Varhain lauantaina viikko sitten pohjoisen Rio de Janeiron asutetuille kukkuloille ryntäsivät poliiseista ja Brasilian armeijan sotilaista koostuvat turvallisuusjoukot. Viisituhatta miestä, kiväärit valmiusasennossa.
Helikopterien hyrrätessä hökkelikylien yllä, joukot ottivat haltuunsa viisi favelaa ja pidättivät parikymmentä epäiltyä. Sotahyökkäystä muistuttavan episodin päättyessä kaksi ihmistä oli menettänyt henkensä.
Samana lauantaina tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Etelä-Amerikan ensimmäiset olympialaiset julistettiin alkaneiksi Rio de Janeiron Maracanã-stadionilla. Kaupungin vauraalla etelärannalla parempiosaisia riolaisia houkuteltiin ilmaisella urheilu- ja kulttuuririehalla juhlistamaan kisojen ensimmäistä vuosipäivää autioituneeseen olympiapuistoon.
Kun keinosade sammutti olympiatulen kisojen päättäjäisissä elokuun lopulla, vajosi kisaisäntä Rio de Janeiro pimentoon – myös ulkomaailmalta. Kuvankaunis kaupunki on siitä lähtien jatkanut luisumistaan yhä syvemmälle taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Kisariehasta ovat muistona muutamat julkisen liikenteen parannukset sekä neljä rypästä stadioneja ja muita suuria rakennuksia, joille toistaiseksi on löydetty huolestuttavan vähän käyttöä. Silmäänpistävintä on silti kaupunkia jo kauan varjostaneen väkivallan huomattava paluu riolaisten arkeen.
Kasvaneesta turvattomuudesta on kärsinyt muun muassa kaupungin ennen eläväinen yöelämä.
– Monet baarit ja yökerhot sulkevat nykyään ovensa aikaisemmin tai ovat kokonaan lopettaneet toimintansa. Ihmiset pelkäävät mennä ulos, sanoo viime kuussa itse kahdesti ryöstön kohteeksi joutunut professori Rafael dos Santos Rio de Janeiron osavaltion yliopistosta.
Ihmiset pelkäävät mennä ulos.
Rafael dos Santos
Liittovaltio tarjosi Riolle jälleen tekohengitystä
Rio de Janeiron taas kasvavan turvattomuuden joutuvat väkevimmin tuntemaan nahoissaan kaupunkien kukkuloita peittävien vähäosaisten asuinalueiden asukkaat. Luodit lentävät kilpailevien huumeliigojen sekä rikollisten ja poliisien aseiden välillä päivittäin.
Heinäkuun lopulla tiedotusvälineet täyttyivät uutisista pohjoisriolaisen Arthur-pojan kuolemasta. Poika oli kuukautta ennen vahingoittunut raskaana olleen äitinsä kohdussa luodin läpäistyä naisen mahan.
Henkirikokset ovat olympialaisten jälkeen lisääntyneet. Kaupungin kaduilla on tapettu kuluneen vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 3 457 ihmistä, mikä on eniten sitten vuoden 2009. Määrä kasvoi 15 prosentilla viime vuodesta.
Rikollisjengit laskeutuvat yhä useammin kukkuloilta alas kaduille ryöstelemään tavaraa kuljettavia rekkoja. Tapaukset nousivat viime vuonna kymmeneentuhanteen. Yli kahdeksan tuhannen sotilaan siirto Rio de Janeiroon heinäkuun lopulla oli liittovaltion presidentti Michel Temerin kädenojennus rekkoja kaappaavia liigoja vastaan taistelevalle kaupungille.
Rio de Janeiron turvallisuutta on heikentänyt osavaltion surkea talous, joka voittaa synkkyydessään jopa Brasilian vaikean taloudellisen tilanteen.
Öljyn hinnan romahduksesta kärsineen osavaltion kirstusta on rahat loppu.
Siitä ovat kärsineet muun muassa poliisivoimat. Varoja ei ajoittain ole löytynyt edes partioautojen tankkaukseen, ja asemilta on uupunut jopa vessapaperi.
Liittovaltio tuli apuun myös runsas vuosi sitten olympialaisten kynnyksellä myöntämällä olympialaisten isännälle hätälainan. Myöhästyneitä palkkojaan odottaneet poliisit osoittivat mieltä turistien edessä lentokentällä ja Copacabanan hiekkarannalla, valtion halutessa taata että kisajärjestelyistä selvittäisiin kunnialla.
Olympialaisten ajaksi kaupunkiin istutettiin yhteensä 85 000 sotilasta turvaamaan urheilijoita ja turisteja. Vaikutus jäi tilapäiseksi – ja paikalliseksi.
