Rakon ja suolen hallinta on yksi ihmiselämän henkilökohtaisimpia ja arimpia asioita. Kun vaippoja tarvitaan päivittäisen liikkumisen mahdollistamiseen, voi edessä olla kiusallisia tilanteita, jotka rajoittavat elämää ja sosiaalisuutta.
– Päiväkäytössä olevissa vaipoissa voisi olla paremmat hajusuojat. Uskon, että se voi olla monelle este lähteä ihmisten ilmoille, vaikka muuten pystyisikin, kertoo eräs omaishoidossa oleva, vaippoja käyttävä henkilö.
Omaishoidossa olevat saavat vaippoja maksutta, mutta vaippamerkkien laaduissa on eroja. Vaipat saattavat vuotaa yli tai murentua.
– Jos yöllä herää ja kykenee käymään vessassa pari kolme kertaa, hätää ei ole. Jos taas koko yö tulee nukuttua, niin aamulla tulvii, jatkaa vaippoja noin kaksi vuotta käyttänyt henkilö.
Murenevia ja ylivuotavia vaippoja
Kuhmolainen omaishoitaja Sirkka Koistinen tilasi miehelleen muutama kuukausi sitten lisää vaippoja, mutta merkki oli vaihtunut.
– Nämä eivät ole kestäviä ja muotoilu ei ole hyvä, aikaisemmat olivat tanakoita. Uudet vaipat ovat löysiä ja ne murenevat heti, jos niihin menee pissiä, kertoo 78-vuotias Koistinen.
Koistinen oli hiljattain omaishoitajien retkellä ja huonolaatuiset vaipat tulivat puheeksi.
– Yksi toinen omaishoitaja sanoi, että oli käynyt valittamassa vaipoista kotihoidon toimistoon. Sieltä sanottiin, että parempia voi tilata, mutta ne on maksettava itse.
Vaipat kuuluvat terveydenhuoltolain mukaisiin sairaanhoitopalveluihin. Jos potilaalla on pitkäaikainen sairaus, hänellä on oikeus saada hoitotarvikkeita maksutta.
Tarvikkeita jaetaan joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä. Niitä voidaan toimittaa myös suoraan kotiin.
– Hoitotarvikkeiden saaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ammattilaisen suorittamaa hoidon kokonaistilanteen arviointia, kertoo sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Pelkällä hinnalla ei osteta.
Tarja Myllärinen
Omaishoitaja Sirkka Koistinen on saanut ohjeistusta uusien vaippojen valintaan, mutta silti laatu ei miellytä. Koistinen myös arvelee, että vaippojen koko ei tällä hetkellä ole hänen miehelleen sopiva.
– Onhan näillä eroa kuin yöllä ja päivällä, Koistinen kommentoi.
Samaa mieltä on eräs toinen kuhmolainen omaishoitaja. Hän kertoo, että ensimmäinen tilaus, vaippojen koko ja imukyky, katsottiin yhdessä kotisairaanhoitajan kanssa. He saivat myös erilaisia vaippoja testattavaksi, mutta laatu oli huono. Omaishoitajan mukaan pyykkiä tulee uusien vaippojen myötä enemmän kuin ennen.
Vaippojen määrää ei saa rajoittaa
Kuinka monta vaippaa omaishoidossa oleva vanhus saa vuorokaudessa käyttää? Kuntaliiton Tarja Myllärinen kertoo, ettei kunta voi asettaa rajoja vaippojen enimmäismäärään.
– Nimenomaan yksilöllistä tarvetta on arvioitava. Yksilöllinen tarve arvioidaan potilaan, hänen omaisensa ja ammattilaisen välisen keskustelun perusteella.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hanna Nyfors korostaa, että vaippojen määrän tulee perustua yksilöllisen tarpeen arviointiin.
– Olemme antaneet kunnille kuntakirjeessä suosituksen, että vaippojen määrää ei saa rajoittaa.
Nyfors tietää, että esimerkiksi Aluehallintovirasto ja eduskunnan oikeusasiamies ovat saaneet jonkin verran kanteluita esimerkiksi kotona käytettävistä vaipoista.
– Asiaa on tutkittu ja huomattu, että kappalemääriä on joissain kunnissa määritelty. Esimerkiksi kolmea tai viittä vaippaa päivää kohden ei voida määrätä, vaan kappalemäärä on aina arvioitava, Nyfors kertoo.
Myös kuhmolainen omaishoitaja Sirkka Koistinen muistaa, että hänelle on joskus ohjeistettu tietty määrä, jonka verran vaippoja saa käyttää.
– Tietty kappalemäärä on kerrottu. Minulle ei kuitenkaan ole sanottu, että vaippoja menisi liikaa, kertoo miestään hoitava Koistinen.
