Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Yle Urheilu arvioi – Emma Nieminen naisten Superpesiksen runkosarjan paras

Naisten Superpesiksen runkosarja on viimeistä kierrosta vaille pelattu. Yle Urheilun raati valitsi runkosarjan perusteella alkukauden parhaat pelaajat.

Emma Nieminen
Emma Nieminen. Kuva: Tomi Hänninen
Avaa Yle-sovelluksessa

Runkosarjan paras pelaaja: Emma Nieminen, Kirittäret

Tulee voittamaan kärkilyöntitilaston, lyönyt Kirittärille tärkeät juoksut ja lukee ja hallitsee Kirittärien polttolinjaa ulkopelissä. Taisteli parhaan pelaajan palkinnosta Virpi Hukan kanssa. Hukan vakavan loukkaantumisen jälkeen Niemisen pelitaso vain noussut entisestään.

Kultainen maila (paras sisäpelaaja): Janette Lepistö, Lapuan Virkiä

Lapuan pelin tuki ja turva. Joukkue elää pitkälti Lepistön juoksuilla ja onnistumisilla. On rikkomassa Henna Salmelan kaikkien aikojen yhden kauden lyötyjen juoksujen ennätystä.

Kultainen räpylä (paras ulkopelaaja): Ida Lähde, Manse PP

Toista superpesiskauttaan pelaava Lähde noussut Mansen joukkueen vahvimmaksi ulkopelaajaksi. Tekee hurjalla heittokädellään kovia suorituksia ja paloja, niin etukentältä kuin takatilanteessa polttajan paikalta. On tulevaisuuden tähtipelaaja myös sisäpelissä.

Kauden yllättäjä: Kempeleen Kiri

Kempele tiedettiin yllätysvalmiiksi joukkueeksi jo ennen kauden alkua. Joukkueen kesää ovat sotkeneet lukkariongelmat ja vaisu alkukevät. On nostanut kuitenkin tasoaan. Pelinjohtokaksikko Sami Lassila – Turo Lauttamus ovat tehneet erinomaista ja ennakkoluulotonta työtä taktisesti rohkealla pelaamisella. Joukkue onkin pelillisesti parhaimmillaan juuri kärkijoukkueita vastaan.

Kauden pettymys: Kajaanin Pallokerho

Kajaania povattiin kärkijoukkueiden ykköshaastajaksi. Kausi on ollut kuitenkin enemmänkin kuin vaikea. Lukkariongelmat ovat sotkeneet ja vieneet motivaatiota. Varsinkaan joukkueen avainpelaajat eivät ole pystyneet henkisesti kantamaan joukkuetta. Olisi ollut mahdollisuudet pudotuspeleihin vielä alemman jatkosarjan kautta, mutta peli-ilme hiipunut pahasti kesken.

Läpimurtopelaaja: Ella Korpela, Lipottaret

Lipottarien vasta 17-vuotias Korpela tiedettiin lahjakkaaksi pelaajaksi, mutta on silti yllättänyt koko pesisväen hienoilla otteillaan. Nopeajalkainen koppari valittiin jo heinäkuussa Itä-Länteen ja on koko sarjan kärkilyöntitilastossa neljäntenä kovalla lukemalla 139 kärkilyönnillä.

Paras yleispelaaja: Marjukka Urpelainen, Kirittäret

Marjukka Urpelaisen nimeä harvemmin lehtien otsikoista löytää. On kuitenkin joukkueen sisällä erittäin arvostettu pelaaja, joka tekee pelissä jatkuvasti oikeita ja fiksuja ratkaisuja. Hoitaa tarvittaessa sisäpelissä tilanteen kuin tilanteen ja lukee ulkokentällä peliä erittäin hyvin.

Näkymätön onnistuja: Laura Kerola, SMJ

Kerolaa on pidetty uran alkukaiheilla pelkästään hyvänä ulkopelaajana. On nyt ottanut SMJ:n joukkueessa vahvan harppauksen myös sisäpelillisesti. Kerola on kärkilyöntitilaston kolmas 140 kärkilyönnillä ja purkanut eniten onnistuneita 1-tilanteen vaihtoja koko sarjassa.

**Paras pelinjohtaja: Jarkko Pokela, Manse PP **

Manse PP vei runkosarjan ennen kaikkea vahvalla kokonaisuudella. Joukkueesta eivät yksilöt erotu, vaan yhteispelaaminen. Ansio tästä menee pelinjohtaja Jarkko Pokelalla, jolla on pelin kokonaisuus hyvin hallussa. Joukkue pelaa erittäin hyvää ulkopeliä ja pelitavallisesti järkevää pesäpalloa.

Oman joukkueensa arvokkain pelaaja: Eeva Mäki-Maukola, Lukko

Rauman Lukon pelaamisen taso on ailahdellut pelien välissä yllättävän paljonkin. Eeva Mäki-Maukola on kuitenkin pitänyt tasonsa pelistä toiseen numerolla kaksi ja päävaihtajana. On ollut myös pesänväleillä yksi sarjan parhaita etenijöitä.

Paras hankinta: Senni Sallinen, Manse PP

Vielä viime kesänä Viinijärvellä pelatessaan harva pesisihminenkään tiesi Senni Sallisen nimeä. Nyt nuori liperiläinen on noussut yhdessä kesässä yhdeksi sarjan parhaista lukkareista. Terävä pää ja hyvä käsi ovat lukkari vaarallinen yhdistelmä.

Kauden ilonaihe: Tasoittunut sarja

Naisten Superpesiskausi on ollut kiinnostavampi kuin vuosikausiin. Sarja on tasoittunut kärjen osalta ja keskiryhmäkin pystyy yksittäisissä peleissä haastamaan. Jopa finaalipari on runkosarjan päättyessä täysin auki. Ilonaiheisiin kuuluu myös, ettei raha ole enää takuu pärjäämiselle, vaan myös arkityön laatu ja merkitys näkyvät sarjataulukossa.

Antti Yli-Saunamäki

Suosittelemme