– Turvatoimien keskittäminen kisapaikkojen ympärille merkitsi sitä, ettei Rion muille alueille riittänyt turvajoukkoja, sanoo vuoden 2016 olympialaisista juuri kirjan editoinut, urheiluun erikoistunut ekonomisti Andrew Zimbalist yhdysvaltalaisesta Smith Collegesta.
– Rikollisuus nousi Riossa keskimäärin kisojen aikana ja on jatkanut kasvuaan olympialaisten jälkeen, Zimbalist jatkaa.
Rion kaduilla on tapettu tänä vuonna jo 3 457 ihmistä.
Faveloiden rauhoitusta hätiköitiin liikaa
Näin ei alunperin pitänyt käydä. Eikä kaupungin nyt, vuosi olympialaisten jälkeen, pitäisi muistuttaa sotatannerta.
Turvallisuus nousi Rio de Janeiron tärkeimmäksi päämääräksi sen myötä, kun se valittiin Brasiliassa vuonna 2014 järjestettyjen jalkapallon maailmanmestaruuskisojen päänäyttämöksi ja vuoden 2016 olympiakisaisännäksi. Rion hakemuksessa kansainväliselle olympiakomitealle sanaa “turvallisuus” viljeltiin 230 kertaa – enemmän kuin mitään muuta sanaa.
Rio alkoi muokata kaupunkia turvallisemmaksi vuonna 2008 aloitetuilla faveloiden rauhoituksilla.
Tarkoituksena oli saattaa huumejengien johtamat vähäosaisten riolaisten asuinalueet kaupungin kukkuloilla takaisin virkavallan hallintaan istuttamalla niihin poliisijoukkoja. Asukkaiden elämää puolestaan luvattiin helpottaa sosiaaliohjelmilla.
UPP-nimeä kantanut rauhoitusohjelma niitti alussa menestystä. Tapot ohjelman piirin kuuluvissa faveloissa vähenivät samoin kuin väkivaltaisista otteistaan tunnettujen poliisivoimien aiheuttamat kuolemat.
Poliisit valtasivat tiiviiseen tahtiin yhä useampia faveloita urheilun suurtapahtumien lähestyessä. Etusijalla olivat areenoiden läheisyydessä sijaitsevat väkivallan pesät. Riossa on eri arvioiden mukaan 600–946 favela-aluetta.
UPP-ohjelmaa vuosina 2010–2011 koordinoineen Robson Rodriguez da Silvan mukaan ohjelma levisi poliittisen paineen takia liian nopeasti. Virheitä ei korjattu matkalla.
– Nyt maksamme kalliisti siitä, ettemme alusta asti analysoineet teknisiä virheitä ohjelman toimeenpanossa, Rodriguez da Silva sanoo.
Vuonna 2013, vuosi ennen FIFAn ja jalkapallon maailmanmestaruuskisojen rantautumista Brasiliaan, rauhoitusohjelma toimi jo yli kolmessakymmenessä favelassa. Samalla sen maine alkoi pahasti ontua.
Ohjelman sosiaalinen puoli oli jäänyt pahasti faveloiden militarisoinnin alle. Poliisia syytettiin ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta. Yhteenotot huumeliigojen ja poliisin välillä yleistyivät. Niin poliisikuolemat taisteluissa kuin poliisien aiheuttamien kuolemien määrä faveloissa alkoi kasvaa.
Vaikka UPP-poliisiyksiköt toimivat edelleen 38 favelassa, on ohjelman tulevaisuus vaakalaudalla. Turvallisuusbudjettia on leikattu kovalla kädellä ja sekä asukkaiden että poliisien usko ohjelmaan on kuollut.
– Faveloiden asukkaat tiedostavat, että rauhoitusohjelman tarkoitus oli näyttää ulkomaailmalle ja sijoittajille turvallinen kuva kaupungista ennen kisoja, brasilialaistoimittaja Juliana Barbassa sanoo.
Nyt kun kisat ovat ohi, tästä kuvasta ei enää tarvitse välittää, tulevaan kirjaan “Rio 2016: Olympic Myths and hard Realities” kirjoittanut Barbassa lisää.
Rion hakemuksessa kansainväliselle olympiakomitealle sana “turvallisuus” esiintyi 230 kertaa.
Korruption tahrimat kisat
Rion olympialaiset maksoivat laskutavasta riippuen 11–15 miljardia euroa, mikä on suurinpiirtein saman verran kuin mitä Lontoon olympiariehaan upotettiin vuonna 2012.
Summa kismittää talousahdingosta kärsivän kaupungin asukkaita, koska monet stadioneista rapistuvat käyttämättöminä. Mutta varsinkin siksi, että suuri osa rahasta valui isokenkäisten taskuihin.
– On käynyt yhä selvemmäksi että urheilun suurtapahtumat olivat yksi mojova keino toteuttaa korruptiota ja laittomia rahansiirtoja, sanoo Rion osavaltion yliopiston professori Rafael dos Santos. Hän ei ole kolmeen kuukauteen saanut palkkaansa Rion taloudellisen ahdingon takia.
