Petoviha sai Pasi Jäntin vihaiseksi. Pudasjärvellä tuhottiin kotkien pesiä, lintuja jopa ammuttiin pesilleen 1990-luvulla ja kuluvan vuosituhannen alussa.
– Se oli ihmisten tietämättömyyttä ja petovihaa. Häiriköinti pesillä harmitti, kun kyseessä on uljas ja ylväs lintu, luontokuvaaja ja eläintenhoitaja Pasi Jäntti sanoo.
Jäntti päätti puuttua asiaan. Kuvanveistoa harrastanut luonnonystävä väsäsi ensin maakotkaveistoksen, jonka myyntituloilla tuettiin maakotkan suojelua. Samassa välähti ajatus kameran asentamisesta kotkan pesälle. Hän hankki vuonna 2004 prototyyppisen kameran, jota hän pääsi kokeilemaan gsm-verkossa.
Loppu onkin melkoista menestystarinaa. Jäntin asentamien luontokameroiden elävää kuvaa on katsellut netissä tähän mennessä miehen oman arvion mukaan 5–6 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa.
– Pudasjärvelle kotkan pesälle asentamani nettilivekamera oli maailman ensimmäinen lajissaan. Jo ensimmäisten viikkojen aikana kamerakuvaa seurasi kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain.
Kotkasivusto piti sulkea suosion takia
Kotkasivusto toimi aluksi Pudasjärven kunnan nettisivustojen kautta. Myös silloinen Oulun Puhelin oli mukana kuvan välityksessä. Kunnan sivustot kaatuivat livekameran suosion vuoksi. Myös Oulun Puhelimella oli vaikeuksia tekniikkansa kanssa, kun kotkakameraa seurattiin sankoin joukoin.
– Jouduimme Ylen maakuntaradion kautta kuuluttamaan ihmisille, että sulkekaa hetkeksi netistä kotkasivusto, että kunta saa sivustonsa ylös.
Palaute elävistä videokuvista kotkanpesällä oli ja on edelleen Jäntin mukaan pääsääntöisesti myönteistä. Alkuvuosina sitä tuli valtavasti.
– Neljä miestä oli päivittäin vastaamassa sähköposteihin. Kyselyjä tuli jopa Amerikan mantereen intiaaneilta, joille kotka on tärkeä lintu.
Erityisesti naiset ovat olleet aktiivisia live-kuvien seuraajia. Kun Jäntti asensi kameransa vuonna 2006 Kuusamon suurpetokeskuksen karhunpesään, missä karhu sai poikaset, naiset innostuivat.
– Naiset ovat äidinvaistollaan ottaneet pesinnät omikseen. Kun Niisku-karhuemo sai ensimmäiset pennut, monelle se oli hyvin henkilökohtainen tapahtuma. Eräskin nainen kertoi tunteneensa tulleen jälleen mummuksi seuratessaan pentujen syntymistä.
Kamera kuvaa myös raadollisimmat hetket
Eläinten kuvaaminen ei ole ollut pelkästään onnistumisten taltioimista. Surullisinta katsottavaa Pasi Jäntin mukaan oli, kun maakotkan poikanen kuoli nälkään pesäänsä. Asiantuntijoilta tuli tuolloin pyyntö, että kävi pesinnässä miten vaan, pesintään ei saa puuttua. Oli se ikävää katseltavaa. Tämä on välillä tämmöistä, on ilon päiviä ja välillä hieman surullisempia, Jäntti huokaa.
– Eräänä syksynä kotkan poikaset meinasivat paleltua pesään lumen alle. Pelastimme ne ja palautimme myöhemmin pesään. Ne kasvoivat ja jäivät henkiin.
Paineet lähteä luontoon hellittävät
Suositut luonnon live-kamerat suojelevat luontoa. BirlLife Suomen tiedottaja ja Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved näkee luontoon asennettuissa live-kameroissa luonnonsuojelun kannalta lähinnä myönteisiä vaikutuksia.
– Ihmiset seuraavat live-kameroiden kuvia hyvin laajasti ja hyvin mielellään. Kohteesta riippuen kotiseuranta vie paineita siltä, että ihmisten pitäisi itse päästä seuraamaan luontokappaleen elämää esimerkiksi pesän lähellä, Södersved toteaa.
Live voi tuoda lieveilmiöitä
Jan Södersved muistuttaa live-kamerakuvausta suunnittelevia, että luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen ja uhanalaisten eläinten häirinnän.
– Jos live-kamerailmiö yleistyy liiaksi, siihen voi siinä tapauksessa muodostua kielteisiäkin lieveilmiöitä. Kameroita on melko vähän vielä, joten ilmiöllä ei ole toistaiseksi haittaa luonnossa.
Luontokuvaaja ja live-kameraharrastuksen pioneeri Pasi Jäntti muistuttaa myös, ettei kameroita voi asentaa luontoon vapaasti. Niille pitää hakea lupa ely-keskukselta,josta saa myös neuvoja, miten kameroita voi käyttää. Jäntti sanoo, että harrastuksen voi hyvin aloittaa kotipihalla, missä erityisiä lupia kuvaamiseen ei tarvita.
– Jos kameran vie kauas erämaahan, ongelmaksi voi muodostua sähkön hankkiminen kameraan, joka kuvaa kohteessa pitkään. Itse käytän useita akkuja ja myös aurinkopaneeli on kätevä sähkön lähde.
Jäntti pitää live-kameraharrastusta halpana, sillä hänen mukaansa 500 eurolla pääsee hyvin alkuun.
– Live-kameroita on käytetty vuosien saatossa muun muassa yliopistotason tutkimuksissa. Mutta tiedon välittäminen eläinten elämästä on tässä tehtävässä olennaisin asia. Näinkin ihmiset oppivat kunnioittamaan luontoa.
Karhut kamerakuvassa talvellakin
Jäntti muistelee vuosia, jolloin tuon tuostakin sai kuulla ihmisten tahallaan aiheuttamista pesätuhoista. Viime vuosina sellaisia uutisia ei ole useinkaan kuulunut. Hän arvelee kuvaustoiminnalla olleen merkitystä.
– Ehkä ne, jotka pesillä ovat käyneet häiriköimässä, ovat viisastuneet seuratessaan kotkien elämää live-kameran avulla.
Pasi Jäntti korjaa parhaillaan toista Kuusamon suurpetokeskukseen asentamaansa karhuja kuvaavaa kameraa, jota salama vaurioitti kesällä.
– Kamera kuvaa taas karhun talviunta ensi talvena.
Ilvekset puolestaan eivät kuvaamisesta paljoa pidä.
– Ne ovat käyneet huitaisemassa kameraa tassullaan ja vähän järsineetkin sen suojauksia. Pitänee siirtää se suojaisempaan paikkaan, Jäntti pohtii.