**Satatuhatpäinen lammaslauma täplittää **silmänkantamattomiin ulottuvaa aromaisemaa. Jylhien Andien juurella kasvavien lampaiden villa päätyy Suomeenkin.
Lampaat ja maat omistaa italialainen vaatejätti Benetton. Sen kuuluisiin, sateenkaaren eri väreissä myytäviin villapaitoihin tulee osa tarvittavasta raaka-aineesta juuri täältä.
Postikorttimaisen rauhaisa idylli rikkoontui elokuun alussa.
Benettonin mailla eteläisen Argentiinan Patagoniassa liikkui hippitukkainen nuori mies, 28-vuotias tatuointitaiteilija Santiago Maldonado.
Mies katosi 1. päivä elokuuta.
Hänen jäljilleen ei ole varmuudella päästy. Poliisiautosta löytyi verinen köysi ja viisi pitkää hiusta, mutta niiden kuulumisesta juuri Maldonadolle ei ole mitään varmuutta.
Eikä paljon mistään muustakaan.
Epävarmat ja ristiriitaiset tiedot ovat vain kasvattaneet huomiota, jota hippinuorukaisen katoamismysteeri on saanut osakseen. Tapaus kuohuttaa koko Argentiinaa ja herättää huomiota jo maan ulkopuolellakin.
**Mitä Santiago Maldonadolle oikein tapahtui? **Tämä ainakin tiedetään.
Pääkaupungin Buenos Airesin liepeiltä kotoisin oleva Maldonado asui hippiyhteisössä pohjoisen Patagonian alueella. Heinäkuun lopussa nuori mies pakkasi tavaransa ja lähti maaseudulle. Hän suuntasi mapuche-kansaan kuuluvien aktivistien pystyttämälle leirille syrjäiseen Chubutin maakuntaan, Cushamenin paikkakunnalle.
Leiri oli pystytetty Benettonin maille. Italialaisyritys ei ole täällä mikä tahansa suurtilallinen – se on Argentiinan suurin yksityinen maanomistaja.
Maldonado ja muut aktivistit olivat omistajata toista mieltä: maa kuuluu mapuche-väestölle, Argentiinassa ja Chilessä asuvalle Etelä-Amerikan suurilukuisimmalle alkuperäiskansalle. Alueet riistettiin heidän esi-isiltään, ja siksi on nuoren mapuche-sukupolven ja heidän tukijoidensa aika vallata maat takaisin.
Sitten koitti 1. päivä elokuuta. Aktivistit partioivat pystyttämällään tiesululla Cushamenissa, kun satakunta asein varustautunutta poliisia ryntäsi paikalle.
Tässä kohtaa tarinaa Maldonadoon liittyvät jäljet hämärtyvät.
Paikalla olleiden aktivistien kertoman mukaan poliisit olisivat raahanneet Maldonadon mukanaan, mutta poliisi kieltää syytökset. Varmuutta tapahtumista ei ole siksikään, että aktivistit olivat peittäneet kasvonsa pään yli vedettävillä hupuilla.
Oliko Maldonado varmuudella edes kahakassa mukana?
Joka tapauksessa hippinuoresta ei ole yhteenoton jälkeen näkynyt jälkeäkään.
Santiago Maldonadon tapaus osui Argentiinassa arkaan paikkaan. Katoaminen avasi kansakunnan syvän haavan.
Vain päiviä myöhemmin pääkaupungissa puhkesivat suuret mielenosoitukset. Monituhatpäinen lauma marssi Buenos Airesin kuuluisimmalle aukiolle Plaza del Mayolle vaatimaan totuutta Maldonadon häviämisestä.
Tapaus herätti ahdistavat muistot Argentiinan sotilasdiktatuurin ajasta, jolloin valtio järjesti jopa 30 000 poliittisen vastustajan katoamisen vuosina 1976–1983. “Vääräuskoisia” kidutettiin kuoliaaksi pidätyskeskuksissa, ja heidän lapsiaan siepattiin ja jaettiin hallituksen kannattajille. Useita ihmisiä heitettiin elävinä lentokoneista Atlantin valtamereen.
