Kun alkoholisti kertoo mediassa tarinansa, se usein päättyy siihen, kuinka juominen on jäänyt kokonaan tai on vähintään hallinnassa. Ojan pohjalta on noustu, ja nyt pyyhkii jo erinomaisesti.
Tällaiset tarinat ovat nekin joidenkin kohdalla totta, mutta ne eivät anna aina todellista käsitystä siitä, mitä alkoholismista toipuminen on, ajattelee A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
– Miksi koskaan ei kirjoiteta siitä työssä käyvästä yksinhuoltajaäidistä, joka juo liikaa siideriä ja kykenee vähentämään sitä hoidon avulla, voi paremmin ja laihtuu, mutta juo edelleen pari siideriä viikossa? Hän ei vastaa sitä onnistujaa, joka kertoo, kuinka kävi pohjalla mutta nyt on uusi vaimo, ihana perhe ja työpaikka.
Muukin kuin täydellinen suoritus kelpaa
Todellisuudessa alkoholismista paraneminen on pitkä ja usein hidas tie, mikä voi olla vaikea ymmärtää jopa terveydenhuollossa.
Miksi koskaan ei kirjoiteta siitä työssä käyvästä yksinhuoltajaäidistä, joka juo liikaa siideriä ja kykenee vähentämään sitä hoidon avulla?
Kaarlo Simojoki
– Hoitohenkilökunnalle helposti saattaa tulla fiilis, että mikä näitä juoppoja auttaisi, eikä nähdä pieniä hyviä muutoksia. Hyvinkin alkoholisoitunut ihminen on voinut vaikka parissa kolmessa vuodessa vähentää juomista ja mennä monella elämänalueella paljon eteenpäin ilman, että olisi pystynyt kokonaan lopettamaan päihteiden käyttöä, sanoo Attendon päihdepalveluiden vastuulääkäri Harri Seppälä.
Mustavalkoinen ajattelutapa on vaarallinen. Liian korkeat vaatimukset voivat johtaa esimerkiksi siihen, että liikakäyttäjä lannistuu tai ei halua edes yrittää.
Jos joskus sanoo jossakin, että kohtuukäyttökin on hyvä vaihtoehto, heti tulee kovaa krtiikkiä.
Hannu Alho
A-klinikkasäätiön Kaarlo Simojoen mukaan moni on omaksunut ajatuksen, että vain täydellinen suoritus kelpaa.
– Muistan, kun eräs mies tuli retkahduksen jälkeen itkien pyytämään, saako hän tulla takaisin hoitoon, kun on epäonnistunut täysin eikä ole enää hoidon arvoinen.
Vaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi
Päihdelääketieteen professori Hannu Alho muistuttaa, että alkoholi on usein ongelma ihan tavalliselle, työssä käyvälle ihmiselle. Hänelle on turha sanoa, että alkoholin käyttö kannattaisi saman tien lopettaa.
– Hänellä voi olla koti ja perheasiat vielä kunnossa. Jos sellaiselle henkilölle sanoo, että nyt pitää lopettaa kokonaan, hän vain lähtee ovet paukkuen ulos.
Myös päihdesairaanhoitaja, päihdehoidon koordinaattori Petri Kylmänen pitää pieniä mutta konkreettisia tekoja tärkeinä.
– En rupea puhumaan asiakkailleni, että jouluna olet sitten raitis. Sen sijaan mietimme, että usein hänen perjantainsa on mennyt siihen, että hän hakee pullon, tissuttelee, ja sitten seuraa baarikierros, mutta tänä viikonloppuna hän voisi sen sijaan mennä kävelylle.
Joissakin hoitomuodoissa ei uskota kohtuukäyttöön
Jotkut hoitomuodot kuitenkin perustuvat siihen, että alkoholistin täytyy tehdä kerralla radikaali muutos ja päästä alkoholista irti.
Radikaaleimmillaan se tapahtuu lähes eristämällä ihminen muusta maailmasta hoitojakson ajaksi. Tunnetuin tällaisista hoidoista on Yhdysvalloista peräisin oleva Minnesota-hoito, josta on Suomessa useita erilaisia variaatioita ja myös avohoidon malleja.
Nopea kerrasta poikki -menetelmä sopii jollekulle, mutta ei läheskään kaikille. Näin arvioivat kaikki haastatellut asiantuntijat eli Simojoki, Seppälä, Alho ja Kylmänen.
– Minnesotaa ja AA:ta edustavat tahot suhtautuvat hyvin kärjekkäästi ja impulsiivisesti asioihin. Jos joskus sanoo jossakin, että kohtuukäyttökin on hyvä vaihtoehto, heiltä tulee heti kovaa krtiikkiä, sanoo professori Hannu Alho.
On turha odottaa, että kävelee jostain ovesta sisään ja tulee muutos.
Petri Kylmänen
Minnesotan tyyppisten hoitojen lupauksiin hyvästä paranemisprosessista kannattaa Alhon mukaan suhtautua varoen. Hän itse ei pidä paranemisastetta erityisen hyvänä, vaikka hoitojen järjestäjät yleensä niin sanovatkin.
– Jos kysytään hoitojakson päätyttyä ovella, niin kaikki ovat totta kai raittiita.
"Jos jokin kuulostaa liian hyvältä, älä osta sitä"
Alkoholiriippuvuuden hoitoon tarkoitettujen erilaisten hoitomuotojen varsinaisesta tehosta on vain vähän vertailevaa tutkimusta. Vertailua vaikeuttaa esimerkiksi se, että ennen hoitoa ihmisten lähtökohdat ovat usein hyvin erilaiset.
