Osa vanhemmista kenttätyötä tekevistä poliiseista on valinnut vanhuuseläkeiäkseen 58 vuotta. Nyt heille on kysyntää, sillä Poliisiammattikorkeakoulusta ei ehdi valmistua riittävästi uusia poliiseja korvaamaan eläkkeelle tai muualle siirtyviä.
Poliisin vahvuudesta poistuu vuosittain arviolta noin 300 henkilöä.
Töitä riittää, sillä hallitus on päättänyt panostaa turvallisuuteen ja poliisien määrän säilyttämiseen nykyisellä tasolla, 7 200 poliisissa.
Valtion rahakirstua vartioiva valtiovarainministeriö on jo varautunut talousarvioehdotuksessaan (siirryt toiseen palveluun) tähän. Palkkarahat ovat siten tiedossa ensi vuodeksi.
On Poliisihallituksen vakaa pyrkimys, että sinne päästään.
Sanna Heikinheimo
Poliisien määrä saattaa kuitenkin livetä alle tavoitteen jo vuoden vaihteeseen mennessä.
– Tämän hetken arvio on, että vuoden lopussa 7 100–7 200 on poliisin koko vuoden htv-yhteiskertymä, kertoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.
Heikinheimo uskoo lujasti siihen, että tavoitteeseen päästään ensi vuonna. Poliisiylijohtaja on antanut paikallispoliisiyksiköille tehtäväksi esittää arvionsa kuluvan vuoden lisäksi myös ensi vuodesta.
– Toimenpiteitä se vaatii, itsestään se ei synny. On Poliisihallituksen vakaa pyrkimys, että sinne päästään.
Olen inhorealisti, kyllä me tullaan alaspäin menemään.
Mika Nygård
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård on toista mieltä.
– Olen inhorealisti, kyllä me tullaan alaspäin menemään.
Millä toimenpiteillä poliisihallinto sitten pyrkii pitämään riittävän määrän poliiseja töissä?
Keino 1: Myöhemmin eläkkeelle
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo uskoo, että poliisit siirtävät eläkkeelle jäämistään.
– On ollut näkyvissä parina vuonna, että henkilöt, jotka voisivat jäädä eläkkeelle, eivät näin teekään.
– Poliisihallinnossa on vielä sellaisia poliisimiehiä. joilla on 58 vuoden ammatillinen eläkeikä. On kannustettu ihmisiä, että jos he ovat hyvässä kunnossa, niin haluamme, että he jatkavat virkauraansa.
Heikinheimo korostaa, että pidemmällä aikavälillä poliisien eläkeiän nousu johtaa siihen, että poliiseja on enemmän töissä. Eläkeuudistuksen myötä poliisissa on siirrytty noudattamaan yleistä valtion virkamiesten eroamisikää.
Jos he ovat hyvässä kunnossa, niin haluamme, että he jatkavat virkauraansa.
Sanna Heikinheimo
Poliisihallituksen tilaston mukaan vajaa vuosikymmen sitten miehistön vanhuuseläköitymisiän keskiarvo oli tasan 58 vuotta, mutta eläkeikä on noussut muutamalla kuukaudella lähinnä viimeisen parin, kolmen vuoden aikana. Alipäällystön eläköitymisikä on noussut lähelle 59 vuotta.
Järjestöpäällikkö Mika Nygård epäilee, että halu jatkaa kenttätyössä on aika pieni.
– Minulla on sellainen näppituntuma, että ihmiset ovat aika haluttomia jatkamaan poliisityössä, sillä vuorotyö on fyysisesti raskasta. Kun eläkeikä on noussut, niin pääsääntöisesti kenttäpoliisi, joka ajaa järjestyspoliisissa Maijaa, ei juurikaan jatka.
– Perjantai-iltana markan paini nakkikioskilla humalaisen rähisijän kanssa, se ei välttämättä ole enää kuusikymppisen työtä. Se vaatii vähän nuorempaa ikäpolvea, mikä jaksaa ja on hyvässä fyysisessä kunnossa.
Pääsääntöisesti kenttäpoliisi, joka ajaa järjestyspoliisissa Maijaa, ei juurikaan jatka.
Mika Nygård
Nygård korostaa, että ikääntyvän poliisin kohdalla pitää ottaa huomioon myös työturvallisuus. Poliisin on suoriuduttava aiempaakin vaativimmista tehtävistä. Kuusikymppinen ei Nygårdin mukaan välttämättä enää selviä kuntotestistä.
– Hän on kyllä kelpoinen esimerkiksi tutkintatehtäviin ja päivystäjäksi, mutta ei ole enää kenttäkelpoinen.
Perjantai-iltana markan paini nakkikioskilla humalaisen rähisijän kanssa, se ei välttämättä ole enää kuusikymppisen työtä.
