Kesän hellepäivät ovat jääneet vähiin. Aurinkopaneeli ei kuitenkaan helteitä kaipaa, vaan viileys on itse asiassa eduksi paneelien toiminnalle.
– Tuotanto on suurempi silloin kun ilma on viileä, kunhan valoa riittää. Kun on viileätä ja paneeli tuulettuu hyvin, paneeli tuottaa auringon energiasta suuremman määrän sähköä. Viileä aurinkoinen päivä on siis oikein hyvä päivä, kertoo asiantuntija Milja Aarni valtionyhtiö Motivasta.
Valon määrä ratkaisee
Auringonpaiste pilvettömältä taivaalta tuo tehoa paneeleihin enemmän kuin sitä saadaan pilvisen sään aikana. Säät ovat joka vuosi omanlaisiaan, mutta eri vuosien vertailuissa on havaittu, ettei aurinkopaneelien tuotto sittenkään vuosittain merkittävästi vaihtele.
Vuosittainen vaihtelu energiantuotossa on ollut vain 5–10 prosenttia.
Milja Aarni
– Nyt ei vielä tiedä millainen syksy on. Vuosittainen vaihtelu energiantuotossa on kuitenkin ollut vain 5–10 prosenttia. Vaikka kesä olisi pilvinen, vuoden aikana on muita ajanjaksoja, jolloin onkin paistanut enemmän, selittää Aarni.
Suomen pitkät ja valoisat kesäpäivät ovat eduksi aurinkopaneelien toiminnalle. Suora auringonvalo on vain osa siitä energiasta, minkä paneeli kerää.
– Aurinkopaneeli tuottaa koko ajan pilviselläkin säällä, aina kun valoa saadaan. Pitkän päivän aikana valoa kertyy hyvin, toteaa Aarni.
Varsinainen aurinkokausi voi alkaa jo helmikuun lopulla, ja suurinta aurinkoenergian saanti on maaliskuusta lokakuun loppuun saakka. Vähän auringon energiaa saadaan kerättyä myös marraskuussa ja helmikuussa. Vain joulukuussa ja tammikuussa ei valoa ole riittävästi energiantuotantoon.
Suosio hurjassa kasvussa
Varsinainen aurinkoenergiabuumi alkoi vuonna 2015. Eri puolilla Suomea oli vuoden 2015 lopussa yhteensä kahdeksan megawatin edestä verkkoonkytkettyjä aurinkojärjestelmiä. Aiemmin määrä oli vaatimaton, sillä asennetut järjestelmät olivat pääosin hyvin pieniä.
Vuoden 2016 lopussa oli verkkoonkytkettyä aurinkoenergiaa Suomessa jo 27 megawatin edestä. Määrä siis kolminkertaistui vuoden 2016 aikana.
– Vielä ei varmuudella tiedetä, miten loppuvuonna käy, mutta alkuvuoden asennusten perusteella tälle vuodelle arvioidaan määrän tuplaantumista viime vuodesta, laskee Aarni.
Tämän lisäksi verkkoon kytkemättömiä aurinkoenergiajärjestelmiä on arviolta yhteensä noin 10 MW:n verran. Määrää ei ole tutkittu, mutta kyse on pienistä järjestelmistä, joita on esimerkiksi kesämökeillä.
Alkuvuoden asennusten perusteella tälle vuodelle arvioidaan määrän tuplaantumista viime vuodesta.
Milja Aarni
Aarni kertoo, että käyttöön on otettu yhä useampia ja isompia järjestelmiä. Erityisesti aurinkoenergiapaneeleja ovat asennuttaneet sellaiset yritykset, joissa tarvitaan paljon sähköä ympäri vuoden, myös kesällä jäähdytykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupat, kauppakeskukset ja vaikkapa autoliikkeiden esittelyhallit.
Tulevaisuuskin näyttää lupaavalta. Kaksi Suomen mittakaavassa erittäin isoa aurinkojärjestelmää on tekeillä. Ne eivät vielä näy edellä mainituissa laskelmissa.
Ostamista harkitsee miltei joka kolmas
Myös kotitalouksien kiinnostus aurinkoenergiaan on kasvanut. Energiayhtiö Fortumin heinäkuussa julkistaman kyselytutkimuksen mukaan peräti 80 prosenttia suomalaisista suhtautuu aurinkopaneeleihin myönteisesti. Samaa luokkaa oli myös Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tammikuussa julkistama kyselytutkimus.
Kun joku on ensin asentanut ja saanut hyviä kokemuksia, niin tieto leviää naapurustossa.
Milja Aarni
Fortumin kyselyn mukaan 28 prosenttia suomalaisista on harkinnut aurinkopaneeleiden ostamista. Käytössä aurinkopaneelit olivat vasta kolmella prosentilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 127 suomalaista kesäkuussa 2017.
– Kun joku on ensin asentanut ja saanut hyviä kokemuksia, niin tieto leviää naapurustossa. Hyvät esimerkit innostavat, toteaa Aarni.
Mistä suosion kasvu kertoo?
Aurinkoenergian koettu ympäristöystävällisyys on merkittävä tekijä aurinkopaneelien suosion taustalla. Samalla kotitalouden aurinkoenergian käyttövalmius lisää energiansaannin riippumattomuutta ulkopuolisista sähköverkoista sekä niiden häiriöistä.
Vaikka kiinnostus on laajaa, kotitalouksissa toteutumista estävät tyypillisesti hankintakulut ja samalla epätietoisuus siitä, paljonko sähköä paneelit tuottaisivat. Aurinkopaneelien määrää kasvattamalla voi kasvattaa saadun energian määrää, mutta hankintahinta nousee samassa suhteessa.
Aarni kertoo, että viimeisten viiden vuoden aikana hinnat ovat tulleet roimasti alas. Tämä on selvästi vaikuttanut aurinkopaneelien suosioon. Koko ajan on myös teknistä kehitystä, jonka myötä paneeleista saatava teho pikkuhiljaa kasvaa.
Kärsivällisyys palkitaan
Hankinnan takaisinmaksuaika riippuu kohteesta ja käyttötavasta. Puhtaamman energiantuotannon ystäville kärsivällisyys on valttia.
Yleisimmin hankinnan takaisinmaksuaika liikkuu 10–20 vuoden välillä.
Milja Aarni
– Parhaimmillaan päästään alle 10 vuoteen, varsinkin isommissa kohteissa, missä päästään hyvin käyttämään tuotanto kokonaan. Yleisimmin hankinnan takaisinmaksuaika liikkuu 10–20 vuoden välillä, kertoo Aarni.
Pidemmän päälle säästöäkin syntyisi, sillä normaali laitteiston käyttöikä on 30 vuotta.
Auringonpaisteen määrää ja paneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa kannattaa selvittää ennen hankintaa. Alan toimijoiden verkkosivuilta löytyy aurinkolaskureita, joiden avulla voi kiinteistökohtaisesti selvittää, miten paljon aurinko paistaa juuri omalle katolle.
Ilmatieteen laitoksen energiasääennuste kertoo arvion niin auringonpaisteesta kuin tuulestakin kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana paikkakuntakohtaisesti. Tietoa aurinkoenergian hyödyntämisestä löytyy vaikkapa Motivan aurinkosähkösivustolta sekä Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen sivuilta, muun muassa AurinkoAtlas -palvelusta.
Juttua varten on haastateltu Energiatehokkuusyksikön asiantuntija Milja Aarnia Motivasta. Valtionyhtiö Motiva on suomalainen asiantuntija energian kestävässä käytössä.