Muun muassa monessa Minnesota-mallin hoidoissa voi olla kriteereitä sille, kuka hoitoon pääsee. Päihdepotilaiden oletetaan koko ajan osoittavan, että he ovat hoidon arvoisia.
Myös hinta valikoi sen, kuka mihinkin hoitoon hakeutuu. Esimerkiksi erilaiset Minnesota-hoidot maksavat yleensä tuhansia euroja, ja summa voi olla monelle alkoholiongelmaiselle valtava, ellei kunnalta saa maksusitoumusta.
A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki voisi antaa alkoholiriippuvaisten potilaiden kokeilla melkein mitä vain turvallista menetelmää – paitsi esimerkiksi hoitoa, joka perustuu pelkkään ilokaasuun.
– Sitä en voisi suositella. Toinen on vanhanmalliset antabus-kapselit. Tässä tosin on se haaste, että nekin voivat auttaa, jos niihin uskoo ja on uskon voimalla juomatta.
Myös Petri Kylmänen sanoo, että eri hoitomuotoja ja muitakin konsteja voi kokeilla, kunhan ymmärtää, että iso muutos ei tapahdu yksinkertaisin keinoin.
Pitää suhtauta varauksella hoitoihin, jotka lupaavat pienellä vaivalla isoja tuloksia.
Kaarlo Simojoki
– Jokainen tietää, että korva-akupunktiossa käytettävä muutamien pisteiden kosketus neulalla tai magneetilla ei muuta sitä, millaisia vaikeuksia kotona on. Vaikka siinä tulisikin elämys, että taidan juoda liikaa ja pitäisi lopettaa, se ei yksinään tuo parannusta. Ymmärrän kuitenkin hyvin, jos joku hetkellisesti saa siitä jotain.
Simojoen mukaan hoitomuotoja voi hyvin verrata nettikauppaan: jos jokin kuulosta liian hyvältä, älä osta sitä.
– Pitää suhtauta varauksella hoitoihin, jotka lupaavat pienellä vaivalla isoja tuloksia.
Mikä motivoi, se myös auttaa
Kaikki haastatellut asiantuntijat pitävät sinänsä hyvänä, että alkoholismin hoitoon tarjolla on erilaisia hoitovaihtoehtoja. Tärkeää on, että pääsee hoitoon, joka motivoi.
– Jos ihmiselle on syntynyt motivatio johonkin hoitoon, sitä on syytä kuunnella tarkkaan. Silloin on jo draivia. Sitä ei nykypäivänä tehdä. Jos on motivoitunut vaikka Minnesota-hoitoon ja sanotaan, että pääseekin ryhmähoitoon, lopputulos ei ole aina hyvä, Kaarlo Simojoki toteaa.
Monissa kunnissa on päätetty liian tarkkaan potilaan puolesta, millaista hoitoa maksetaan, hän sanoo. Yksi kunta saattaa tarjota nimenomaan Minnesota-hoitoa, toinen ei tarjoa sitä missään nimessä, kolmas hyväksyy lääkehoidon ja neljäs vain lääkkeettömän hoidon.
– Siihen vaikuttavat mieltymykset kunnan sisällä. Joskus ne ovat voimakkaampia kuin asiantuntemus, varsinkin näin tunnepitoisissa kysymyksissä.
Lähes samaa sanoo Hannu Alho.
– Sen, annetaanko maksusitoumus ja millaisia palveluita kunta maksaa, päättää usein henkilö, joka voi olla vaikka sosiaalipuolelta ja ilman terveydenhoitoalan koulutusta.
Taustalla voi olla muutakin kuin pelkkä alkoholi
Interventiotyyppisissä hoitomuodoissa oleellista on, että hoito jatkuu raitistumisen jälkeenkin. Monesti edes pelkkä liiallisen juomisen ratkaiseminen ei auta. Jos juominen johtuu esimerkiksi jostain muusta ongelmasta, sitä on vaikea hoitaa yksinään, huomauttaa päihdesairaanhoitaja Petri Kylmänen.
– On turha odottaa, että kävelee jostakin ovesta sisään ja tulee muutos. Se vaatii aikaa.
Monessa Minnesota-malliin pohjautuvassa hoitomuodossa vertaistuella on iso merkitys.
Vertaistuki on sinänsä hyvä asia, mutta pelkästään omat kokemukset eivät korvaa lääketieteellistä osaamista, muistuttaa Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä.
– Entä, jos tulee ilmi, että kaiken taustalla on vaikka insesti? Sellainen on todella vaikea paikka ammattilaisellekin. Tällaisessa tilanteessa hoito voi toimia vain integroituna muuhun palvelujärjestelmään.
Kukaan ei jaksa joka hetki pinnistellä eteenpäin
Kaarlo Simojoki ihmettelee, miksi usein odotetaan, että oikea hoito alkoholiriippuvuuteen pitäisi löytää kerralla, kun muihinkaan sairauksiin ei aina toimi ensimmäisenä kokeiltu hoito.
Päihdepotilailta myös odotetaan usein sitä, että motivaatio on yli-inhimillisen voimakasta, pysyvää ja suunta on jatkuvasti ylöspäin.
– Päihdepotilaiden oletetaan koko ajan osoittavan, että he ovat hoidon arvoisia.
Lue myös: Alkoholistin prototyyppiä ei ole olemassa – "Kuka tahansa voi jäädä koukkuun"