Nuoren miehen katoaminen oli liikaa.
Buenos Airesin keskusaukiolle kiiruhtivat jälleen ne äidit ja isoäidit, jotka 40 vuotta aikaisemmin olivat samalla paikalla vaatineet oikeutta omaistensa kadottua.
– Emme voi hyväksyä, että turvallisuusjoukot aiheuttavat ihmisten katoamisia lain ja järjestyksen vallitessa, lausui Plaza de Mayon isoäitien puheenjohtaja Estela de Carlotto lehdistötilaisuudessa.
**Katoamismysteeriin ovat puuttuneet **myös entiset ja nykyiset maan johtajat.
Argentiinan entinen presidentti Cristina Kirchner on vaatinut Maldonadon löytämistä useissa twiiteissään ja pitää yhteyttä miehen epätoivoiseen perheeseen.
Maan hallitus puolestaan lupasi Maldonadon olinpaikan paljastajalle 28 000 dollaria – palkkiosta ilmoitettiin sen jälkeen, kun YK oli näpäyttänyt Argentiinan johtoa tekemään kaikkensa nuorukaisen löytämiseksi.
Yksi taho on kuitenkin pysynyt hiljaa: maanomistaja Benetton.
Muotiketjusta monialayhtiöksi kasvaneen Benettoniin toimintaa Argentiinassa edustaa konserniin kuuluva Compañia de Tierras del Sud Argentino, mutta se ei ole hiiskahtanutkaan Maldonadon tapauksen paisuessa lumipallon tavoin.
Yle pyysi kommenttia Benetton-konsernin Italiassa toimivalta maa- ja kiinteistö-omistuksista vastaavalta Edizione Property -yhtiötä, mutta se ei ollut halukas kommentoimaan asiaa.
Hiljaisuuteen on todennäköiset syyt, ja ne vievät 2000-luvun alkuun.
Tuolloin rotujen välistä tasa-arvoa mainoksissaan korostava Benetton oppi, että yhteentörmäys alkuperäiskansojen kanssa saattaa johtaa pitkään ja julkiseen selkkaukseen.
**Pohjois-Italian Trevisossa päämajaa pitävä **Benetton Group ilmestyi Patagonian perukoille vuonna 1991. Useiden miljardien eurojen vuosittaisia voittoja takova perheyritys haistoi hyvän mahdollisuuden maakauppoihin, kun Argentiinan talous avautui sotilasdiktatuurin jälkeen.
Patagonian jättimäiset lammasfarmit toivat tarpeellisen lisän Benettonin villapaitojen tuotantoketjuun. Sen kellanvihreiltä niityiltä saadaan tänä päivänä kymmenes yrityksen tarvitsemasta villasta. Konserni kasvattaa jättimäisillä tiluksillaan lisäksi mäntyjä, karjaa ja viljaa.
Maat Benetton hankki ostamalla yli 100-vuotiaan yrityksen Compañia de Tierras Sud Argentino – siis saman, joka nykypäivänäkin hoitaa osaa Benettonin Argentiina-toimista.
Alun perin brittiläisellä yrityksellä oli valmiiksi kyseenalainen maine: Se oli saanut maat haltuunsa 1800-luvun lopulla, jolloin Argentiinan keskiosat valjastettiin maatalouden käyttöön. Silloista maan presidenttiä Julio A. Rocaa pidetään yleisesti alkuperäiskansojen tuhoajana, joka ajoi alueella asuneet mapuchet orjatyövoimaksi maatiloille.
**Benetton ei suinkaan ollut yksin ostoksilla. **Argentiina sukelsi 1990-luvulla talouslamaan, jolloin hulppeita maatiloja suurine tiluksineen irtosi pilkkahintaan. Suuryritysten lisäksi miljonäärit ympäri maailman alkoivat hamstrata omistuksia luonnonkauniista ja puhtaasta Patagoniasta.
