Lukuisat poliitikot ovat vaatineet toimia Turun epäillyn terrori-iskun kaltaisen tapahtuman ennaltaehkäisyksi. Yksi niistä on siviili- ja sotilastiedustelulakipaketti, joka antaisi viranomaisille huomattavasti laajemmat valtuudet esimerkiksi ihmisten tietoliikenteen seurantaan, vaikkei rikosta epäiltäisikään.
Osa puolueista on jo aiemmin vaatinut lakeja voimaan pikimmiten. Pääministeri Sipilä (kesk.) muistutti asiasta heti Turun iskun jälkeen.
Yle kysyi kahdelta lakiasiantuntijalta, miltä poliitikkojen vaatimukset kuulostavat. Yle jututti myös poliitikoita asiasta. Kuuntele Antti Rinteen (sd.), Ville Niinistön (vihr.) ja Simon Elon (uv) haastattelu täältä.
Olisiko tiedustalulaki estänyt Turun iskun?
Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Tuomas Ojanen epäilee tätä.
– Pikemminkin kaikki tieto mitä tällä hetkellä teosta on viittaisi, että tiedustelulakipaketilla ei olisi kauhean pitkälle pötkitty, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
Toisaalta kysymykseen on mahdotonta vastata tyhjentävästi, sillä pääepäillyn aiemmista liikkeistä ei ole vielä kerrottu paljoa julkisuuteen. Henkilöstä oli aiemmin vihjattu Suojelupoliisille etukäteen. Hän ei kuitenkaan ollut Supon seurannassa olevan 350 kohdehenkilön joukossa.
Tiedustelulain tarkoitus ei ole mahdollistaa suurten väkijoukkojen massavalvontaa. Viranomaisella tulisi jatkossakin tarkoitus olla jonkinlaista tietoa henkilön toiminnasta, ennen kuin Suojelupoliisi voisi alkaa seuraamaan tarkemmin hänen viestintäänsä.
– Supo on itsekin sanonut, että Turun tyyppinen isku ei vaadi ennakkovalmistelua. Mikä olisi ollut se tiedustelutieto, jolla olisi perusteltu esimerkiksi henkilön telekuuntelu, kysyy Turun yliopiston tohtorikoulutettava Niklas Vainio.
Vainio tekee parhaillaan väitöskirjaa yksityisyyden rajoittamisesta turvallisuusperusteilla. Hän on myös jäsenenä Vihreissä, jotka kannattavat tiedustelulakipaketin voimaan saattamista.
Vainio ja Ojanen muistuttavat, että viranomaisten laajemmat tiedusteluvaltuudet eivät automaattisesti tarkoita mahdollisten iskujen paljastumista. Ne eivät ole aina riittäneet muissakaan EU-maissa, joissa vastaavat lait ovat jo voimassa.
– Ruotsissa ja Brysselissä (terrori-iskujen tekijät) ovat olleet poliisin tiedossa, mutta seuranta on jostain syystä jätetty kesken, Ojanen sanoo.
Mitä hyötyä tiedustelulain kiirehtimisellä saadaan?
Eduskunnassa on suuri kannatus tiedustelulaille läpi puoluerajojen. Tiedustelulakipaketti sisältää kuitenkin kohtia, jotka vaativat muutoksia perustuslakiin.
Perustuslain muuttaminen kiireellisenä menettelynä on poikkeuksellista ja vaatii eduskunnalta 5/6 -enemmistön. Oppositiossa SDP ja Vasemmisto ovat vastustaneet kiireellistä menettelyä, mutta harkitsevat kantaansa Turun iskun vuoksi.
Asiantuntijat kehottavat pohtimaan, miten perustuslain muuttaminen kiireellisellä menettelyllä ratkaisevasti parantaisi Suomen turvallisuustilannetta.
– Supon terrorismin uhka-arvio on sama kuin mitä se oli kaksi kuukautta sitten. Miten siis Turun tapahtumilla voidaan perustella perustuslain kiireellistä muuttamista, kysyy Ojanen.
– Suomi ei ole sen vaarallisempi paikka kuin mitä se oli muutama päivä sitten, toteaa Vainio.
Ojanen huomauttaa, että kiireellisellä menettelyllä ei paljoa aikaa voiteta. Hän laskee, että normaalilla menettelyllä laki saataisiin voimaan ehkä heti tulevien eduskuntavaalien jälkeen, eli ennen kesää 2019.
– Lakipaketit annetaan syksyllä eduskuntaan. En oikein jaksa uskoa, että mitkään tiedustelulait tulisivat voimaan ennen talvea. Eli puhutaan noin vuoden erosta.
Kiireen syy tuntuu osin puhtaasti poliittiselta, asiantuntijat tuumaavat.
– On olemassa poliittista kiireellisyyttä ja sitten on perustuslain tarkoittama kiireellisyys, Vainio sanoo.
– Heillä on kovat paineet osoittaa, että jotain tehdään, Ojanen tuumaa.
Mitä haittaa tiedustelulain kiirehtimisestä on?
Sekä Ojanen että Vainio pitävät tiedustelulain muutoksia sinänsä perusteltuina. Aikataulun ripeys kuitenkin arveluttaa.
– Jos monisatasivuista lakipakettia ajetaan kovalla kiireellä läpi, se tarkoittaa, että sitä ei ehditä eduskunnassa kunnolla tutkia, harkita ja korjailla, sanoo Vainio.
Lakipaketista on esitetty myös paljon kritiikkiä. Ongelma on esimerkiksi se, että ehdotuksessa ei määritellä kovin tarkkaan millä ehdoilla ihmisten viestintää voidaan tarkkailla.
– Toki puhutaan, että keinojen pitää olla "välttämättömiä" ja "oikeasuhtaisia". Mutta nämä on hankalia käsitteitä, eikä niiden varaan voida jättää, sanoo Vainio.
– Kovasti puheissa korostetaan, ettei kyse ole massavalvonnan sallimisesta. Mutta silloin tiedon hakukriteerit pitäisi olla huomattavan yksityiskohtaisesti määritelty, sanoo Ojanen.
"Jostain syystä tällaista keskustelua ei käydä silloin kun suomalainen tappaa"
Turun epäillyn terrori-iskun aiheuttamat vaatimukset ihmetyttävät Ojasta ja Vainiota. Samaa keskustelua ei käyty esimerkiksi Jokelan tai Kauhajoen koulusurmien jälkeen.
– Keskustelu oli muistikuvani mukaan luonteeltaan pikemminkin sosiaalipoliittista. Mutta tämän tyyppistä lainsäädäntökeskustelua ei siinä käyty, Vainio sanoo.
– Jotenkin tämä tuntuu linkittyvän siihen, että on kysymys ulkomaalaisista turvapaikanhakijoista. Jostain syystä tällaista keskustelua ei käydä silloin kun suomalainen tappaa, Ojanen tuumaa.
Päivitys 23.8.2017 klo 16:54: Lisätty maininta Vainion puoluetaustasta.
Pääministeri Sipilä: Teko oli raukkamainen ja tuomittava, mutta vihaan ei pidä vastata vihalla