KAJAANI Joskus kahvinkäyttö saattaa saada lääkäriltä moitteita: kofeiinin piristävä vaikutus voi aiheuttaa sydämentykytyksiä, hermostuneisuutta ja jopa unettomuutta (Terveyskirjasto).
Miten on teen laita? Ennen verenpaineen mittaamista suositellaan kofeiinipitoisten juomien välttämistä – niistä mainitaan tee, kahvi ja kolajuomat (Terveyskirjasto). Miten teen ja kahvin vaikutukset oikeastaan eroavat toisistaan, ja pysyykö terveenä molempia juomalla?
– Sekä kahvissa että teessä on kofeiinia, mutta valmiista juomista puhuttaessa kahvissa on kofeiinia selvästi enemmän kuin teessä, kertoo farmakologian professori, biolääketieteen tutkimusyksikön johtaja Jukka Hakkola Oulun yliopistosta.
Kofeiinin määrä lieneekin syy, miksi lääkäri voi motkottaa kahvinjuomisesta enemmän kuin teen lipittämisestä. Hakkolan mukaan molemmissa juomissa on myös muita kofeiinia muistuttavia aineita, mutta niitä on huomattavasti kofeiinia vähemmän. Myös teelaaduissa on eroa kofeiinin määrän kannalta (Ilta-Sanomat).
Kofeiinin puoliintumisaika elimistössä on viitisen tuntia. Piristävän vaikutuksen kesto riippuu nautitun kofeiinin määrästä, ja ihmisten välillä voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja.
– Toiset ovat ehkä geneettisestikin herkempiä piristävälle vaikutukselle, ja sen lisäksi käyttötottumus vaikuttaa huomattavan paljon. Jos on totuttu melko runsaaseen kofeiinin käyttöön, kuten Suomessa usein on, piristävä vaikutus menee kenties nopeammin ohi, Hakkola sanoo.
Kahvi on tietyllä tavalla myös tapa ilmaista itseään, kuten ruoka ja juoma yleensäkin.
Marleena Tanhuanpää
Hakkola ei kuitenkaan katso järkeväksi vertailla kahvin ja teen terveysvaikutuksia.
– Se on kohtalaisen hankala kysymys. Kahvista on julkaistu paljonkin erilaisia tutkimuksia, joissa on kuvattu sekä haitallisia että joskus myös edullisia terveysvaikutuksia. Tiedot ovat kuitenkin suhteellisen ristiriitaisia, Hakkola toteaa.
Hakkola kertoo, että esimerkiksi Japanissa on tutkittu erityisesti vihreän teen terveysvaikutuksia ja esitetty, että sillä olisi esimerkiksi kroonisilta sairauksilta suojaavia vaikutuksia.
– Kohtuullisesti käytettynä tee ja kahvi ovat suhteellisen harmittomia nautintoaineita, mutta varsinaiset terveysvaikutukset ovat aika paljon hankalampia arvioida.
Kahvimainen tee
Tee ja kahvi mielletään helposti toistensa kilpailijoiksi: on teeihmisiä ja kahvi-ihmisiä, kokouksissa on usein tarjolla tsaikkaa tai kaffetta, ja kahviloiden rinnalle on ruvennut ilmestymään teehuoneita.
Harva on löytänyt näiden kahden juoman välimuotona markkinoitua red espressoa eli "punaista espressoa", joka on tehty rooibos-yrtistä.
– On muutama, jotka osaavat etsiä sitä ja tietävät mikä se on, kertoo Sanomatalon Fazer Cafén kokki ja vuoropäällikkö Iiris Airikkala.
Red espresso uutetaan espresson tavoin koneen avulla ja sen pinnalle tulee vastaavanlainen crema eli vaahto (MTV). Rooibos on kuitenkin kofeiiniton yrtti ja se sisältää Airikkalan mukaan runsaasti antioksidantteja, joten sitä markkinoidaan terveellisenä vaihtoehtona kahville.
Etelä-Afrikassa (Fazer) kehitetyn red espresson maku on Airikkalan mukaan hieman chai-lattemainen tai maustekahvia muistuttava, yrttinen ja täyteläinen.
Kahvi ja tee eivät syö toistensa suosiota
Suomalaiset ovat kahvikansaa, sanotaan. Vuosittain suomalainen uuttaa ja upottaa kurkkuunsa miltei 10 kiloa kahvia, eli noin 20 kahvipakettia per henkilö (Helsingin Uutiset).