Ylitarkastaja Hanna Nyforsin mukaan kannattaa olla yhteydessä Aluehallintovirastoon, jos kunta yrittää rajoittaa vaippojen kappalemäärää ilman, että terveydenhuollon ammattilainen on arvioinut tilanteen.
– Jos yhteydenotto hoitotarvikejakeluun ei tuota tulosta, kannattaa tehdä kantelu. Aluehallintoviranomaiset tutkivat, onko jakelu toteutettu lain mukaisesti.
Onhan näillä eroa, kuin yöllä ja päivällä.
Sirkka Koistinen
Hanna Nyfors kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kunnille toiveensa siitä, että asiakkaille olisi tarjolla erilaisia vaippoja.
– Esimerkiksi lapsilla on erilainen tarve vaipoissa kuin aikuisilla, lisäksi imukyky voi olla erilainen, Nyfors huomauttaa.
Sirkka Koistisen miehellä ei kulu useita vaippoja päivässä, sillä mies pystyy käymään vaimonsa avulla myös vessassa.
– Vaippa päivässä riittää, kun muuten huolehditaan vessassa käynti päivälläkin. Yöllä menee toinen vaippa.
Toisen kuhmolaisen omaishoitajan hoidettavalla vaippoja menee päivästä riippuen kaksi tai kolme. Ennen uuden vaippamerkin vaihtumista hoidettava pärjäsi yhdellä vaipalla päivässä.
Yritimme tavoitella eri vaippojen valmistajia liittyen vaippojen laatuun, mutta emme saaneet vastausta.
"Aina kannattaa valittaa"
Sirkka Koistinen uskoo, että vaippamerkkiä vaihdettiin säästösyistä.
– Hinta ratkaisee, kun nykymaailmassa joka paikasta säästetään. Kunta näistä päättää, eihän se ole meidän päätettävissämme. Siihen on tyytyminen, mitä sieltä meille tiedotetaan ja annetaan.
Kainuun sotesta kerrotaan, että kuntayhtymä kuuluu inkontinenssituotteiden ja lasten vaippojen osalta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kilpailuttaman hankintasopimuksen piiriin. Kainuun Sotella on tarjota useita erilaisia vaippamalleja lapsille, aikuisille ja vanhuksille.
Kyseinen Erva-hankinta sisältää inkontinenssituotteiden laitostoimitukset ja kuntien asukkailleen kustantamat kotiinkuljetukset. Hankinta on keskitetty yhdelle toimittajalle. Hankintasopimus on voimassa kolmen vuoden ajan. Hankinnassa on mahdollista käyttää 1,5 vuoden optio.
– Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on koekäyttänyt tuotteita ennen hankintapäätöksen tekoa ja todennut tuotteiden täyttävän tarjouspyynnön pakottavat vaatimukset, Merja Kemppainen kertoo Kajaanin kaupungin hankintatoimistosta.
Tuotteiden vaihtumisen johdosta on järjestetty koulutusta myös Kainuun soten alueella. Koulutuksia on järjestetty yhteensä 11:ssä Kainuun soten toimipaikassa.
– Aikaisempi vaippamerkki on ollut sopimustuotteena lähes 10 vuotta, joten totuttautuminen ja uuden vaippamerkin hyväksyminen ottavat aikansa, kerrotaan Kajaanin kaupungin hankintatoimistosta.
Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtajan Marja Tuomen mukaan heille ei ole tullut valituksia liittyen vaippojen laatuun.
Jos yhteydenotto hoitotarvikejakeluun ei tuota tulosta, kannattaa tehdä kantelu.
Hanna Nyfars
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen kehottaa raportoimaan laatu- ja valmistusvirheistä hoitohenkilökunnalle.
– Aina kannattaa valittaa. Kun painetta lisää tilaajan päähän, niin seuraavalla kilpailutuskierroksella tietty tuote saatetaan sulkea pois tietyin edellytyksin.
– Se on vähän sama, kun ostaa uutta kahvimerkkiä kaupasta. Se voi maistua erilaiselle kuin edellinen kahvimerkki, vaikka molemmat ovat kahvia, Myllärinen jatkaa.
Jos useammalta asiakkaalta tulee tietoa vaippojen puutteellisesta laadusta, se on Myllärisen mukaan signaali kunnalle.
– He voivat tarkastella sopimusta uudelleen ja miettiä, millä edellytyksellä saadaan jokin kompensaatio, jos tuote on ollut virheellinen. Kunnat pyrkivät vertailemaan hinnan ja laadun. Pelkällä hinnalla ei osteta.
Sirkka Koistisen mies on käyttänyt uusia vaippoja vasta pari kuukautta. Silti heikon laadun huomasi välittömästi.
– Omaishoitajan homma ei ole helppoa. Huumoria pitää olla, muuten tämän ikäinen ihminen ei tätä jaksaisi, Koistinen naurahtaa.