Alueesta lumoutui muun muassa Hard Rock Cafen yksi aikaisemmista omistajista, monimiljonääri Joe Lewis, joka rakensi alueelle ökytalon golfkenttineen. Samoin suursijoittaja ja hyväntekijä George Soros alkoi maakauppojen lisäksi pyörittää luksushotellia.
Paikalle saapuivat myös CNN-televisiokanavan perustaja Ted Turner ja hänen näyttelijävaimonsa Jane Fonda.
– Joskus unelmoin siitä, että Yhdysvalloissa tapahtuisi vallankumous emmekä voisi palata enää takaisin vaan jäädä tänne ikuisiksi ajoiksi, Jane Fonda sanoi vuonna 1997 sanomalehti New York Timesin mukaan.
Argentiinan mapuche-kansa kantoi pitkään kaunaa menneisyydestä, mutta vasta 2000-luvun alkaessa mapuchet alkoivat näkyvästi anastaa esi-isiensä maita takaisin.
Kuuluisin valtaus tehtiin Benettonin maille.
Silloin läheisessä pikkukaupungissa asunut mapuche-pariskunta asettua lapsineen Benettonin omistamalla alueella sijaitsevaan autioituneeseen taloon. Pariskunta antoi tilalle nimenkin, Santa Rosa.
Perhe ehti asua talossa kuukauden päivät, kun poliisi rynnisti paikalle. Häätö paisui nopeasti kansainväliseksi uutiseksi.
Alkoi vuosia kestänyt oikeusriita pariskunnan ja Benettonin välillä.
**Mapuche-perhettä tukeneet **kansalaisjärjestöt ja aktivistit pitivät huolen siitä, että Benettonin perhedynastian perustaja Luciano Benetton leimattiin alkuperäiskansojen oikeuksia polkevaksi tekopyhimykseksi.
Kiista huipentui vuonna 2004, jolloin mapuche-pariskunta lennätettiin Italiaan neuvottelemaan Benettonin johdon kanssa.
Vaateimperiumi oli valmistautunut kohuttuun kohtaamiseen hyvin: Se ilmoitti avokätisesti tarjoavansa alueiltaan maapalan, jonne alkuperäisväestöä voisi asettua. Mapuche-pariskunnan valtaama Santa Rosan tila ei kuitenkaan kuulunut tarjoukseen.
Tapaaminen oli fiasko.
Perhe ei suostunut muuttamaan muualle, eivätkä Benettonin ehdotusta hyväksyneet muutkaan mapuchet eikä edes Argentiinan virkavalta.
Kiista ratkesi vasta vuonna 2012. Tuolloin Argentiinan hallitus antoi Santa Rosan mapuche-perheelle rahoituksen, jolla he pystyivät rakentamaan valtaamalleen alueelle uuden talon, Benettonin hiljaisella hyväksynnällä.
"Melkein kaikki Mapuche-yhteisöt ovat järjestäytyneet ajamaan Mapuche-valtion perustamista. Järjestäytyminen on käynnissä Andien molemmin puolin."
Santa Rosan konflikti oli ensimmäinen julkinen selkkaus maanomistajien ja mapuche-alkuperäiskansan välillä Argentiinan Patagoniassa.
Nykyisin mapuche-aktivistien tilapäisen näköisiä asumuksia on siellä täällä. Aava maisema on muuttunut useiden maavalloitusten tilkkutäkiksi.
– Maat eivät kuulu Benettonille. Ne vietiin mapuche-kansan yhteisöiltä, jotka ennen asuivat niillä, Ylen tavoittama aktivisti Andrea Millañanco sanoo ja vertaa sata vuotta sitten tapahtunutta Argentiinan valtion tekemää alueen valtausta kansanmurhaan.
