Avaruusteknologiasta on tullut muodikasta bisnestä. Kaupallisia piensatelliitteja lähetetään avaruuteen jatkuvasti enemmän kuin ennen, ja niitä rakennetaan myös Suomessa.
– Viime vuonna Suomessa ei ollut yhtään satelliittia, tänä vuonna voi olla yhtäkkiä viisi. Alan kasvuprosentti on kova, sitä voidaan jo verrata cleantechiin. Investointeja tulee jatkuvasti ja Suomeenkin on saatu muutama, Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori Minna Palmroth kertoo Ylen aamu-tv:ssa.
Suomalaisten erityisosaamista on muun muassa avaruussään tutkimus ja ennustaminen. Avaruussäällä tarkoitetaan auringosta purkautuvien hiukkasten vuorovaikutusta Maan magneettikentän kanssa. Sillä on vaikutusta erityisesti teknologiaan, kuten satelliitteihin, sähköverkkoihin ja navigointilaitteisiin.
– Revontulet ovat avaruussään näkyvin muoto, Palmroth kertoo.
Avaruussäätä voi ennustaa Suomessa kehitetyllä Vlasiator-avaruussäämallilla. Palmrothin tutkimusryhmän luoma työkalu on lajissaan maailman paras. Vaikka kehitystä tapahtuu koko ajan, avaruussään ennustaminen on vielä lapsenkengissä.
– Avaruussäätä pystytään nyt ennustamaan yhtä hyvin kuin Maan säätä 50-luvulla, Palmroth toteaa.
Pohjoisella kansalla on kotikenttäetu
Suomessa on kehitetty parhaat mallit avaruussään ennustamiseen ja edullinen, mutta tehokas teknologia avaruusromun keruuseen. Mistä suomalaisten poikkeuksellinen avaruusosaaminen johtuu?
Palmrothin mukaan selitys on siinä, että taivaan ilmiöiden tarkkailu ja kiinnostus niiden selittämiseen on revontulivyöhykkeen alla asuvalle kansalle luontaista.
– Suomessa on myös hyvä infrastruktuuri avaruussäälle, monella maalla ei ole yhtä hyvää mittausverkostoa kuin meillä. Ilmatieteen laitoksella on myös avaruussääpalvelu, jossa tilannetta tarkkaillaan ympärivuorokautisesti ja voidaan ilmoittaa viranomaisille tarvittaessa.
Jos avaruudessa tapahtuisi jotain arveluttavaa, suomalaisilla olisi professorin mukaan valmiudet kertoa muille maille, mistä on kyse.