Suomesta Syyrian ja Irakin taistelualueille lähteneiden määrä, arviolta 80, on Euroopan suurimpia suhteutettuna maan muslimiväestöön.
Nyt matkustus Suomen ja sota-alueen välillä on lähes pysähtynyt kumpaankin suuntaan. Suojelupoliisin erikoistutkijan Pekka Hiltusen mukaan lähtijöiden määrä on vähentynyt huomattavasti ja myös palaaminen on tyrehtynyt.
Hiljentyneeseen liikehdintään on useita syitä.
– Isis ei tällä hetkellä halua luopua taistelukykyisistä henkilöistä, vaan pyrkii turvaamaan omaa olemassaoloaan sillä, että heidän rivinsä pysyvät niin sanotusti täysinä, Hiltunen arvioi.
Lisäksi alueelta fyysisesti poistuminen on vaikeaa. Muut aseelliset ryhmät kontrolloivat rajapisteitä, ja matka turvallisiin maihin on pitkä ja vaikea.
Palaajissa myös naisia ja lapsia
Liikkumisen hiljentymisestä huolimatta kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa, on varauduttu vierastaistelijoiden paluuseen. Euroopasta arvioidaan lähteneen Syyrian ja Irakin konfliktialueille 3000-5000 vierastaistelijaa.
Suomesta lähteneet ovat kirjava joukko, joka koostuu eri kansalaisuuksista.
Suojelupoliisin tietojen mukaan heistä puolet on edelleen alueella. Kuolleiden lukumääräksi on arvioitu 20. Luvut ovat pysyneet lähes samana keväästä.
Alueelle on matkustanut Suomesta myös perheitä, naisia ja lapsia. Taistelualueella on tiettävästi syntynyt lapsia, joilla on Suomen kansalaisuus.
Osa lähtijöistä on ollut taisteluissa mukana tai saanut koulutusta aseelliseen toimintaan. Hekin, jotka eivät ole osallistuneet aseelliseen taisteluihin, ovat eläneet väkivallan keskellä ja nähneet tai kokeneet väkivaltaa.
Paluun hidastumisesta huolimatta turvallisuusviranomaisten ja poliitikkojen työpöydällä on vaikeita ratkaisuja. Mitä tehdä taistelujen keskeltä palaajille ja heidän perheilleen? Millaisia uhkia heidän paluuseensa liittyy?
Viedäänkö kansalaisuus?
Britannia on yksi kovimman linjan valinneista maista Euroopassa. Siellä kaksoiskansalaisuuden omaavilta vierastaistelijoilta on viety Britannian kansalaisuus, palaajia on pakotettu säännöllisiin tarkastuskäynteihin viranomaisten luona ja lasten huoltajuuden jatkumiselle on asetettu kovia ehtoja.
Pohjoismaissa linja on ainakin toistaiseksi ollut maltillisempi. Suomessa samoin kuin Ruotsissa valmistellaan parhaillaan toimia, joilla ennakoidaan ja vähennetään palaajiin liittyvää väkivallan riskiä.
Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan heihin liittyviä pakkokeinoja ei ole ministeriöissä valmisteilla, ellei terrorismin torjuntaa koskeva EU-direktiivi siihen anna aihetta. Sen toimeenpanoa koskeva valmistelu on alkuvaiheessa.
Toistaiseksi Suomessa ei siis viritellä kaksoiskansalaisuuden riistoa konfliktialueilta palaavilta.
Lähtökohtana on perustuslaki, jonka mukaan Suomen kansalaista tai oleskeluluvan haltijaa ei voi estää saapumasta maahan.
Palaajat arvioidaan yksilöinä
Suomi ei ole valitsemassa kovaa eikä pehmeää linjaa vaan käyttää niitä molempia, sanoo väkivaltaista radikalisoitumista torjuvan työn kansallinen koordinaattori Tarja Mankkinen.
–Ne, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ja terroristiseen toimintaan, asetetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, hän sanoo.
Tämän mahdollistaa muun muassa viime vuonna vahvistettu laki, jonka mukaan terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen on rikos. Tilanne on kuitenkin toinen niiden kohdalla, jotka eivät ole sitoutuneet Isisin ideologiaan, vaan ovat ehkä joutuneet sinne alueelle esimerkiksi perheenjäsenten mukana.
Arviot palaajista tehdään yksilöllisesti.
Terrorismitutkija Leena Malkki sanoo asiaan vihkiytyneiden tutkijoiden enemmistön ajattelevan, että kaikki palaajat eivät merkitse turvallisuusuhkaa, vaan tarvitsevat sosiaalista ja yhteiskunnallista tukea.
Heitä voidaan ohjata ns. exit-ohjelmiin ja viranomaisten ja järjestöjen yhteisiin tukiverkostoihin, joihin on saatettu kytkeä myös konfliktialueille lähteneiden perheitä, sukua ja muuta yhteisöä.
Mälkki muistuttaa, että oman lapsen lähtö taistelualueelle on ollut osalle perheistä järkytys.
"Ei kannata altistaa syrjäytymiselle"
Julkisessa keskustelussa yritykset integroida palaajia yhteiskuntaan raivostuttavat: ”Mitä niitä hyysätään tai mitä ne ylipäätään palaavat takaisin”.
Malkin mielestä Suomessa turvallisuusviranomaiset osaavat asiansa. Palaajiin kohdistettujen toimien pitää perustua mahdollisimman yksilölliseen arvioon, jonka tekeminen on hyvin haastavaa , mutta välttämätöntä.
– Ihmisille, joilla ei ole ollut pyrkimystä lähteä väkivaltaiseen toimintaan, ei kannata sulkea ovea. Tälläsitä ihmistä ei kannata ehdoin tahdoin altistaa syrjäytymiselle, Mälkki sanoo.
Suomalaista väkivaltaista radikalisoitumista luotsaava virkamies Tarja Mankkinen on samoilla linjoilla. Hän toivoo, että vaikka pelkkä sana “vierastaistelija” voi herättää pelkoa, Suomessa nähtäisiin, että palaajia on monenlaisia eikä kaikkiin tarvitse käyttää kovia keinoja.
–Ymmärrän, että jos omalle työpaikalle tai naapurustoon palaa ihminen, joka on ollut tuollaisessa taisteluympäristössä, ihmisillä on houkutus ajatella, että joku yksittäinen kova keino ratkaisee asian. Tämä houkutus voi olla poliitikoillakin suuri.
Pitkällä tähtäimellä Mankkisen mielestä kaikkien etu on estää ja ennaltaehkäistä uuden sukupolven radikalisoituminen.
Päähuoli terroritoiminta Suomessa
Suojelupoliisi varoitti alkukesästä, että Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut merkittäviin asemiin Isisin riveissä. Vierastaistelijat olivat yksi syy nostaa terrorismin uhka-arviota pykälää ylöspäin.
Tästä huolimatta myös Supon erikoistutkija Pekka Hiltusen mukaan palaajien muodostama uhka on hyvin eritasoista.
– Toki päähuoli on se, että joukossa saattaa olla henkilöitä, joilla on halu jatkaa tai ryhtyä terroristiseen toimintaan Suomessa, Hiltunen sanoo.
– Sen lisäksi osa saattaa pyrkiä levittämään radikaali-ideologiaa tai muuten edistämään terroristista toimintaa tai sitten toimimaan inspiraation lähteinä tai mentoreina uudelle radikaalisukupolvelle.