Rahalle ei saa juurikaan tuottoa, jos jättää sen pankkitilille. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Matti Keloharjun mukaan sijoitusmuoto pitää valita sen mukaan, millaista riskiä on valmis ottamaan.
– Halutonta ei pidä pakottaa tekemään riskisijoituksia, mutta useimmat ovat valmiita ottamaan jonkin verran riskiä.
Vanhemmat ihmiset ovat usein varovaisempia sijoittajia kuin nuoret, ja naiset karttavat karttavat riskiä keskimäärin miehiä enemmän. Keloharjusta on vaikea sanoa, käyttäytyvätkö suomalaiset yleensä omasta mielestään "optimaalisen riskisuhteen mukaan".
– Joskus omat mieltymykset riippuvat siitä, miten vaikka pankin sijoitusneuvoja esittelee jonkin vaihtoehdon: sama asia voidaan saada kuulostamaan paremmalta tai huonommalta. Eikä kyse ole siitä, että he myisivät harhaanjohtavasti.
Keloharjun mielestä ihmisten olisi hyvä tietää sijoittamisesta enemmän. Tietoa saisi jakaa jo peruskouluissa.
– Esimerkiksi ysiluokkalaiset ymmärtäisivät sijoittamisesta kyllä, jos heille selittäisi. Perusteita olisi hyvä tuoda esille: esimerkiksi mitä riski on ja mikä on kulujen merkitys sijoittamisessa.
Taulukkoon valittiin rahastoesimerkeiksi osuudenomistajien määrän perusteella suosituimmat yhdistelmä- ja osakeindeksirahasto. Asuntoja koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen reaalihintaindeksiin pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella. Tuottoarviossa ei ole huomioitu asuntojen mahdollisia vuokratuottoja.
Sijoitusten onnistumiseen vaikuttaa aina sattuma. Menneiden tuottojen perusteella ei siksi voi arvioida, mitkä ovat hyviä sijoituskohteita jatkossa.
– Viisi vuotta on lyhyt tähtäin. Jos sen pohjalta tekee tulevia sijoituspäätöksiä, voi mennä harhaan, Keloharju varoittaa.
Tarkastellaan siis menneisyyttä ja nykyhetkeä. Millaisia tuottoja viisi vuotta sitten sijoitettu 10 000 euroa poikisi nyt?
1. Yhdistelmärahastot
Yhdistelmärahastojen tuotto jakautuu määrätyssä suhteessa riskittömien korkojen ja osakkeiden markkinatuoton välille. Jos markkinoilla menee hyvin, enemmän osakkeisiin sijoittavat yhdistelmärahastot tuottavat paremmin kuin vähemmän riskiä ottavat.
Osuuden omistajien määrän perusteella suosituimmat Suomeen rekisteröidyt yhdistelmärahastot ovat Sijoitustutkimus Oy:n heinäkuun lopun rahastoraportin mukaan OP-Maltillinen B, OP-Varovainen A ja Nordea Säästö 50.
Yhdistelmärahasto ei kannata oikeastaan koskaan.
Matti Keloharju
Rahastojen keskimääräisen vuosituoton perusteella 10 000 euron sijoitus olisi tuottanut viidessä vuodessa OP-Maltillinen B:llä 2 444 euroa, OP-Varovainen A:lla 1 885 euroa ja Nordea Säästö 50:llä 4 400 euroa.*
– Etukäteen on vaikea tietää, mikä rahasto tulee pärjäämään hyvin ja mikä huonosti. Ainoastaan kulut ovat varma asia, ja siksi niitä minimoiva strategia on usein järkevä, Keloharju huomauttaa.
Yhdistelmärahasto vastaa monien ihmisten riskinottotarvetta hyvin. Samaan lopputulokseen pääsisi kuitenkin halvemmalla, jos sijoittaisi osan rahoista osakkeisiin joko suoraan tai osakerahaston kautta, ja laittaisi loput vaikka sukanvarteen. Keloharju todisti asian viime vuonna julkaistussa tutkimuksessaan.
– Suomalaiset yhdistelmärahastot ovat suhteessa kalliimpia kuin korko- ja osakerahastojen yhdistely. Yhdistelmärahasto ei kannata oikeastaan koskaan. Älykkäät ja paremmin koulutetut ihmiset tajuavat tämän.
2. Osakeindeksirahastot
Osakeindeksirahastoon laitetut rahat sijoitetaan kokonaan osakkeisiin, joiden kurssien kehitystä rahaston tuotto mukailee.
Heinäkuun lopussa Suomen sijoittajien määrän perusteella suosituimmat osakeindeksirahastot ovat OP-Amerikka Indeksi, Seligson & Co Eurooppa Indeksirahasto A ja Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto A.
