Toimittaja, bloggaaja Jenni Utriainen ja viestintäkonsultti Satu Irisvik heittävät romukoppaan ajatuksen ruutuajasta, jonka mukaan vanhempien pitäisi vahtia, kuinka paljon aikaa lapset käyttävät älylaitteiden parissa. He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan Kuinka kasvattaa diginatiivi?
Heidän mukaansa tärkeintä on seurata ja tietää, mitä lapset älylaitteilla tekevät, ei se, kuinka paljon aikaa vierähtää.
– Vanhempien pitäisi keskittyä enemmän sisältöihin kuin ajan laskemiseen, Jenni Utriainen kehotti Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Satu Irisvik perustelee tulokulman muutosta sillä, että kaikki ruutuaika ei ole samanarvoista.
– On aivan eri asia, onko lapsi istunut staattisesti kaksi tuntia ja katsonut lastenohjelmia, vai onko hän käyttänyt kaksi tuntia siihen, että on ottanut valokuvia, vähän pelaillut samaan aikaan legoilla ja hakenut lisättyä todellisuutta laitteen avulla.
Utriainen muistuttaa myös, että kaikki lapset ovat erilaisia.
– Joillekin kaksi tuntia on hyvä määrä, joillekin se on aivan liikaa, jotkut voisivat jatkaa pitempään. Yhtä suositusta ei voi antaa, joka koskisi kaikkia lapsia, Utriainen perustelee.
– Se on vanhemmalle vähän turhan helppo keino vain rajoittaa aikaa. Todelliset vaarat lapselle ovat sisällössä. Sillä ei voi ostaa omaatuntoaan puhtaaksi, että rajoittaa aikaa, Irisvik jatkaa.
Ennakoi lopettaminen fiksusti
Kirjoittajat muistuttavat, että eihän lukevaa tai piirtävääkään lasta rajoiteta kellon perusteella. Heidän mukaansa keskustelussa käytetään myös liian löysästi väitettä, että lapsi olisi addiktoitunut eli riippuvuussuhteessa älylaitteeseen.
– Levottomuus ja raivarit johtuvat todennäköismmin ihan muista syistä. Ne voivat johtua siitä, että vanhempi on rajoittanut lasta epäjohdonmukaisesti tai epäreilusti eli peli on otettu pois juuri ennen loppuhuipennusta ilman, että vanhempi on antanut ennakkovaroitusta, Irisvik perustelee.
Kirjoittajien mukaan hyvä vinkki erimielisyyksien välttämiseen onkin ennakointi.
– Pieni lapsi ei ehkä tiedä mitä tarkoittaa kymmenen minuuttia. Sen sijaan hänelle voi sanoa, että saat pelata tämän tason loppuun. Vanhemman on hyvä tietää, mitä lapsi laitteella tekee, silloin voi myös kertoa hyvät lopettamisen paikat. Siten lapsi oppii itsekin katsomaan ja isompana arvioimaan missä kohti lopettaa, Utriainen vinkkaa.
– Se on tärkeä taito, sillä tulevaisuudessa heidän on osattava paljon tarkemmin hallita ajankäyttöään kuin mitä meidän on tarvinnut, Irisvik jatkaa.
Tavoitteena tasa-arvoiset digitaidot
Kirjoittajat kehottavat vanhempia kiinnittämään huomiota esimerkiksi tasa-arvonäkökulmaan, sillä nyt digitalisaatioon liittyvät asiat ovat vielä pitkälti miesten dominoimia. Tulevaisuudessa digilaitteet ovat kuitenkin todella kiinteä osa jokaisen arkea ja elämää ihan jokaikinen hetki.
– Hyvin usein äidellä on sellainen tapa, että he vetäytyvät pois näistä laitteisiin liittyvistä asioista. Minusta se on huono malli sekä pienille tytöille että pojille. Heille pitää antaa sellainen malli, että äidit osaavat tämän ihan yhtä hyvin kuin isätkin, Irisvik vetoaa.
– Eli jos osaa valita hyvän kirjan kirjastosta, niin osaa valita hyvän pelinkin. Ei se ole sen kummempi juttu, Utriainen vertaa.