Mika Nygård
Nygård arvioi, että kenttäpoliisit ovat venyttäneet työuransa muutamalla kuukaudella eläkeuudistuksessa käyttöönotetun elinaikakertoimen vuoksi.
Keino 2: Poliisimiehet poliisitehtäviin
Sanna Heikinheimo sanoo, että paikallispoliisissa on jo tarkasteltu sitä, missä tehtävissä poliisit ovat. Tarkastelua jatketaan ja sisäisillä järjestelyillä pyritään siihen, että poliisit ovat nimenomaan poliisimiestehtävissä.
– Poliisimiehiä on lupapalveluissa, erilaisissa asiantuntijatehtävissä, jotka ovat muita kuin poliisiasiantuntijatehtäviä, hallinnollisissa tehtävissä, hyvin monissa erilaisissa tehtävissä.
Pyrkimyksenä on ensisijaisesti se, että poliisimiesten määrää kentällä lisätään.
Sanna Heikinheimo
– Pyrkimyksenä ensi vuonna on ensisijaisesti se, että poliisimiesten määrää kentällä lisätään.
Heikinheimo korostaa, että mahdollinen tehtävien muutos edellyttää keskusteluja työntekijöiden kanssa.
– Ei tässä nyt varmaan jouduta sellaiseen tilanteeseen, että pakolla joudutaan siirtämään. En usko, että se aiheuttaa ongelmia.
Mika Nygårdin mielestä mielestä poliisi hoitaa jo tällä hetkellä hyvin pitkälti ydintehtäviä, ja osaa niistäkin heikosti resurssipulan vuoksi. Hän arvioi, että poliisit, jotka jatkavat pidempään, voivat olla muissa töissä.
– Kun eläkeikä on aika reippaassa nousussa, niin siellä on jonkin verran vanhempaa kaartia ehkä siirtynyt hallinnollisin tehtävin. Tarvitaan sellaisiakin paikkoja, joissa on säännöllisempi työaika, eikä tarvitse painia ja olla fyysisen uhan kohteena.
Tarvitaan sellaisiakin paikkoja, joissa on säännöllisempi työaika, eikä tarvitse painia ja olla fyysisen uhan kohteena.
Mika Nygård
Nygård ihmetteleekin, että mitä työtä ikääntyvät poliisit tekevät muutamat viimeiset työvuotensa, jos fyysinen kunto ei kestä vuorotyötä.
Pisintä työuraa Poliisihallituksen tilaston mukaan tekevät päälliköt, jotka jäävät vanhuuseläkkeelle keskimäärin yli 64-vuotiaina. Päällystötehtävissä toimivat jäävät eläkkeelle hieman yli 62-vuotiaina.
Keino 3: Koulutetaan lisää
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijapaikkoja on jo lisätty tuntuvasti, mutta Sanna Heikinheimo myöntää, että tästä on apua vasta pidemmällä aikavälillä. Poliisin perustutkinnon suorittaminen kestää Poliisiammattikorkeakoulussa kolme vuotta.
Säästöjen vuoksi poliiseja on koulutettu viime vuosina niin vähän, että uudet, valmistuvat poliisit eivät riitä korvaamaan eläkkeelle jääviä tai muualle siirtyviä.
– Rahoituskehitys on ollut tietynlainen, sen mukaan on poliisikoulutettavia uskallettu ottaa. Tähän se on valitettavasti johtanut, sanoo Heikinheimo.
Koulutukseen otettavien määrä oli alimmillaan muutama vuosi sitten. Vuonna 2012 opiskelun aloitti noin sata poliisiksi haluavaa.
Myös valmistuvien määrä on notkahtanut. Viime vuonna Poliisiammattikorkeakoulusta valmistui 95 poliisia.
Poliisiammattikorkeakoulussa arvioidaan, että tänä vuonna uusia poliiseja valmistunee noin 250 ja ensi vuonna 230.
Tänä vuonna opiskelupaikkoja on 400 ja valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa on varauduttu samaan määrään myös ensi vuonna.
Aloituspaikkoja voi olla vaikka tuhat, mutta siitä ei ole apua, jos hyviä hakijoita ei ole riittävästi.
Mika Nygård
Kursseja ei kuitenkaan välttämättä saada täyteen. Opiskelun on aloittanut tänä vuonna vajaat 270. Koko vuoden määrä selviää viimeisen kurssin alkaessa.
Mika Nygård pelkää, että tiukoista vaatimuksista koulutukseen valittaville joustetaan.
– Laskennallisesti aloituspaikkoja voi olla vaikka tuhat, mutta siitä ei ole apua, jos hyviä hakijoita ei ole riittävästi.
