Uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mahdollista lakkauttamista käsitellään Pirkanmaan käräjäoikeudessa tänä syksynä. Asian käsittely alkaa tänään tiistaina valmisteluinnolla, ja pääkäsittely on lokakuussa.
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamista vaatii poliisihaliitus. Se jätti asiasta kanteen käräjäoikeuteen alkuvuodesta.
– Katsomme Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan olevan olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja, joten kanteen nostaminen ja asian saattaminen tuomioistuimen arvioitavaksi toiminnan lakkauttamista varten on perusteltua, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen perusteli tiedotteessa kertoessaan kanteen nostamisesta.
Vastarintaliike ajaa kansallissosialistista valtiota Pohjoismaihin.
– Väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, Kolehmainen totesi.
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Pohjoismainen Vastarintaliike ei ole rekisteröitynyt yhdistykseksi, mutta poliisihallitus katsoo, että se on aatteellisesti toimiva, rekisteröimätön yhdistys. Poliisihallituksen mukaan yhdistyksiä velvoittavia säännöksiä ei voi kiertää jättämällä yhdistys rekisteröimättä.
Pohjoismainen Vastarintaliike vastustaa
Haastehakemuksessa Poliisihallitus toteaa muun muassa, että "PVL:n levittämistä aineistoista löytyy objektiivisesti hyvän tavan vastaiseksi epäiltävää väestöryhmiä ja yksittäisiä henkilöitä leimaavaa, virheellistä ja räikeää sisältöä sekä rikolliseksi leimaamista sekä valtiosäännön väkivaltaisen muuttamisen näkökulmasta."
Pohjoismainen Vastarintaliike vastustaa lakkauttamista ja vaatii oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Se kiistää poliisihallituksen perusteen olennaisesta lakien ja hyvien tapojen vastaisesta toiminnasta.
Se vetoaa Pirkanmaan käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa muun muassa siihen, ettei sen johtavia aktivisteja ole tuomittu kunnianloukkauksesta, rikokseen yllyttämisestä tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Liike viittaa vastauksessaan myös yhdistymisvapauteen.
Viime vuonna julkisuudessa suurta huomiota sai tapaus, jossa Vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen tuomittiin kahden vuoden vankeuteen Helsingin rautatieaseman läheisyydessä tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Tapaus etenee hovioikeuteen, sillä syyttäjä ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon.
Mitä lakkauttamisesta seuraisi?
Jos tuomioistuin toteaa järjestön toiminnan yhdistyslain vastaiseksi, sen toiminta siis lakkautetaan. Tällöin esimerkiksi järjestön jäsenhankinnasta ja varainkeruusta tulisi laitonta.
Yhdistyslain asiantuntijan, ministeri Lauri Tarastin mukaan se tarkoittaisi myös loppua poliisien suojaamille mielenosoituksille.
– Suunniteltu kokoontuminen yhdistyksenä on sitten rangaistava teko. Ei voi jatkaa mitään toimintaa, joka on rekisteröimättömän yhdistyksen nimissä tehty, hän kommentoi Ylelle joulukuussa.
Lakkauttaminen kieltäisi myös esimerkiksi tarrojen liimaamisen lyhtypylväisiin tai nettisivujen ylläpidon.
Tarasti muistuttaa, että yhdistysten lakkauttaminen ei ole Suomessa uusi asia. Edellisen kerran näin kävi tiettävästi 1970-luvun lopulla, jolloin kiellettiin neljä Pekka Siitoimen perustamaa kansallissosialistista järjestöä.
Päätös perustui Pariisin rauhansopimuksen ehtoihin. Rauhansopimus kielsi demokraattiset oikeudet kieltävät yhdistykset.
Lue lisää aiheesta:
Poliisihallitus jätti kanteen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi
Vastarintaliikkeen lakkauttaminen tekisi uusnatsien propagandasta laitonta
7 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää suomalaisista uusnatseista