Brasiliaa jo vuosia kuohuttaneissa korruptiotutkinnoissa on käynyt ilmi, että muun muassa Maracanã-stadionin uudistustöihin liittyvien sopimusten yhteydessä maksettiin mittavia lahjuksia. Kisoja varten vauralle eteläalueelle rakennetun metronjatkeen hanke on poliisitutkinnassa mahdollisen petoksen takia.
Rion entisen kaupunginjohtajan, nykyisin New Yorkissa asuvan Eduardo Paesin sanotaan vastaanottaneen yli 4 miljoonan euron lahjukset Odebrecht-rakennusjätiltä. Osavaltion kuvernööri Sergio Cabral istuu puolestaan kaltereiden takana korruptiosyytteiden takia.
Urheilun suurtapahtumat olivat yksi mojova keino toteuttaa korruptiota.
Rafael dos Santos
Mahtavien uusien urheilupyhättöjen rakennussopimukset olivat aimo mahdollisuus toteuttaa Brasiliassa syvään juurtunutta hyvävelikauppaa sijoittajien, suurien rakennusfirmojen ja julkisen sektorin välillä. Toimittaja Juliana Barbassan mukaan näiden kauppojen tunnusmerkkinä on voitelurahojen jaon lisäksi vastuun pakoilu.
– Sopimuksilla tehdään miljoonia ja kansa maksaa laskut, Barbassa toteaa.
Vastuun välttelystä hyvä esimerkki on autioituneiden stadioneiden ylläpidon tuuppaaminen eteenpäin julkiselle sektorille. Muun muassa BMX- ja kanoottikisat isännöinyt Deodoron olympiapuisto suljettiin viime vuoden lopulla, kun sitä pyörittämään lähtenyt yritys lopetti toimintansa. Kaupunki otti alueen haltuunsa ja on myöhäistänyt puiston avaamista Rion asukkaille jo kuukausilla.
Pyöräilystadion siirtyi puolestaan kaupungilta liittovaltion hoidettavaksi. Kun siellä syttyi heinäkuussa tulipalo, huomattiin ettei rakennusta oltu muistettu siirron jälkeen vakuuttaa.
Kaiken lisäksi kisojen järjestäjäkomitean 36 miljoonan euron suuruinen velka tavarantoimittajille uhkaa pudota kaupungin ja osavaltion niskaan. Maksajia selvitellään parhaillaan ennen Limassa pidettävää kansainvälisen olympiakomiten (KOK) seuraavaa kokousta syyskuun puolessavälissä. Tuolloin Rion kisojen järjestäjäkomitean puheenjohtajan Carlos Arthur Nuzmanin tulisi luovuttaa kisojen tilinpäätös KOK:lle.
– Alijäämä olympialaisten järjestäjillä on tavallista, mutta yleensä järjestäjillä on olemassa mekanismit, jolla se voi rahoittaa kyseiset velat, ekonomisti Andrew Zimbalist sanoo.
Riolla vienee vuosia selvitä olympialaisten jälkeisestä krapulasta.
Turismi kärsinyt väkivallan lisääntyessä
Kahden viikon olympialaiset olivat vuosi sitten taloudellisen kriisin keskellä henkireikä monelle brasilialaiselle, mutta myös useille kisoihin saapuneille ulkomaalaisille.
Kisojen uskottiinkin levittävän myönteistä Brasilia-kuvaa maailmalle ja houkuttelevan maahan turisteja ja rahaa.
Toisin kävi: Surkeat uutiset ovat karkottaneet myös matkailijat. Matkustajavirrat tammi-huhtikuun välillä upeista nähtävyyksistään tunnettuun Rioon romahtivat 42 prosentilla verrattuna samaan ajanjaksoon ennen kisoja vuosi sitten.
Liverpoolin ja São Paulon yliopiston teettämä tuore tutkimus Brasilia-uutisoinnista vuosien 2009 ja 2017 välillä osoitti, että maahan liittyy nyt suurtapahtumista huolimatta enemmän negatiivista kuin positiivista.
– Valitettavasti maan korruptioskandaalit ja taloudellinen kriisi jättivät Rio de Janeiroon ja urheiluun liittyvät uutiset kakkossijalle, tutkimusta koordinoinut Beatriz Garcia sanoi Terra-sivuston haastattelussa.
Etelä-Amerikan ensimmäiset olympialaiset jäävätkin olympialaisia laajemmin tutkineen professori Zimbalistin mukaan historiaan turvallisuutta ylikorostaneina ja korruptioskandaalien tahrimina.
Riolla vienee vuosia selvitä olympialaisten jälkeisestä krapulasta.
Jutussa on käytetty lähteenä myös teosta Andrew Zimbalist (ed.): Rio 2016: Olympic Myths and hard Realities.