Tamperelainen Padma Vuorenmaa törmäsi pari vuotta sitten täydelliseen uupumukseen, burn outiin. Koululääketiede ei tuonut hänelle helpotusta, joten hän kokeili erilaisia vaihtoehtoisia hoitoja ja kursseja.
– Kokeilin kaikenlaista, meditaatiokursseista kehollisiin työskentelymetodeihin. Otin energiahoitoja, vyöhyketerapiaa, shiatsua ja akupunktiota... Osasta on ollut paljon hyötyäkin.
Vuorenmaa jäi koukkuun elämyksellisyyteen.
– Kurssilla menee helposti autuaaseen bliss-tilaan, jolloin kaikki on ihan mielettömän ihanaa. Arkeen palaaminen oli hämmentävää ja vaikeaa.
Henkisistä piireistä tuntui tulevan koko elämä. Tai kuin eräänlainen luuppi, kehä, josta ei enää päässyt irti.
Hoitoa vai hyvinvointia?
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve hymähtää ymmärtäväisesti Vuorenmaan kokemuksille.
– Hänelle on myyty yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, ikään kuin ne olisivat oikeasti vaihtoehto länsimaiselle lääketieteelle.
Pälve kutsuu vaihtoehtohoitoja mieluummin hyvinvointipalveluiksi. Hän korostaa, että ne eivät missään tapauksessa ole vaihtoehto länsimaiselle lääketieteelle. Sellainen puhe on kurssien ja hoitojen markkinointikikka.
Vaihtoehtoisia hoitoja on myös vaikea määritellä. Erilaisia hoitoja on lukematon määrä, aina lääkärienkin käyttämästä akupunktiosta henkiparannukseen, homeopatiaan, vyöhyketerapiaan ja kristallihoitoihin.
– Niiden määrittely on kuin sipulia kuorisi: aina aukeaa uusi kuori ja aina itkettää enemmän, hän murjaisee.
On olemassa neljä potilasryhmää, joille tällaiset hoidot saattavat olla kuolemanvaarallisia.
Heikki Pälve, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja
Erilaisia hoitoja ja terapioita voi tarjota kuka vaan. Pälve ei kuitenkaan ole valmis millään tavalla rekisteröimään palvelujen tarjoajia.
– Rekisteröinti antaisi aivan väärän kuvan hoitomuodon turvallisuudesta tai sen soveltuvuudesta niille, jotka hoitoon hakeutuvat.
Hoitajien pitäisi ymmärtää vastuunsa
Sekä Pälve että Vuorenmaa korostavat, etteivät he ole vaatimassa vaihtoehtohoitojen kieltämistä. Jotain tolkkua markkinointiin ja hoidoista annettuihin lupauksiin pitäisi kuitenkin saada, jotta niitä ostavat tietävät, mihin menevät mukaan.
Kursseilla mennään hirveällä rytinällä ihmisen mahdollista traumaa kohden.
Padma Vuorenmaa
Padma Vuorenmaa vaatii hoitoja ja kursseja tarjoavia kantamaan vastuunsa toiminnastaan varsinkin, jos jotain menee pieleen.
– Kurssien vetäjillä ei ole ymmärrystä ihmisen psyykestä tai traumatyöskentelystä. Siitä tulee iso riskitekijä.
– Kursseilla mennään hirveällä rytinällä ja kehollisilla metodeilla ihmisen mahdollista traumaa kohden. Minulle se on ollut hirveän nopeaa ja sitä kautta rikkovaa.
Lääkäriliittoa huolestuttaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien potilasryhmien turvallisuus.
– On olemassa neljä potilasryhmää, joille tällaiset hoidot saattavat olla kuolemanvaarallisia: syöpäpotilaat, vakavaa yleissairautta kuten diabetesta sairastavat, alaikäiset ja psykiatrisista ongelmista kärsivät, Heikki Pälve sanoo.
Esimerkiksi syövän hoito saattaa viivästyä, koska vaihtoehtohoitajat hoitavat oiretta, eivät sen syytä.
Usko parantaa hyvinvointia, mutta ei sairautta
Mistä tahansa hoitomuodosta voi olla ihmisen hyvinvoinnille apua. Pälve muistuttaa hoidon lume- eli placebovaikutuksen olevan todellinen asia.
Esimerkiksi jo pelkän kipulääkkeen näkeminen auttaa kipuun. Hoitajan huomio syventää vaikutusta.
– Kun minä vielä katson syvälle silmiin ja kysyn missä kipu tuntuu, niin myötäeläminen vaikuttaa vielä enemmän kuin pilleri yksinään, kuvailee placebo-efektiä Lääkäriliiton Heikki Pälve.
Usko parantaa. Mutta ei syöpää, diabetesta tai psykiatrisia ongelmia.
Heikki Pälve, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja
Ongelmana on, jos hoidon luvataan parantavan vakavia sairauksia.
– Usko parantaa. Mutta ei se syöpää, diabetesta tai psykiatrisia ongelmia paranna.
Hyvinvoinnin lisäämiseen kukin voi harkintansa mukaan hakea mitä vaan haluamaansa hoitoa.
– Jos avioelämässä on ongelmia ja pomokin hattumainen, niin kaikki interventiot, vaikka eivät olisi lääketieteellisiä, saattavat olla hyväksyttäviä ja tuntua hyvältä.
Käytä järkeä, kerro lääkärillesi
Miten villiä alaa sitten pitäisi suitsia? Kysymys on niin visainen, että se on jäänyt lainsäätäjilläkin kesken. Niin sanottu puoskarilaki on tällä hetkellä syvällä naftaliinissa, kuten Pälve asian ilmaisee.
Erilaiset hyvinvointipalvelut elävät kuitenkin kukoistuskautta ja niitä tulee jatkossa lisää.
Lääkäriliiton mukaan on tärkeää, että palveluja ostavat ottavat selvää, mihin ovat menossa mukaan. Lisäksi on hyvä muistaa hoitojen lume-efekti. Ja hoidattaa sairaudet lääkärissä.
Lääkärille on tärkeää kertoa, jos käyttää sairautensa tai oireensa hoitoon vaihtoehtoisia tapoja. Lääkärin ei pidä sitä tuomita, mutta potilasturvallisuuden vuoksi niistä on hyvä tietää.
Kun on psyykestä kysymys, niin pikaista fiksausta ei ole olemassakaan.
Padma Vuorenmaa
Padma Vuorenmaa kannustaa ihmisiä kriittisyyteen.
– Kannattaa kysyä, mikä on kurssin vetäjän koulutus ja mikä kurssin metodi. On hyvä pitää vähän etäisyyttä ja ottaa itse vastuu siitä, miltä toiminta tuntuu ja onko se itselle liikaa.
Lääkäriliitosta lähtee myös terveisiä sote-uudistusta pakertaville: terveydenhoitojärjestelmän pitäisi taata kaikille omalääkäri lähiterveysasemalla. Pitkäaikainen hoitosuhde vähentäisi tarvetta hakea hyvinvointia ja hoitoa muualta.
Psyyke on hidas
Padma Vuorenmaan elämä on kääntynyt hyville raiteille. Omien sanojensa mukaan hän opettelee nyt perusarkea.
– Loppujen lopuksi kokemus opetti tosi paljon omista rajoista. En enää anna ulkopuoliselle valtaa päättää, mikä minut parantaa.
Hän on myös aloittamassa psykoterapiaa. Siellä ongelmia ratkotaan hitaasti ja asiakasta kuunnellen.
– Kun on psyykestä kysymys, niin pikaista fiksausta ei ole olemassakaan. Henkinen kasvu on elämän mittainen matka.