Yleisradion ei tarvitse antaa Panaman veroparatiisivuotoon liittyvää aineistoa Verohallinnolle. Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut Verohallinnon kolme kehotusta Ylelle koskien panamalaisen asianajotoimisto Mossack Fonsecan materiaalien toimittamista.
Panama-aineisto sisältää yli 11 miljoonaa dokumenttia. Alun perin ne luovutettiin lähdesuojan turvin saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille. Tutkivien toimittajien järjestö ICIJ tuli mukaan tutkimustyöhön myöhemmin ja sitä kautta Ylen kaksi toimittajaa perehtyi papereihin. Kaikkiaan lähes 400 toimittajaa 80 maasta tutki aineistoa kuukausien ajan.
Verohallinto antoi huhtikuussa 2016 kolme päätöstä, joilla se kehotti Yleä ja papereita tutkineita kahta Ylen toimittajaa esittämään materiaalit kokonaisuudessaan.
Verottaja vetosi säännöksiin sivullisen erityisestä tiedonantovelvollisuudesta ja aineiston esittämisvelvollisuudesta verotarkastuksessa. Yle valitti päätöksistä hallinto-oikeuteen.
"Median mahdollisuudet voisivat vaarantua"
Hallinto-oikeus kuvailee ratkaisussaan, että säännösten sanamuodon mukainen velvollisuus luovuttaa tietoja on varsin laaja. Lisäksi oikeus huomauttaa, etteivät kyseiset lainkohdat ole olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavina. Hallinto-oikeuden ratkaisussa on huomioitu perustuslain ja sananvapauslain säännökset ja niiden lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräykset sananvapaudesta ja lähdesuojasta. Niiden tarkoituksensa on turvata tiedotusvälineiden riippumattomuus.
Hallinto-oikeus katsoo, että median mahdollisuudet saada käyttöönsä tarpeellista aineistoa voivat vaarantua, jos tällaiset aineistot velvoitetaan luovuttamaan viranomaisille vastoin median ja aineiston luovuttajan tahtoa.
Panama-papereista kävivät ilmi esimerkiksi 140 vallanpitäjän veroparatiisikytkökset. Heidän joukossaan olivat muun muassa Islannin pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson, Ukrainan entinen pääministeri Pavlo Lazarenko, Ukrainan presidentti Petro Porošenko ja Irakin entinen pääministeri Ayad Allawi. Joukossa oli myös suomalaisia yksityishenkilöitä ja Suomessa toimivia yrityksiä. Kohun keskellä oli muun muassa finanssikonserni Nordea.
Panama-papereita tutkinut ja niistä raportoinut Ylen MOT-ohjelman toimittaja ja kirjailija Minna Knus-Galán on iloinen ja helpottunut päätöksestä.
– Koko tapaus oli absurdi alusta saakka. Jos olisimme hävinneet, tutkivan journalismin edellytykset Suomessa olisivat muuttuneet paljon huonommiksi. Kuka olisi enää uskaltanut vuotaa tärkeää informaatiota epäkohdista ja korruptiosta medialle, sanoo Knus-Galán tiedotteessa.
Juttua täydennetty 30.8.17 kello 17.25: Lisätty Knus-Galánin kommentti.
Lue lisää:
Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT:n artikkelit Panaman-papereista
Näkökulma: Sananvapautta ei saa vaarantaa Panama-papereiden takia
Verohallinto: "Meillä on lakisääteinen tehtävä, tarkoitus ei ole murtaa lähdesuojaa"
