttöön. Markkinoinnissa on ollut myös kerrostalo, jossa sijoittajille markkinoidaan erityisesti lyhytaikaista vuokrakäyttöä.
Rovaniemellä keskituloiset palkansaajatkin ovat alkaneet sijoittaa huoneistoihin matkailutulojen toivossa ja kaupunkiin on alkanut ilmestyä Airbnb-kohteiden hoitoa tarjoavia pienyrityksiä. Uusi ilmiö on myös perinteisessä vuokrakäytössä olevien huoneistojen siirtäminen kiivaimman talvisesongin ajaksi matkailukäyttöön. Airbnb:ssä on mahdollista tienata vuoden vuokratuotot muutamassa kuukaudessa.
Rovaniemen asuntorakentamisen tahti sai tänä syksynä Rakennusteollisuuden ekonomistin jopa varoittamaan asuntokuplan kasvaneesta riskistä, sillä kaupunkilaisten määrä ei ole noussut samaan tahtiin rakentamisen kanssa. Varoituksen kärkeä kuitenkin taittaa matkailusta elävä yksityinen jakamistalous, jonka määrästä ei ole saatavissa kattavia tilastoja mistään. Ei edes verottajalta.
Airbnb:n toimittamien tietojen mukaan Rovaniemen viime vuoden noin viidessäsadassa Airbnb-alustan kautta vuokrattavassa kohteessa vierailtiin yli 12 000 kertaa, kun edellisvuonna vierailuja oli vain 5 000. Kasvua oli siis hurjat 140 prosenttia vuodessa, eikä taittumista ole näköpiirissä, pikemmin päinvastoin.
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän PwC:n (PricewaterhouseCoopers Oy) analyysin mukaan jakamistalouden rahallinen arvo tulee Suomen majoitus- ja tilavuokraustoiminnassa kymmenenkertaistumaan 208 miljoonaan euroon tulevan neljän vuoden aikana ja kaksinkertaistumaan vuosittain. PwC myös arvioi, että jakamistalous saa Suomessa pysyvän jalansijan markkinoilta.
Airbnb-huoneistohotellit
Jakamistalouden hedelmiä poimivat yksityisten kansalaisten lisäksi myös eri toimialoilla toimivat yritykset. Muun muassa talousvaikeuksissa painiva Rovaniemen Palloseura RoPS on huomannut uuden tienaamisen tavan ja remontoi parhaillaan omistamaansa kerrostaloa lyhytaikaiseen vuokraukseen marraskuusta maaliskuuhun. Jalkapalloseuran päätös on ymmärrettävä, sillä talo on pääsääntöisesti joukkueen vieraspelaajien käytössä kesäisin ja talvisin puolityhjä. Asiasta kertoo Lapin Kansa.
Perässä seuraa myös Israelista matkailijoita Rovaniemelle tuova yksityinen matkailuoperaattori, joka osti kerrostalon Rovaniemen keskustasta ja remontoi sitä parhaillaan talven sesonkia varten huoneistohotelliksi, Lapin Kansa kertoi syyskuun alussa. Talon käyttötarkoitusta ei ole muutettu, kuten ei RoPSinkaan taloa. Molemmat tulevat silti majoituskäyttöön ainakin parhaimman talvisesongin ajaksi.
Lapin yliopiston jakamistalouden tutkijan Maria Hakkaraisen mukaan Rovaniemellä on tällä hetkellä Suomen toiseksi eniten yksityisiä yöpymisvaihtoehtoja Helsingin jälkeen. Muun muassa huomattavasti suurempi pohjoinen kaupunki Oulu häviää Rovaniemelle kirkkaasti.
Hakkaraisen mukaan Oulussa oli vuonna 2016 hieman alle 100 kohdetta – siis alle neljäsosa Rovaniemen luvuista. Helsinki on omalla tasollaan noin 3 000 yksityisellä majoitusyksiköllään. Niissä vierailtiin Airbnb:n antamien tietojen mukaan viime vuonna 87 000 kertaa.
Hotellit kaipaavat yhteisiä sääntöjä
Rovaniemellä osa hotellinjohtajista on myöntänyt, että yksityiset majoittajat ovat omalta osaltaan pelastaneet talven sesonkiajat, kun hotellit ovat olleet täyteen varattuja. Kaupunki olisi hävinnyt netin varaussivustoilta, jos yksityisiä kohteita ei olisi ollut tarjolla. Hotellit eivät kuitenkaan katso hyvällä Airbnb-majoitustoiminnan vapauksia.