Millañanco oli ollut mukana samoilla valtauksilla, missä Santiago Maldonadon epäillään hävinneen. Hän on myös osa mapuche-nuoria, joille Santa Rosan kaltainen vuosikausien selkkaus oikeusteitse on turhauttavaa.
Konfliktia tutkineen argentiinalaisen toimittajan mukaan malli otetaan nyt muualta.
– Benettonin tapaisten maanomistajien maita valtaavat aktivistit ovat uusi sukupolvi, joka saavat pikemminkin vaikutteita Chilessä toimivilta aggressiivisimmilta mapuche-aktivisteilta, merkittävän argentiinalaisen Clarín-sanomalehden yhteiskuntatoimituksen päällikkö Gonzalo Sánchez kertoo Ylelle.
Kadonnut Santiago Maldonado liittyi Benettonien mailla aktivisteihin, joista ainakin osa kannattaa kovia toimia.
Maldonadon katoamispäivänä aktivistiporukka osoitti mieltä nimekkään mapuche-johtajan Jones Hualan vapauttamiseksi. Hänet on liitetty aggressiiviseen mapuche-järjestöön RAM:iin (Resistencia Ancestral Mapuche), ja mies viruu tällä hetkellä argentiinalaisessa vankilassa.
RAM:ia syytetään muun muassa tulipalon sytyttämisestä erään suurmaanomistajan mailla Chilessä vuonna 2013.
Samaa pelätään myös Benettonien mailla. Alueen työntekijät ovat kertoneet, että järjestö on uhannut polttaa tiluksille istutettuja mäntymetsiä.
– He polttivat jo yhden vajoistamme. Meidän turvallisuutemme on uhattuna, näin ei voi jatkua, Benettonien puunkasvatuksesta alueella vastaava Juan Chuquer kertoi espanjalaiselle El Paísin sanomalehdelle.
Nuoresta sukupolvesta koostuva RAM on ilmoittanut ajavansa asiaansa kaikin keinoin. Se on yksi Argentiinan aktiivisimmista mapuche-järjestöistä mutta ei suinkaan ainoa. Monilla on yhteyksiä Chileen.
– Melkein kaikki mapuche-yhteisöt ovat virallisesti järjestäytyneet ajamaan mapuche-valtion perustamista. Järjestäytyminen on käynnissä Andien molemmin puolin, kertoo tutkija Felipe Gutierrez Observatorio Petrolero Sur -järjestöstä Ylelle.
"Alkuperäiskansat ovat kauan olleet samassa tilanteessa vaatimassa oikeuksiaan. Tämän takia nuoret ryhmät uskovat nyt väkivaltaan ainoana keinona."
Mapucheja asuu Argentiinan ja Chilen alueella arviolta yhteensä 1,7 miljoonaa.
Alkuperäisväestöihin kuuluu Argentiinassa noin kaksi prosenttia väestöstä, mutta ajantasaista tietoa tarkasta lukumäärästä ei ole. Argentiina suunnitteli 2010-luvun alussa alkuperäiskansoihin kuuluvien kansalaistensa väestönlaskentaa, mutta sitä ei koskaan toteutettu.
Se kertoo välinpitämättömyydestä, sanoo toimittaja Gonzalo Sánchez.
– Alkuperäiskansat ovat kauan olleet samassa tilanteessa vaatimassa oikeuksiaan, eikä mitään ole tapahtunut. Tämän takia nuoresta sukupolvesta kummunneet ryhmät uskovat nyt väkivaltaan ainoana keinona.
Sánchez näkeekin, että Argentiinaan saapuneet suuryritykset ja Hard Rock Cafen omistajan Joe Lewisin tapaiset monimiljonäärit eivät ole syypäitä tilanteeseen.
– Tämä ei ole Benettonin syy, tämä ei ole Lewisin syy. Tämä on Argentiinan ongelma, sillä se ei ole koskaan etsinyt ratkaisua ongelmaan, Sánchez painottaa.
