Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Enontekiölle tulossa huippumoderni tutkajärjestelmä – aikomus kuulla myös paikallisia aiheesta syksyn aikana

Kansainvälinen suurhanke on vihdoin päässyt vauhtiin rahoituksen varmistuttua. Moderni antennijärjestelmä valmistunee Enontekiön Karesuvantoon neljässä vuodessa.

Havainnekuva uuden EISCAT 3D-tutkan antennijärjestelmästä
Havainnekuva Enontekiön Karesuvantoon rakennettavasta EISCAT 3D-tutkan antennijärjestelmästä. Tutka kuvaa kolmiulotteista kuvaa yläilmakehän sähkövirroista. Kuva: National Institute of Polar Research, Tokyo
Anni-Saara Paltto
Avaa Yle-sovelluksessa

Huippumodernin tutkajärjestelmän EISCAT 3D:n rakennusprojekti on vihdoin päässyt vauhtiin. Tarkoituksena on rakentaa tutka- ja antennijärjestelmät Norjan Skibotniin, Ruotsin Bergforsiin ja Suomen Karesuvantoon.

Kolmiulotteista kuvaa yläilmakehän sähkövirroista tekevää tutkaa on suunniteltu jo kymmenen vuotta. Rakentamispäätös tehtiin alkukesästä, jolloin suurhankkeen kansainvälinen rahoitus varmistui. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat päättäneet rahoitusosuudestaan jo aiemmin.

Koko hankkeen kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa. Suomen osuus on 12,8 miljoonaa euroa. Myös Iso-Britannia ilmoitti elokuussa investoivansa hankkeeseen 6 miljoonaa puntaa.

– Projekti on nyt virallisesti päässyt käyntiin ja jo tällä viikolla 7.9. meillä on aloituskokous Tromsassa. Skibotnissa olisi tarkoitus paljastaa Norjan puolen tutka-aseman kyltti, peruskiven muuraukseen ei kuitenkaan vielä tämän vuoden puolella päästä missään, kertoo Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.

Uutta tietoa revontulista

EISCAT-järjestö eli European Incoherent Scatter Scientific Association on tutkinut yläilmakehän ilmiöitä jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Sillä on suuret lautasantennitutkat Sodankylässä, Kiirunassa ja Tromssassa, jossa on myös tutkiin liittyvä suurteholähetin. Uusi 3D-tutka on tutkimukselle huima askel eteenpäin.

Suomen Karesuvannossa EISCAT 3D-tutka tarvitsee yhden hehtaarin suuruisen maapalan. Alueelle pitäisi mahtua 10 000 antennia. Myös Norjaan ja Ruotsiin rakennetaan samanlaiset antennikentät, joten yhteensä antenneja on 30 000. Järjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa, hehkuttaa Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.

Revontulet Sattasen yllä
Tutkajärjestelmällä voidaan tehdä esimerkiksi kolmiulotteinen kuva revontulten sähkövirtajärjestelmästä. Kuva: Jarno Mäkinen

– Tutkajärjestelmällä voidaan tehdä esimerkiksi kolmiulotteinen kuva revontulten sähkövirtajärjestelmästä. Tämä on aivan uutta. Me odotamme mielenkiinnolla ensimmäisiä mittaustuloksia, mutta niitä joutuu odottamaan vielä muutaman vuoden, toteaa Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.

Testikenttä rakennettu jo Tromssaan

Tromssaan on tämän kesän aikana rakennettu EU-rahoituksella 91 antennin testilaitteisto, EISCAT 3D:n teknologisen ratkaisun teollisen tuotannon valmistelemiseksi.

– Tutkaan tulee kaikkiaan 30 000 yksittäistä antennia, joten on tärkeää valmistautua mahdollisten toimituksiin kykenevien tahojen kanssa massatuotantoon. Teknologialtaan tutka tulee olemaan sellainen ja kooltaan niin suuri, ettei vastaavaa ole vielä rakennettu. Testilaitteisto on nyt valmis testimittauksiin, kertoo Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.

EISCAT tromssa antenni
Tromssan testikentässä on 91 antennia. Kuva: EISCAT

Avointa keskustelua ja tiedotusta

Tutkijat kävivät tutkaprojektin tiimoilta jo viime syksynä Karesuvannossa etsimässä sopivaa paikkaa antennikentälle. Tutustumiskäynnille oli kutsuttu myös alueen poronhoitajat Käsivarren paliskunnasta. Sekä tutkijoilla että poronhoitajilla oli jo tuolloin yhteinen näkemys siitä, että tutkajärjestelmä ei saa haitata poronhoitoa.

– Tarkoitus olisi syksyn aikana tavata paikallisia ja poronhoitajia Karesuvannossa ja järjestää asiasta tiedotustilaisuus. Haluamme mahdollisimman avointa keskustelua ja tiedotusta tutkajärjestelmän rakentamisesta. Tulemme pitämään paikalliset ajan tasalla projektin etenemisestä ja aikataulusta, kertoo Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.

Suurhankkeen rahoitus on varmistunut, mutta rakennustyöt alkanevat vasta vuonna 2019. 

– Rakennustyöt eivät ala vielä tänä vuonna. Täytyy ensin suunnitella ja kilpailuttaa, siinä varmaan menee ensi vuosi. Vasta vuonna 2019 alkaa tapahtua konkreettisesti asioita. Toivottavasti neljän vuoden päästä on valmista, sanoo Esa Turunen.

Suosittelemme