Limuviinat tulevat ruokakauppaan! Alkoholismi leviää kuin kulkutauti, lapset juovat aivonsa tärviölle, krapulapäivät tuhoavat talouden kilpailukyvyn!
Vahvemmat oluet tulevat ruokakauppaan! Sunnuntainakin saa grillausjuomaksi nelosolutta, holhous vähenee, juomakulttuuri sivistyy, meistä tulee vihdoin eurooppalainen sivistyskansa!
Alkoholilainsäädännön vapauttaminen on sekä maailmanloppu että pelastus.
Ensi vuonna voimaan astuva alkoholilainsäädännön vapauttaminen on sekä maailmanloppu että pelastus. Fiksuinkin kommentoija kuulostaa jakomielitautiselta yrittäessään päättää, seuraako muutoksesta hyvää vai pahaa.
Alkoholihaittojen asiantuntijat huutavat kuorossa varoituksia. Tämän maan ryyppäystavoilla viinan saantia ei tarvitse yhtään helpottaa. Alkoholistien läheiset eivät voi ymmärtää, miksi heidän viinanhuuruista arkeaan entisestään huononnetaan.
Ymmärrän heitä. Tilaisuus tekee mielihalun. Vai miksi luulet, että postitoimipisteen vieressä myydään suklaapatukoita? Tuleeko kukaan Postiin ostamaan karkkia? Ei tule, mutta kun ne siinä niin houkuttelevasti ovat, niin hups vaan, kohta on patukka suussa.
Sama viinan kanssa. Uskon, että mitä enemmän ja useammassa paikassa juomia on esillä, sitä useammin sitä ostetaan hetken mieliteosta.
Tyhmä päivä töissä? Ostanpa lapsille nakkeja ja itselleni pari vahvaa kaljaa. Sunnuntaina aamukahvimaito lopussa? Nappaanpa tuosta maidon ja kas! pari limuviinaa vapaapäivää nostattamaan.
Jotkut tulevat ryyppäämään itsensä entistä huonompaan kuntoon.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi sosiaali- ja terveystoimittajien tilaisuudessa elokuun alkupuolella, että ”uudessa laissa on elementtejä, joista voi aiheutua haittaa”.
Siisti tapa sanoa, että kyllä, jotkut tulevat ryyppäämään itsensä entistä huonompaan kuntoon, ja se nyt vaan on hyväksyttävä. Aika näyttää, lisääntyykö myös ei-alkoholistien tissuttelu. Tai vaihtuuko saunakalja kuin huomaamatta kolmosesta neloseen.
Toisaalta ymmärrän myös myynnin vapauttajia. Yllätysvieraita tulossa sunnuntaina: haenpa kaupasta aitoa, vahvempaa lonkeroa. Kaunis sää piknikille: lähikaupasta patonkia, juustoa ja vahvempaa pienpanimo-olutta. Mahtavaa!
Alkoholilan muutos vesittyi viinien suhteen. Niitä ei edelleenkään saa ruokakaupasta. Haittojen pelättiin kasvavan liian suureksi, jos kaikki alkoholin myynti olisi vapautettu kerralla.
Ongelmana on, että samalla kun opimme eurooppalaiset juomatavat, pidämme kiinni slaavilaisista. Viiniä ruoan kanssa ja työpäivän jälkeen terassilla, väkeviä ja olutta Pohjanmaan kautta viikonloppuina ja mökillä. Ei sitä kestä kenenkään maksa.
Niin kauan, kun meitä täytyy suojella itseltämme, olemme pulassa.
Ministeri Saarikko vierittää nyt vastuun kaupoille ja mainostajille. ”Miten laki elää todeksi suomalaisten viikonloppuostoksissa, siitä ovat pitkälti vastuussa juomateollisuus ja kaupat.”
Onko tosiaan näin? Ehkä kaikkein suurin ongelma on, että toimimme kuin lapset. Houkutukset pitää piilottaa meiltä. Emme hyväksy vastuuta itsestämme ja juomisestamme. Jos Jeppe juo, se on mainosnikkarin syy. Jos Jeppe juo liikaa, se on kauppiaan syy.
Niin kauan, kun meitä täytyy suojella itseltämme, olemme pulassa. Ja niin kauan, kun tunnemme olevamme pulassa, me juomme.
Paula Tiessalo
Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka yrittää ymmärtää itseään ja toisia. Ei sylje lasiin, vaikka ehkä joskus pitäisi.