Ammattimaiset majoitustoiminnan harjoittajat maksavat usein tonttivuokraa jopa kaksinkertaisesti tavalliseen kerrostaloon verrattuna ja paloturvallisuusvaatimukset määrittelevät jopa verhojen materiaalit. Airbnb-kohteen perustaminen ei sen sijaan vaadi minkäänlaista tarkastusta tai edes ilmoitusta.
Rajanveto huoneistohotellin ja esimerkiksi Airbnb-käytössä olevan kerrostalon välillä on vaikeaa, suorastaan mahdotonta. Vain yksimielinen päätös taloyhtiössä voi muuttaa taloyhtiön sääntöjä niin, että se kieltäisi asuntojen lyhytaikaisen vuokraamisen. Yksimielisyyttä tuskin löytyy, koska myös majoittajilla on taloyhtiössä äänioikeus.
Rovaniemen rakennusvalvonnassa on jo kahden vuoden ajan pohdittu suhtautumista jakamistalouteen ja yksityiseen majoitustoimintaan. Muuttuuko asunnon käyttötarkoitus vai ei, ja mikä ero on pitkäaikaisella vuokraamisella ja lyhytaikaisella, Airbnb-tyyppisellä toiminnalla. Ratkaisua ei ole löytynyt.
– Ei meillä on keinoja puuttua asuinhuoneistojen vuokraustoimintaan, Rovaniemen rakennusvalvonnan päällikkö Pentti Ylitalo sanoo suoraan.
Hotellin paloturvallisuus tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, Airbnb-huoneistoja, jopa kokonaisia kerrostaloja ei tarkisteta lainkaan. Kuka siis vastaa, jos kohteessa tapahtuu onnettomuus?
– Omistaja vastaa, Ylitalo toteaa.
Jakamistalous kaksinkertaistuu joka vuosi
Euroopan komissio on katsonut, että jakamistalous voi tuoda merkittävästi lisää työpaikkoja ja kasvua Euroopan unionissa, jos sitä edistetään ja kehitetään vastuullisesti. Suomessa jakamistaloutta on pohdittu erityisessä poikkihallinnollisessa virkamiesverkostossa, joka julkaisi toukokuun lopussa 2017 luonnoksen Jakamistalouden haasteista ja kehittämistarpeista. Luonnos kävi laajan lausuntokierroksen alan toimijoilla.
Selvityksen mukaan satunnaisen ja päätoimisuuden määrittäminen on vaikeaa jakamistaloudessa. Alan kehittymistä tulisi kuitenkin pystyä ohjaamaan niin, että osapuolet hoitavat velvollisuutensa, ettei jakamistalous muodostu epäviralliseksi ja harmaalla alueella olevaksi toiminnaksi. Lääkkeitä siihen ei kuitenkaan ole tarjota, pikemminkin päinvastoin.
Selvitys keskittyy toimenpide-esityksissään lähinnä esteiden purkamiseen ja viranomaisneuvonnan lisäämiseen. Tähän tehtävään virkamiesverkosto esittää keskustelun lisäämistä ja jakamistaloussivuston perustamista, jonne linkitettäisiin eri viranomaisten ohjeita.
Majoitus- ja ravitsemusalan liiton MaRan mukaan jakamiseksi kutsutusta majoitustoiminnasta on sääntöjen puuttumisen vuoksi vaarassa tulla ammattimaista harmaata taloutta, jossa verot ja muut velvoitteet jäävät maksamatta. MaRan mukaan jokaisessa suuressa matkailukaupungissa maailmassa on jo toimijoita, joilla on välityksessä yli 100 huoneistoa. MaRa toivoo alalle yhteisiä pelisääntöjä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto kantaa lausunnossaan erityistä huolta vakiintuneiden toimijoiden lobbaamisesta. Sen tavoitteena voi viraston mielestä olla estää markkinoiden disruptio (luova tuho) ja näin estää hintojen ja kysynnän lasku vakiintuneilta toimijoilta.
Verottajan mukaan yksityistä majoitustoimintaa on majoittajien suuren määrän vuoksi lähes mahdotonta valvoa. Välitysalustoilta, kuten Airbnb:ltä yksittäisten majoittajien liikevaihdosta ei ole saatavissa tietoja. Majoittajien tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa tulot verottajalle.
Korj. 30.10. prosenttiluvut, esim. "arviolta jopa 150 prosenttia vuodessa", kun alun perin puhuttiin 250 prosentista.