Määrä on mykistävä. Esimerkiksi italialaiset ryystävät vuodessa vaivaiset 5,7 kiloa kahvia, ja espanjalaiset yltävät suomalaisnäkökulmasta köykäiseen 4,5 kiloon. Teetä taas saadaan kotimaassa kulumaan vain 300 grammaa vuodessa henkilöä kohden – siis hädin tuskin kahta keskimääräistä irtoteepakettia.
Tilastoissa on tosin huomioitava, että yhteen teekupilliseen uppoaa vain kaksi grammaa teetä, kahvikupposeen taas kymmenen grammaa kahvia (Pew Research).
Kahvia juodaan arjessa, juhlassa, kadulta mukaan otettuna ja työpaikoilla. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies Marleena Tanhuapää kertoo, että kahvia on alettu maistella Suomessa jo yli satakunta vuotta sitten.
Viime vuosina suurien kahvitalojen, kuten Pauligin ja Meiran rinnalle on tullut joukko pienpaahtimoita.
– Kahvi on kuin viini. Sen ympärillä hifistelläänkin nykyään aika paljon. On erilaisia kahvilaitteistoja, kahvin ympärillä viihdytään, ja kahvikupilliseen käytetään aikaa ja vaivaa, Tanhuapää sanoo.
Tanhuapään mukaan yksittäinenkin kahvin nauttija saattaa juoda viikonloppuisin erikoispaahtoa ja arkena taas käyttää vanhastaan tuttuja peruskahveja. Kahvimarkkinatkin ovat vuosien mittaan muuttuneet huomattavasti monipuolisemmiksi.
– Kahvi on tietyllä tavalla myös tapa ilmaista itseään, kuten ruoka ja juoma yleensäkin, Tanhuanpää kuvailee.
Mitään pahinta kilpailijaa kahville ei Tanhuanpää osaa nimetä. Vaikka teen ja kahvin voidaan ajatella olevan kuumien juomien klassikkoduo, ei Tanhuanpää katso, että toisen juoman suosio verottaisi toista.
– Uskoisin, että teehuoneet ja kahvihuoneet tukevat toisiaan. Ne eivät välttämättä ole toisiltaan ollenkaan pois.
Pauligin markkinointijohtaja Hannu Laakso kertoo, että kahvinjuojat voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään. Klassinen suomalainen on volyyminauttija, joka on juonut ensimmäisen pannullisen kahvia jo lounasaikaan mennessä ja jonka elämässä kahvi on kiinteästi mukana.
Toisen ryhmän muodostavat eräänlaiset kahvi-intoilijat, jotka valikoivat paahtoasteen ja pavut suhtautuvat kahviin jopa kiihkeästi. Kolmas ryhmä on tältä väliltä: sen muodostavat mukavuudenhaluisemmat ihmiset, jotka kaipaavat kahvista energiaa.
Laakso on tutkinut myös tilastoja kahvin nauttimiseen mukana otettaessa ja kertoo, että esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada ja Japani ovat kärkikastia: puolet myydyistä kahviannoksista otetaan siellä mukaan.
– Tutkimuksessa ei ollut Suomea, mutta siinä oli Suomen tyyppisiä maita, kuten Iso-Britannia, Saksa ja Ranska, joilla vastaava luku oli 17 prosenttia. Toisin sanoen joka kuudes kahvikuppi lähtee mukaan. Voisin ajatella, että Suomi on jossain siellä päin, Laakso arvioi.
Laakso muistuttaa, että kahvin ääreen on Suomessa perinteisesti asetuttu kiireessä hörppimisen sijaan. Hän arvelee kuitenkin, että noutokahvikulttuuri voi olla Suomessa nousussa tulevaisuudessa.
Teehuone vetää puoleensa myös kahvikansaa
Suomi on maailman teejuojien häntäpäässä (Telegraph), mutta se ei lannistanut Teehuone Tsaikan perustajaa Inna Pyykköstä lähes neljä vuotta sitten hänen alkaessaan yrittäjäksi.
Kajaanilaiseen teehuoneeseen tullessa ei paatunutkaan kahvinjuoja voi olla ahnaasti tuijottamatta lasipurkkeihin säntillisesti pakattuja, moninaisia irtoteelaatuja. Tsaikan yrittäjä Inna Pyykkönen suhtautuu teehen suurella tunteen palolla, sillä se on hänelle jo lapsuudesta asti tuttu ja rakas juoma.
– Kun on Venäjältä kotoisin, on itsestäänselvää, että juodaan teetä, Pyykkönen toteaa.
Teen nauttimisella on itänaapurissa vahvoja sidoksia erityisesti yhteisöllisyyteen.