Benetton on monikulttuurisuusimagolleen uskollisena keskittynytkin vaalimaan Patagonian alkuperäiskansojen perintöä epäpoliittisimmin keinoin.
Yritys on ollut muun muassa perustamassa mailleen pientä, arkeologisiin jäännöksiin erikoistunutta museota. Sen verkkosivustolla kerrotaan, kuinka Benettonin perustajan Luciano Benettonin veli Carlo “suhtautuu suurella intohimolla” Patagoniaan.
Santiago Maldonadon katoamismysteeri saattaa kuitenkin nyt alkaa varjostaa muotidynastian hyväntahdoneleitä.
Parhaillaan koko Argentiina odottaa viranomaisten vahvistusta siitä, kuuluivatko rikostutkinnan keskiöön joutuneet hiustenpätkät ja verinen köysi Maldonadolle. DNA-kokeiden tulokset on määrä julkistaa näinä päivinä.
Mahdollista on myös, että Maldonadon mysteeri vain mutkistuu entisestään.
Rikostutkinnassa tehdyt aktivistien silminnäkijähaastattelut ovat osittain ristiriitaisia. Asiaa käsittelevät tuomari on myös sanonut uskovansa, että aktivistit ovat luovuttaneet tutkijoille Maldonadon tavaroita, jotka eivät todellisuudessa kuulu hippimiehelle.
Mapuche-aktivistit puolestaan eivät luota poliisin tekemiin selvityksiin.
Samalla kannalla on Santiago Maldonadon perhe, joka suostui DNA-testeihin vasta sen jälkeen, kun selvitykseen otettiin mukaan perheen puolueettomiksi hyväksymät tutkijat. Nyt perhe kerää juuri perustetun verkkosivun kautta omin neuvoin havaintoja katoamisesta.
"Benettoneille peli toimii hyvin näillä säännöillä"
Mapuche-aktivistit ovat tarttuneet tilaisuuteen ja käyttävät Maldonado-kohua oman asiansa ajamiseen. He julistivat “levottomuuksien viikon” alkavaksi perjantaista 25. elokuuta lähtien. Väkivaltaisiakaan keinoja ei pidä kaihtaa, osa järjestöistä on opastanut.
Toiminta on jo alkanut.
Boliviassa Argentiinan konsulaattiin heitettiin alkuviikosta Molotov-cocktail ja seinään tuhrittiin sanat “Minä olen Santiago Maldonado”. Perussa puolestaan konsulaatin seinään kirjailtiin sanat “Hänet vietiin elävänä. Haluamme hänet takaisin elävänä”.
Osa tapauksen tarkkailijoista jo ihmettelee, voivatko Benettonit pysyä yhä hiljaa.
Yritys kieltäytyi myös argentiinalaistoimittaja Gonzalo Sánchezin haastattelupyynnöstä muutama viikko sitten.
Hiljaisuus on hänen mukaansa tarkkaan harkittu siirto. Toimittaja jopa uskoo, että Benetton on voinut maanomistajana pyytää poliisit paikalle hajottamaan maillaan jo pari vuotta toimineen leirin, vaikka tosin mitään vahvistusta tälle epäilylle ei ole ilmennyt.
– Benettoneille peli toimii hyvin näillä säännöillä. Mapuchet kohdistavat hyökkäyksensä tällä kertaa etupäässä poliisia ja valtiota vastaan, Sánchez sanoo.
Mahdollista on, että hippimiehen kohtalo voi vielä ryöpsähtää pahemman kerran tahrimaan Benettonin idyllisiltä tiluksilta tuotetut villapaidat.
Jutussa on käytetty lähteenä teoksia: Sánchez, Gonzalo: La Patagonia Vendida: Los dueños de la tierra, Marea Editorial (2. painos,2013); Sánchez, Gonzalo: Patagonia Perdida: La lucha por la tierra en el fin del mundo, Marea Editorial (2011)