Valtioneuvoston linnan pääsisäänkäynnin kolmannen kerroksen porrastasanne on historiallinen tapahtumapaikka, jota harva pääsee lähemmin tarkastelemaan.
Torstaina, 16. kesäkuuta 1904, noin kello 11 aikaan aamupäivällä, Eugen Schauman kohotti FN Browning M1900 -pistoolinsa ja painoi liipasimesta viisi kertaa. Kolme ensimmäistä luotia osui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoviin ja kaksi viimeistä Schaumaniin itseensä.
Schauman menehtyi välittömästi, Bobrikov myöhemmin sairaalassa. Venäjän sortotoimien alla olleen Suomen tulevaan suuntaan vaikuttaneen poliittisen murhan tapahtumapaikalla roikkuu vähäeleinen kyltti, jossa Schaumanin nimen alla on sanat Se pro patria dedit eli "antoi itsensä isänmaan puolesta".
Tämä tapahtumapaikka on suurelta yleisöltä suljettu, sillä Valtioneuvoston linna on päivittäisessä käytössä: rakennuksessa on valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tiloja sekä oikeuskanslerinvirasto.
Tulevana lauantaina Bobrikovin murhapaikka ja monet muut rakennuksen kätketyt kulmat avautuvat kaiken kansan nähtäville, kun valtioneuvosto viettää avoimia ovia.
Lähes kaksisataavuotias Valtioneuvoston linna kätkee sisälleen paljon muutakin kiinnostavaa. Esimerkiksi tasavallan presidentin esittelysali huokuu arvokkuutta. Seiniä koristavat edellisten presidenttien muotokuvat.
Kunniapaikalla pöydän päässä on Rafael Wardin maalaama Tarja Halosen muotokuva, joka paljastettiin vuonna 2002. Presidentti Sauli Niinistöstä ei salissa ole kuvaa, koska sellaista ei ole vielä maalattu.
Samassa kerroksessa sijaitsevassa valtioneuvoston istuntosalissa voi ihmetellä vaikkapa Porvoon vuoden 1809 valtiopäivien avajaisia esittävää maalausta. Kyseessä on tosin jäljennös, alkuperäinen Emanuel Thelningin maalaus sijaitsee Porvoon tuomiokapitulin talossa.
Myös pääministerin työhuone on lauantaina nähtävillä ja pääministeri Juha Sipilä on ilmoittanut vierailevansa paikalla aamupäivän aikana.
Lauantaina ovet aukeavat myös Eteläesplanadilla sijaitsevaan valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnaan. Tiloissa järjestetään hallituksen neuvotteluja ja erilaisia vastaanottoja sekä lehdistötilaisuuksia.
Viime vuosilta esimerkiksi Hillary Clintonin, Angela Merkelin ja Vladimir Putinin pressitilaisuudet on pidetty Smolnassa. Rakennus on valmistunut jo 1820-luvulla ja sillä on seikkaperäinen historia.
Esimerkiksi vuoden 1918 sodan aikaan Smolna toimi punakaartin päämajana, ja sodan jälkeen valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheimin virka-asuntona. Mannerheim oli viimeinen Smolnassa asunut yksityishenkilö. Hänen työpöytänsä on säilytetty alkuperäisellä paikallaan.
Tätä ennen Smolna toimi pitkään kenraalikuvernöörin virka-asuntona. Juuri Smolnasta Nikolai Bobrikov käveli kohtalokkaana kesäkuisena aamuna Senaatintorin halki Schaumanin luotien eteen.