Hyppää sisältöön

Natsien pohjoinen vankileirien saaristo oli suurempi kuin tiedettiin – Saksa piti Lapissa lähes 200:aa vankileiriä

Natsi-Saksalla oli vankileirejä Lapissa ja Pohjois-Suomessa 2. maailmansodan aikana enemmän kuin tähän asti on tiedetty.

Kartta saksalaisista vankileireistä sodan aikana.
Kartta saksalaisista vankileireistä sodan aikana. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Tapani Leisti

INARI Arkeologit ja harrastajat rapsuttavat lastoilla varovasti pohjoista mäntykangasta nelostien varressa Inarin ja Kaamasen välillä. Tämä metsä kätkee toisen maailmansodan aikaisen natsi-Saksan vankileirin jäännökset. Näkyvin pilkistää vain ruostuvien säilykepurkkien ja kamiinoiden jäänteitä. Saksan armeija tuhosi leirin rakennelmat vetäytyessään kohti Norjaa syksyllä 1944.

Nyt leirin jäänteitä tutkitaan ensimmäistä kertaa arkeologien johdolla. Aiemman historiatutkimuksen perusteella tiedetään vankien olleen neuvostoliittolaisia sotavankeja, joilla teetettiin metsä- ja tietöitä.  Arkeologi Oula Seitsonen Helsingin yliopistosta on vuosia kaivanut leirejä Lapissa vuodesta 2009.

Kaivauksia saksalaisten Inarin Hyljelahdessa toisen maailmansodan aikaan sijainneella vankileirillä 8.8.2017
Kaivauksia saksalaisten Inarin Hyljelahdessa toisen maailmansodan aikaan sijainneella vankileirillä 8.8.2017 Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

– Kun aloitettiin, niin tunnettiin vajaa sata vankileirikohdetta, saksalaisten vetämää vankileirikohdetta Suomen Lapin alueelta ja nyt Pohjois-Suomen alueella näiden tunnettujen kohteiden määrä on liki tuplaantunut tähän mennessä, että nyt on vajaa 200 kohdetta, sanoo arkeologi Oula Seitsonen.

Natsi-Saksan jättämiä kohteita ovat selvittäneet Helsingin ja Oulun yliopistojen ja Metsähallituksen arkeologit ja muut tutkijat. Nyt meneillään oleva tutkimushanke on Helsingin ja Oulun yliopistojen ja nimeltään Lapin synkkä kulttuuriperintö.

Kaivauksissa löydettyä esineistöä Peltojoella Karigasniemen tien varressa sijainneelta vankileiriltä.
Kaivauksissa löydettyä esineistöä Peltojoella Karigasniemen tien varressa sijainneelta vankileiriltä. Kuva: Oula Seitsonen / Helsingin yliopisto

Leirien kaivauksissa on löytynyt mm. säilykepurkkien, astioiden, sotatarvikkeiden ja asusteiden jäänteitä.

– Itse tehtyjen kengänpohjien jäänteet ja niitten työstöjäte eli kuminpalaset mitä vangit on kenkiä itselleen askarrelleet, niin ne ovat tämmöinen paras merkki vankien läsnäolosta.

Saksalaiset sotilaat vahtivat sotavankien työskentelyä. Antti Peronius arvioi suomalaisten ja saksalaisten tulkkina toimineen isoisänsä Max Peroniuksen ottaneen kuvan hautoja kaivavista sotavangeista Inarissa sijainneen saksalaisten sotasairaalan alueella vuosien 1942–1944 aikana.
Saksalaiset sotilaat vahtivat sotavankien työskentelyä. Antti Peronius arvioi suomalaisten ja saksalaisten tulkkina toimineen isoisänsä Max Peroniuksen ottaneen kuvan hautoja kaivavista sotavangeista Inarissa sijainneen saksalaisten sotasairaalan alueella vuosien 1942–1944 aikana. Kuva: Max Peronius 1942-1944

Joukkohautojen tutkinta seuraava askel?

Historioitsijat ovat arvioineet saksalaisilla olleen näillä pohjoisilla leireillä 30 000 vankia. Tuhansia kuoli nälkään ja muihin rasituksiin. Vainajien jäänteitä ei ole ainakaan vielä tutkittu.

– Meillä ei näissä tutkimuksissa ole olleet fokuksessa joukkohaudat ja hautapaikat, mutta se tulevaisuudessa voisi olla ihan potentiaalinen tutkimussuunta, sanoo arkeologi Oula Seitsonen.

Natsi-Saksan Lapin vankileirien uhrit ovat tuntemattomia. Tappion uhatessa natsit hävittivät leirien arkistot. Kaivauksissa on löydetty poltettujen mappien jäänteitä. Tuntemattomuudesta kertoo myös täällä Inarin Hyljelahden leirin alueella Suomi-Neuvostoliitto – seuran aikanaan pystyttämä muistomerkki. Paadessa on luku 50, muttei yhtään nimeä.

Suosittelemme sinulle