Kangasniemen Puulagolf on kuluneena kesänä päästänyt kuntalaiset ja kesäasukkaat tutustumaan ilmaiseksi lajin saloihin. Neljän tunnin ilmaisen kurssin jälkeen aloittelijat ovat tietyin rajoituksin päässeet kurssin jälkeen kiertämään myös kentälle. Yksi lajin aloittaneista on asunut Kirsti Seppänen, jota laji on poltellut jo muutaman vuosikymmenen ajan.
– Luin paikallisesta lehdestä kurssista, ja totesin, että nyt. Monta kertaa on pitänyt aikaisemmin mennä, mutta on jäänyt menemättä, kun on ollut mukamas aina muuta tekemistä, kertoo golfharrastuksensa tänä kesänä aloittanut Kirsti Seppänen.
– Todella kivalta on tuntunut. Olen itsestäni todella ylpeä, että lähdin rohkeasti mukaan vaikka tässä ei enää ihan teini ole, ja lähes kaksi kertaa viikossa on tullut pelattua. Purema tuli ja kova.
Kyllä ne ihan aitoja huolenaiheita on ja siihen varmasti meidän toimialan ja liiton näkökulmastakin täytyy pohtia miten kentät pidetään elinvoimaisina
Juha Korhonen
Golfin harrastajamäärien kasvu Suomessa on ainakin toistaiseksi kokenut valtakunnallisesti korkeimman aallonharjansa, sillä pitkään jatkunut seurojen jäsenmäärien kasvu tyrehtyi tällä vuosikymmenellä. Muutaman vuoden kestänyt taantumavaihe näyttäisi kuitenkin jälleen taittuneen.
– Nyt on iloista, että jäsenmäärä on taas nousussa. Seurat ilmoittavat jäsenmääränsä elokuun viimeinen päivä, mutta ennakkotietojen mukaan siinä usean tuhannen pelaajan nousua, toteaa Suomen Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.
– Kyllä siinä on ala ja etenkin paikalliset seurat ja kentät joutuneet ottamaan lusikan kauniiseen käteen. Ei ole vain voinut jäädä odottelelmaan sitä pelajaajien saapumista niin kuin ennen. Siinä on ihan tietoisesti lähdetty tekemään töitä, sitä aloittamiskynnystä on kaikin keinoin yritetty madaltaa ja markkinointia on tehty. Hienosti on töitä tehty ja se oikeasti näyttäisi toimivan. Toivottavasti suunta jatkuu samanlaisena.
Myös Kangasniemellä Puulagolfin jäsenmäärä on noudatellut valtakunnallista linjaa, ja seuran jäsenmäärä on hiipunut viime vuosina. Uusien pelaajien houkuttelemiseksi Kangasniemelläkin on tänä kesänä perehdytetty uusia pelaajia ilmaiseksi lajin saloihin.
– Meilläkin on Itä-Suomen alueelle tyypillisesti seuran jäsenmäärä pudonnut viimeiset vuodet, ja tuumattiin viime syksynä, että me voimme joko tyytyä tähän, tai ryhtyä toimiin asian muuttamiseksi. Päätettiin, että kokeillaan ainakin ja tämä on kyllä täyttänyt odotukset. Nyt näyttää, että seuran jäsenmäärässä päästään samaan kuin viime vuonna, ja silloin suunta on kääntynyt, iloitsee Puulagolfin toimitusjohtaja Mari Meriläinen.
– Siinä täytyy jokaisen kentän ja kenttäyhteisön täytyy pohtia millä tavoin sitä aloittamiskynnystä voidaan madaltaa ja millä tavoin voidaan tulla aloittelijoita vastaan ilman, että se talouskysymys ei tule vastaan, näkee Suomen Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.
Voimme joko tyytyä tähän, tai ryhtyä toimiin asian muuttamiseksi
Mari Meriläinen
Yleisilme golfkentillä on, että tyylikkäästi harmaantumaan ehtineitä senioripelaajia kyllä riittää, mutta nuoria pelaajia kaivattaisiin lisää.
– Meidän kannalta ilahduttavaa on, että nimenomaan niitä nuoria on tullut suhteessa enemmän. Ei niitä vieläkään seuran jäsenmäärästä suurta osuutta ole, mutta suhteessa niitä on tullut tänä vuonna lisää, kertoo Puulagolfin toimitusjohtaja Mari Meriläinen.
– Kyllä tässä selkeä sukupolvenvaihdos on käynnissä ja tulossa. Niiden 80- , 90-luvuilla intohimoisesti kenttiä ja seuroja perustaneiden voimat alkavat pikkuhiljaa hiipua ja sen vuoksi tarvittaisiin uutta verta. Se tarkoittaa sitä, että nuoria halutaan lajin pariin ja samalla perheitä. Ne naiset ja nuoret ovat hyvin tärkeitä linkkejä koko perheen näkökulmasta. Meillä on hyvin vahvasti painopiste nuorissa, naisissa ja perheissä, toteaa Suomen golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.
1980 ja -90 -luvuilla laji eli suurta buumia ja golf oli suoranainen trendilaji. Vuosien saatossa tuo trendikäs huuma lajin ympäriltä on haihtunut, mutta imagotyötä lajilla on edelleen runsaasti tehtänä.
– Kyllähän etenkin nuorison näkökulmasta pitää muistaa se, että sen pitää olla kivaa, hauskaa ja helppo aloittaa. Saavutettavuus on myös yksi kysymys. Se suuri huuma oli silloin 80- ja 90-luvuilla, ehkä vielä 2000-luvun alussa, mutta kyllä golfin pitää myös pystyä uusiutumaan ja luomaan nahkansa. Se ei ole mikään skottiruutupöksyisten vuorineuvosten laji, vaan kyllä tässä golfilla on työ saada muuttumaan se mielikuva siksi mitä se aidosti on. Täällä on taaperosta ikäihmisiin ihmisiä mukana kaikista yhteiskuntaluokista, mutta on siinä iso työ vielä edessä.
– Kangasniemelläkin varmasti moni mieltää edelleen golfin elitistiseksi ja siksi miettii, voiko sinne golfkentälle mennä, toteaa Mari Meriläinen.
Purema tuli ja kova
Kirsti Seppänen
Tuolloin muutaman vuosikymmenen takaisen suuren golf-buumin aikana kenttiä nousi ympäri maakuntia, mutta tällä vuosituhannella tahti on rauhoittunut merkittävästi. Esimerkiksi Kangasniemen Puulagolfin väylät avautuivat vuonna 2006, eikä Etelä-Savoon ole sen jälkeen avattu virallista golfkenttää.
– Se suuri buumi on takana, mutta toki uusia kenttiä rakennetaan vielä nykyäänkin. Totta kuitenkin on, että toiminnassa olevien kenttien elinvoima pitää varmistaa niin, että ne pystyvät kehittymään ja investoimaan. Ne reunaehdot koko golfyhteisön tulee tajuta, että varmistetaan golfin tulevaisuus, paaluttaa Juha Korhonen.
– Varmasti monella kentällä se keskustelu on käynnissä, millä tavoin toiminnan jatkuvuus taataan. Kyllä ne ihan aitoja huolenaiheita on ja siihen varmasti meidän toimialan ja liiton näkökulmastakin täytyy pohtia miten kentät pidetään elinvoimaisina, puntaroi Suomen Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.