– Minulla on hirveän paljon sellaisia muistoja, että kun on kokoonnuttu kavereiden ja sukulaisten kanssa, on ehdottomasti otettu haudutettua teetä.
Pyykkönen tietää varsin hyvin, että teehuoneen perustaminen kahvikansan keskuuteen ja vieläpä Kajaaniin oli hieman hullu ajatus. Tsaikassa tarjoillaan toki kahviakin, mutta teelaatuja löytyy noin 90 erilaista.
Pyykkönen markkinoi teehuonetta muun muassa erilaisilla mietelauseilla. Sellainen on esimerkiksi "Et voi ostaa onnea, mutta voit ostaa teetä... ja se on melkein sama asia." Pyykkönen tahtoo viestittää, että tee on nautinto ja hetki rauhoittua, istahtaa ja tavata kavereita. Teehetki vaatii kiireiltä pysähtymistä, sillä vesi on lämmitettävä, teelehdet asetettava kannuun ja tee haudutettava, kuvailee Pyykkönen.
– Se on hetki pysähtyä ja rauhoittua. Tämä hyvinvointinäkökulma on minulle varmaankin tärkeintä teessä.
On hirveän tylsää, jos sinulle ravintolassa tuodaan pussitee.
Inna Pyykkönen
Tee on siis Pyykkösen mielestä hidas, kahvi taas pikainen juoma.
– Kahvin voi hörpätä nopeasti, pahvimuki ja menoksi! Teen kanssa se harvemmin onnistuu. Jos joku tahtoo teen mukaan, se tuntuu vähän oudolta. Ihminen joutuu joka tapauksessa odottamaan, että minä haudutan teen, Pyykkönen kertoo hymyillen.
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies Marleena Tanhuapää on samaa mieltä siitä, että kahvin voi mieltää nopeaksi juomaksi.
– Nykyisessä kiireisessä yhteiskunnassa näkee, että kahvi otetaan mielellään mukaan ja nautitaan matkan varrella.
Tanhuanpää muistuttaa, että mokankin voi valmistaa hartaasti ja pitkän kaavan mukaan. Kahviin liittyy ajatuksen tasolla myös kahvitauko ja juoman rauhassa nauttiminen.
Tsaikan Inna Pyykkösen mukaan suomalaisten keskimääräinen teetuntemus saattaa rajoittua pussiteetarjontaan ja mustaan ja vihreään laatuun. Muut teelaadut (Teen ystävät), kuten valkoinen ja keltainen tee, rooibos-yrtti, oolong ja pu'er ovat puolestaan monelle hyvin outoja.
Pyykkönen ei ole varma siitä, miksi tee on jäänyt Suomessa kahvin jalkoihin, kun taas esimerkiksi itään päin mennessä, esimerkiksi Venäjällä, teekulttuuri on osa jokapäiväistä elämää (Me Naiset).
– Onhan Suomessakin juotu teetä, mutta jostain syystä kahvi on ollut länsimainen ilmiö, Pyykkönen sanoo.
– Teehän on ollut sivistyneistön juoma. Kulttuuriväki on 1800-luvulla juonut teetä ja idästähän se on tullut Suomeen.
Kun on Venäjältä kotoisin, on itsestäänselvää, että juodaan teetä.
Inna Pyykkönen
Toinen teen ja kahvin välinen selkeä ero Suomessa on Pyykkösen mielestä se, ettei hyvää ja laadukasta teetä ole läheskään joka paikassa edes tarjolla.
– Kahvia löytyy, ja vaikka se olisi tavallista suodatinkahvia, sekin on yleensä ihan kohtuullisen hyvää. Mutta tee. On hirveän tylsää, jos sinulle ravintolassa tuodaan pussitee. Se ei ole kovin juhlavaa kahviin verrattuna, Pyykkönen kuvailee.
Pyykkönen kokeekin, että teetietouden levittäminen on hyvin verkkaista. Suomessa toimii asian eteen toimiva Teen Ystävät ry, mutta esimerkiksi ruoka- ja ravintola-ammattilaisten koulutuksessa teen saloihin ei Pyykkösen mukaan juuri kouluteta (Helsingin Sanomat). Hän toteaa kuitenkin, että hienommat ravintolat esimerkiksi Etelä-Suomessa saattavat olla hyvinkin perehtyneitä teen maailmaan ja juoman tarjoiluun.
– Tämä on vain hidasta! Ja me olemme pohjoisessa. Tänne asiat tulevat aina hitaammin, mutta asia kehittyy, Pyykkönen sanoo.
Lue lisää:
Kahvinjuojien ennenaikainen kuolinriski on muita pienempi – mutta kofeiinitonkin käy