Ruotsissa rautateiden kilpailutus aloitettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Nyt rautatiet kuuluvat Euroopan vapaimpiin, yksityisimpiin ja kilpailluimpiin.
Ruotsin rautateillä on kolmisenkymmentä toimijaa, suurin osa muita eurooppalaisia valtiollisia yhtiötä.
Mikä Ruotsin yksityistämisessä on toiminut ja mikä ei?
Kuluttajat: Junat aina myöhässä
Asiakkaiden mielestä yksityistäminen on epäonnistunut. Ruotsalaisten mielestä junat kulkevat myöhässä, lippujärjestelmä on hankala, hinnat liian kalliita ja ratojen kunnossapito huonoa.
Seitsemän kymmenestä ruotsalaisesta haluaisi valtiollistaa rautatiet uudestaan, osoitti pari vuotta sitten tehty mielipidemittaus.
Junien myöhästymiset ovat arkipäivää.
– Se johtuu ratavioista. Niitä esiintyy paljon, toteaa Peter Kalrsson Vetlandasta.
– Myöhästymisten syitä on monia. Syynä voivat olla raiteille syksyllä putoavat lehdet, ensilumi, resurssipula ja huonot raiteet, sanoo Janina Orlov Tukholmasta.
Lippujärjestelmä
Sekä asiakkaat että tutkija pitävät hankalana sitä, että yhtiöiden lippuja pitää tilata eri kotisivuilta. Ruotsin rautatiet (SJ) välittää joidenkin yhtiöiden lippuja sivullaan, mutta ei kaikkien.
Yhden yhtiön lippu ei tietenkään käy toisen yhtiön junalla matkustaessa. Mikäli juna myöhästyy tai perutaan, asiakas voi joutua ostamaan toisen yhtiön junalipun päästäkseen perille.
SJ:n kannattavimpia vuoroja ovat olleet Tukholman ja Göteborgin sekä Tukholman ja Malmön väliset junavuorot. Niillä liikennöi erikoispikajuna X2, jonka lippuhinnoittelu noudattelee halpalentoyhtiöiden hinnoittelua.
Lipun voi saada kymmenellä tai kahdellakymmenellä eurolla, mutta se edellyttää, että lipun tilaa ajoissa ja matkustaa ruuhka-aikojen ulkopuolella.
– Yhtiöillä on opiskelija- ja eläkeläishintoja, mutta matkustusajat ovat kohtuuttomia. Pitää herätä keskellä yötä varaamaan liput ja matkustaa outoihin aikoihin. Järjestelmä on päin seinää, sanoo Anki Nordström Tukholmasta.
Junien täsmällisyys
Viime vuonna 65 prosenttia ruotsalaisista junista pysyi aikataulussa. 35 prosenttia myöhästyi tai peruttiin kokonaan.
Virallisten tilastojen mukaan junat näyttävät olevan täsmällisempiä. Niissä aikataulussa pysymistä mitataan viiden minuutin viiveellä. Näin ollen junan, joka saavuttaa pääteasemansa viiden minuutin sisällä aikataulusta katsotaan saapuneen ajallaan.
Ruotsin kaukojunista 78 prosenttia täyttää tilastojen täsmällisyysehdon, lähijunista 94 prosenttia. Suomen vastaavat luvut ovat 86 prosenttia ja 93 prosenttia.
Ruotsin junat myöhästyvät keskimäärin kahdeksan minuuttia.
Myös eurooppalaisen junien palvelutasoa mittaavan järjestelmän mukaan Ruotsin junien täsmällisyydessä on parantamisen varaa. Ruotsi saa yleisarvosanakseen kuusi. Suomen arvosana on 6,6.
Tutkija: Kolme etua
Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun tutkijan Oskar Fröidhin mielestä markkinoiden vapauttaminen on tuonut asiakkaille kolme selvää etua: junavuorojen määrä on lisääntynyt, matkustusnopeus on parantunut ja lippujen hinnat ovat laskeneet.
Alle sadan kilometrin matkojen määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1991 ja kaukomatkojakin tehdään puolet enemmän.
Myös matkojen on nopeus parantunut viidenneksellä. Matkustajamäärät ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta.
Toimittaja: Tuottavuus tärkeintä
Ruotsin rautateiden yksityistämistä selvittänyt toimittaja-kirjailija Mikael Nyberg pitää uudistusta täysin epäonnistuneena. Hänen kirjansa nimi, "Suuri junaryöstö", kuvaa hyvin hänen ajatuksiaan.
Nybergin mukaan ongelmia aiheuttaa ennen kaikkea hämärä vastuunjako viranomaisten ja junayhtiöiden välillä. Suuret ratatyöt ovat viranomaisten vastuulla, pienet yhtiöiden.
– Linköpingissä käytiin kiistaa vastuukysymyksestä viikkotolkulla, eivätkä junat kulkeneet lainkaan. Matkustajia kuljetettiin korvaavilla busseilla, sanoo Nyberg.
Hänen mielestään vastuun hämärtymisen lisäksi byrokratia on lisääntynyt. Lisäksi valtion rautatiet on menettänyt osaamistaan kaupallisille kilpailijoille ja henkilökunnan työedut ovat heikentyneet, samoin jopa junamatkustamisen turvallisuus.
– Yksityiset toimijat välittävät vain tuottavuudesta. Ei niillä ole veturi- ja vaunureservejä. Mitä ne tekevät, jos veturi hajoaa? Tiedän tapauksen, jossa veturin akseli hajosi, eikä sillä olisi saanut ajaa lainkaan, mutta ajettiin kuitenkin, väittää Nyberg.
– Yksi haastattelemani turvallisuusasiantuntija sanoi, että turvallisuus on tärkeintä, kunhan se ei haittaa liikennettä.
Yhtiöiden kannattavuus
Markkinalähtöisessä järjestelmässä junayhtiöitä tulee ja menee. Esimerkiksi Tukholman lähiliikennettä hoitaa 17 vuoden sisällä jo neljäs yhtiö.
SJ kävi konkurssi partaalla sen jälkeen, kun se yhtiöitettiin vuonna 2002. Se teki 994 miljoonan kruunun eli noin 90 miljoonan euron tappion.
Ruotsin valtio tuki yhtiön toimintaa 1,8 miljardilla kruunulla. Sen jälkeen SJ on tehnyt voittoa. Yhtiön mukaan veronmaksajat maksavat valtiolle junaliikenteestä nykyään vähemmän kuin ennen yhtiöittämistä.
– Kaikki on toiminut todella hyvin! Verovaroin rahoitetun sopimusliikenteen kustannukset ovat laskeneet keskimäärin 20 prosenttia ja osittain 30 prosenttia. Se on todella hyvä, koska rahat voidaan käyttää vaikka useampiin junavuoroihin, sanoo SJ:n strategiajohtaja Lena Herrman.