Espanjan poliisi pidätti perjantaina kolme marokkolaista miestä epäiltynä osallisuudesta Barcelonan terroristi-iskuun. Turussa sairaalassa makaa marokkolainen puukottaja ja neljä hänen maamiestään on parhaillaan poliisikuulusteluissa.
– Poliisitutkinnan ollessa vielä kesken on liian aikaista arvioida, onko tapauksilla jotain muutakin yhteistä kuin epäiltyjen kansalaisuus. Kyse voi olla puhtaasta sattumasta, tutkija Maria Pakkala Helsingin yliopistosta arvioi.
Väitöskirjaansa islamin tulkinnoista valmisteleva Pakkala on seurannut pitkään Marokon poliittista kehitystä. Hänestä uskonnollinen radikalisaatio on kasvava ongelma talousvaikeuksista kärsivässä maassa.
Marokossa nuorten työttömyysaste on noin 25 prosenttia. Maailmanpankin mukaan viime vuonna 1,7 miljoonaa 15–24-vuotiasta marokkolaista oli ilman työtä tai opiskelupaikkaa.
Pakkalan mukaan ihmiset ovat alkaneet menettää uskoaan perinteiseen puoluepolitiikkaan.
– Kun talousvaikeudet vain jatkuvat ja jatkuvat, ihmiset radikalisoituvat helposti. Ajatus on, että jos vain noudatettaisiin islamin oppeja, kaikki menisi paremmin, myös talous. Tähän valheeseen on kouluttamattomien nuorten helppo uskoa ja ääriliikkeet saavat lisää kannatusta, Pakkala kuvailee.
Hallituksella tiukka linja terrorismiin
Marokossa valtiovalta on Pakkalan mukaan yrittänyt loiventaa islamin tulkintaa islamististen terroristien iskettyä Casablancaan vuonna 2003.
– Uskonnonopetusta on uudistettu ja moskeijat ovat tiukan valvonnan alla. Imaamit saavat saarnansa uskontoministeriöltä. Moskeijoita on myös suljettu, jos niiden on epäilty liittyvän terrorismiin.
Valistuksen lisäksi myös rangaistuksia on kovennettu.
– Valtiovallalla on nollatoleranssi ääri-islamiin. Rangaistukset ovat erittäin kovia. Pienikin sympatia terroristi-iskuille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi johtaa vankilatuomioon, Pakkala kertoo.
Kaikista toimista huolimatta maassa arvioidaan toimivan useita ääri-islamilaisia terroristisoluja. Arviolta 1 600 ihmistä on lähtenyt Marokosta ulkomaille Isisin riveihin.
– Monet lähteneistä eivät enää uskalla palata takasin Marokkoon, sillä heidät pidätettäisiin, Pakkala arvioi.
Eurooppa kutsuu
Poliisin mukaan Turun puukotuksista vangittu 18-vuotias mies oli tullut Suomeen hakemaan turvapaikkaa.
Tutkija Pakkalan mukaan harva marokkolainen kohtaa sellaista vainoa, joka oikeuttaa turvapaikan saamiseen. Viime vuosien pakolaisaallossa Marokko on toiminut lähinnä läpikulkumaana.
– Marokossa on poliittista vainoa, mutta se kohdistuu pieneen ihmisryhmään. Yleensä Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta turvapaikan saaneet henkilöt ovat Marokossa hyvin tunnettuja hahmoja, jotka jatkavat oppositiopolitiikkaa myös ulkomailla.
Taloudellisen tilanteen jatkuessa kurjana yhä useampi marokkolainen on kuitenkin päättänyt lähteä ulkomaille. Marokossa asuu tällä hetkellä 33 miljoonaa ihmistä; ulkomaille muuttaneita marokkolaisia ja heidän jälkeläisiään arvioidaan olevan noin neljä miljoonaa. Suurin osa heistä asuu Euroopassa.
– Kun ei ole töitä tai mitään tulevaisuudennäkymiä, köyhä ihminen voi myydä sen vähänkin omaisuutensa ja ostaa sillä kuljetuksen Eurooppaan. Monesti mielikuvat lännestä ovat aivan liian ruusuisia. Sitten kun turvapaikkaa ei myönnetäkään, viha voi purkautua ulospäin, Pakkala arvioi.
Tutkijan mukaan myös kulttuurieroilla on merkitystä.
– Marokossa ihminen elää sukulaisten ja ystävien verkostossa. Suomeen yksin tuleva nuori voi olla täällä todella yksin. Tällöin hän on altis radikalisaatiolle, Pakkala miettii.
Muokattu 19.8.2017. Kello 21.25: Tarkennettu Isisin riveihin lähteneiden marokkolaisten määrää.
Muokattu 21.8.2017. Kello 10.22: Aikaisemmin artikkelissa todettiin, että joka neljäs marokkolainen nuori on työtön. Korjattu muotoon "Marokossa nuorten työttömyysaste on noin 25 prosenttia."