Vuonna 2017 suomalaiset peliyhtiöt innostuivat pörssistä. Ensimmäisenä ehti zombie-peli Walking Deadista tunnettu kännykkäpeliyhtiö Next Games, jonka noteeraus pörssin First North -listalla alkoi maaliskuussa. Toukokuussa vuorossa oli pc- ja konsolipelipeliyhtiö Remedy, joka tunnetaan Max Payne-, Alan Wake -peleistään.
Kolmas suomalainen pelilistautuja oli kotkalainen kännykkäpeliyhtiö Nitro Games. Se listautui kesäkuussa – ja valitsi Helsingin sijasta Tukholman pörssin First North -listan.
Peliyhtiöiden pörssiryntäys ei pääty tähän. Uutistoimisto Bloombergin mukaan vihaisista linnuistaan tunnettu peliyhtiö Rovio listautuu pörssiin kenties jo syyskuun aikana. Bloomberg kertoo, että Rovio arvostettaisiin annissa noin 1,7 miljardin euron arvoiseksi. Pääomia yhtiö keräisi annissa noin 340 miljoonaa euroa.
Suomalaisyhtiön neuvonantajina toimivat Bloombergin lähteiden mukaan Carnegie Bank, Danske Bank ja Deutsche Bank. Rovio ei ole näitä tietoja kommentoinut.
Ei savua ilman tulta, tuumii analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén.
– Pidän hyvin todennäköisenä, että Rovion listautuminen tapahtuu ja vieläpä suhteellisen pian. Näin yksityiskohtaiset tiedot eivät ole tuulesta temmattuja. Oletan myös, että listautuminen tapahtuu Helsingissä.
Linnut lentävät jälleen
Rovion pörssihaaveista on kirjoitettu ennenkin. Yhtiön entinen markkinointijohtaja Peter Vesterbacka puhui yhtiön pörssilistautumisesta jo vuonna 2011. Kun Rovion liikevaihto ja tuloskunto seuraavina vuosina notkahtivat, yhtiö peruutteli pörssipuheitaan.
Maailma Rovion ympärillä muuttui. Kännykkäpelejä ei enää myyty Applen ja Googlen sovelluskaupoissa kappaleittain – niitä ryhdyttiin jakamaan ilmaiseksi. Uusi liiketoimintamalli perustuu siihen, että pieni osa pelaajista on valmis maksamaan suuriakin summia pelien sisällä myytävistä virtuaalisista hyödykkeistä. Nämä virtuaalituotteet voivat olla esimerkiksi timantteja tai kultarahoja, joiden turvin peleissä voi edetä nopeammin.
Suomalainen Supercell ja muut uuden sukupolven yhtiöt tienasivat satumaisia summia tällä free-to-playksi kutsutulla liiketoimintamallilla. Roviolta kesti muutaman vuoden oppia pelialan uudet niksit.
Viime vuonna yhtiö sai pelinsä jälleen vetämään. Rovion liikevaihto kasvoi 35 prosenttia yli 190 miljoonaan euroon. Edellisvuoden parinkymmenen miljoonan euron tappio vaihtui 11 miljoonan euron nettotulokseksi. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin yhtiö teki 153 miljoonan euron liikevaihdon.
Lisäksi Rovio sai toissa vuonna päätökseen pitkän elokuvaprojektinsa. Angry Birds -elokuva osoittautui menestystarinaksi ja todisti epäilijöille brändin vetovoiman. Kaikkiaan brändilisensiointitoiminnan liikevaihto kolminkertaistui alkuvuonna 35 miljoonaan euroon, mikä oli seurausta elokuvan menestyksestä.
– Heikomman jakson jälkeen Rovio on taas valmis pörssiin, arvioi Vilén.
Fokus kuntoon – ja uutta osaamista
Yhtiö on myös siivonnut rakennettaan ja luopunut tuote- ja kustannusliiketoiminnoista, jotka eivät liity peleihin. Tämänkin voi tulkita pörssilistauksen valmisteluksi. Muutama vuosi sitten Roviolla oli yli 800 työntekijää, tänään työntekijöitä noin 370, joista 320 Suomessa.
Vuonna 2018 suunniteltua Angry Birds -elokuvan jatko-osaakaan Rovio ei tee enää itse. Se on lisensioinut oikeudet Columbia Pictures:lle, joka hoitaa tuotannon, markkinoinnin ja jakelun.
Listautumiseen viittaa myös se, että Rovion hallitukseen otettiin kesällä pörssikokemusta. Uusi nimi on Kim Ignatius, joka toimii myös Sanoman johtoryhmässä ja Fortumin hallituksessa. Lisäksi Rovion pääomistaja Kaj Hed luovutti hallituksen puheenjohtajan tehtävät Marimekon Mika Ihamuotilalle, joka on toiminut yhtiön hallituksen rivijäsenenä vuodesta 2013.
Rovion pörssilistautuminen toisi hallituksen puheenjohtajalle näkyvyyttä. Mika Ihamuotilalle se ei olisi ongelma, mutta noin 70 prosenttia yhtiön osakkeista omistava Kaj Hed sitä vastoin karttaa julkisuutta.
Peli on aina riski
Hetki Rovion listautumiselle vaikuttaa lupaavalta, sillä peliyhtiöiden kurssit hipovat maailmalla ennätyksiä. Esimerkiksi Grand Theft Auto -peleistään tunnetun Take-Two Interactive Softwaren markkina-arvo on yli kaksinkertaistanut vuoden kuluessa. Voimakasta nousua on ollut myös muiden pelijättien, kuten Activision Blizzardin (+53%) ja Electronic Artsin (+42%) osakekursseissa.
Tämä innostus ei ole tarttunut suomalaisyhtiöiden osakekursseihin. Remedyn, Next Gamesin ja Nitro Gamesin kurssit ovat alemmalla tasolla kuin pörssitaipaleen alussa.
Piensijoittajan onkin syytä pitää peliyhtiöiden kanssa pää kylmänä. Esimerkiksi Applen sovelluskaupassa kuluttajien huomiosta kilpailee yli 700 000 pelinimikettä. Näistä kymmenen suosituinta peliä ottaa eri arvioiden mukaan noin kolmanneksen markkinasta. Pelit, jotka eivät mahdu sadan suosituimman joukkoon, jakavat vain rippeitä.
Konsoli- ja pc-pelien markkinalla tilanne ei ole yhtä dramaattinen, mutta sekin on vahvasti hittivetoista liiketoimintaa.
– Yhtä onnistumista kohden on pelialalla monta epäonnistumista. Mitä varhaisemman vaiheen yhtiö on kyseessä, sitä korkeampi on riskiprofiili, Inderesin Sauli Vilén toteaa.
– Remedylla ja Next Gamesilla on hyvä puoli se, että niillä on olemassa olevia tuotteita. Kumpikaan ei polta pääomiaan ja taseet ovat hyvässä kunnossa. Heillä on turvattu työrauha lähivuosiksi pelinkehitykseen.
Kolmesta pörssiin tähän mennessä listautuneesta suomalaisesta peliyhtiöstä varhaisimmassa kehitysvaiheessa on kotkalainen Nitro Games, jolla on vasta yksi peli koejulkaisuvaiheessa. Yhtiö keräsi kesäkuussa osakeannillaan 2,8 miljoonaa euroa, ja nykyvauhdilla summa hupenee nopeasti. Tammi-maaliskuussa yhtiö teki yli miljoonan euron nettotappion.