Keskimääräisen vuosituoton perusteella viisi vuotta sitten sijoitettu 10 000 euroa olisi tuottanut OP-Amerikka Indeksissä 9 165 euroa, Seligson & Co Eurooppa Indeksirahasto A:ssa 6 525 euroa ja Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto A:ssa 8 208 euroa.*
– Tyypillisesti ihmiset eivät halua laittaa kaikkea sijoitusvarallisuuttaan osakerahastoon. Se on ihan järkevää, mutta yhdistelmärahastot ovat kalliita. Jos sijoittaa osan rahoistaan indeksiin ja loput korkorahastoon tai pankkitilille, pääsee halvemmalla, Keloharju sanoo.
3. Asuntosijoitus
Jos on ostanut Helsingistä 10 000 euroa maksavan kerrostalo- tai rivitaloasunnon viisi vuotta sitten, siitä voi Tilastokeskuksen reaalihintaindeksin perusteella pyytää nyt 10 700 euroa. Myyntituotto olisi siis 700 euroa. Muualla Suomessa asunnon arvo on laskenut: 10 000 euron sijoituksen arvo on nykyään 9 300, eli tappiota kertyisi 700 euroa.
Asuntojen arvo voi toki kasvaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa, mutta keskiarvoistavassa tilastossa se ei tule ilmi.
Sijoitusmielessä hinnanmuutos ei kerro läheskään kaikkea asunnon tuotosta. Arvonnousun lisäksi täytyy huomioida ennen kaikkea vuokratuotto, mutta myös asunnon kuluminen ja korjaukset sekä yhtiövastikkeet. Vuokratuotto oletettavasti ylittää kulut, mutta on vaikea arvioida, kuinka kirkkaasti.
– Asunto voi olla sijoitus, mutta sen monimutkaisuus täytyy tiedostaa. Rahastoon tai osakkeisiin on helpompaa sijoittaa. Asuntosijoittaminen vaatii paljon pääomaa, ellei sitten sijoita asuntorahastoon, Keloharju sanoo.
4. Rahan pitäminen säästötilillä
Säästötilillä raha kasvaa korkoa tavallisesti alle prosentin vuodessa. Esimerkiksi Danske Bankissa korko on 0,2 prosenttia, Nordeassa (Helsinki) 0,05 prosenttia ja OP Helsingissä 0–0,25 prosenttia.
Kaikki jotka makuuttavat rahojaan pankkitilillä, saavat nyt synninpäästön.
Matti Keloharju
Jos 10 000 euroa olisi laitettu viisi vuotta sitten 0,1 prosentin vuosikoron tarjoavalle säästötilille, saldo olisi nyt 10 050 euroa.
Keloharjun mukaan helmasyntinä pidetty rahan makuuttaminen pankkitilillä ei nykyisessä matalien korkojen tilanteessa saa aikaan paljonkaan pahaa.
– Kaikki laiskat ihmiset jotka tekevät niin, saavat nyt synninpäästön. Jos se sopii heidän riskimieltymyksiinsä, siinä ei tapahdu vahinkoa, vaikka he eivät saisi mitään korkoa. Saman rahan sijoittamisesta vaikka rahamarkkinarahastoon tulisi kuluja, eikä käytännössä juuri mitään tuottoa.
5. Kultaan sijoittaminen
Viisi vuotta sitten 10 000 eurolla pystyi ostamaan kultaa 7,5 unssia, eli noin 233 grammaa. Nyt (hinta 22.8.2017) kyseisen kultamäärän myynnistä saisi 8 170 euroa, joten sijoitus olisi tappiollinen.
Kultaan sijoittaminen ei ole kovinkaan yleistä.
– Sitä pidetään varmuussijoituksena: ajatellaan, että kulta pitää pintansa, jos maailmalla tapahtuu jotain yllättävää. Mutta jalometalli itsessään ei tuota mitään, se vain makaa holvissa ja siitä koituu kuluja. Kenenkään on tuskin järkevää pistää kaikkia sijoitusrahojaan kultaan, Keloharju toteaa.
Lue lisää:
Matias Möttölän kolumni: Tavallinen suomalainen säästäjä elää karmeaa aikaa
*Yhdistelmä- ja osakeindeksirahastoja koskevassa Suomen Sijoitustutkimus Oy:n aineistossa ei ole mukana rahastoja, jotka on viimeisten viiden vuoden aikana esimerkiksi sulautettu osaksi jotain toista rahastoa. Niiden pois jättäminen on saattanut nostaa materiaalissa olevien rahastojen keskimääräistä tuottoa.
_Päivitetty 24.8. kello 15.45: Kultaunssin eli troy-unssin paino on noin 31,1 grammaa. 7,5 unssia vastaa siis 233 grammaa, toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin. _