Maakuntalauluista tulee monelle mieleen kansakoulu ja itsenäisyysjuhla, kuoro ja kansallispuvut – siis arvokas ja juhlava tunnelma, hiukan harraskin. Ja samalla ehkä hiukan menneen ajan tunnelma.
Nyt laulut on päätetty modernisoida Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hengessä. Sävel ja sanat pysyvät, mutta sovitukset tuovat ne nykyaikaan ja toivottavasti lähemmäs nuoria. Esimerkiksi Kesäpäivä Kangasalla -laulu muuttui popiksi.
Ennen Pirkanmaata uudelleen sovitetun maakuntalaulun ja musiikkivideon saaneet Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Kainuun Nälkämaan laulu kääntyi popiksi jo vuonna 2014. Seuraava uusi versio on tulossa uusmaalaisille.
Pop-sykettä Haralanharjulla
Gabriel Linsenin ja Zachris Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Runon tutuin suomennos – se jossa Längelmävesi hohtelee ja Roineen armaiset aallot hyväelee – on P.J. Hannikaisen kynästä.
Yli sata vuotta myöhemmin, vuonna 1995 Kesäpäivästä tuli Pirkanmaan maakuntalaulu. Tuore, popahtava sovitus syntyi nyt muusikko Okke Komulaisen käsissä.
– Se on ajaton melodia eli mielenkiintoista musiikkia on tehty aina. Myös sovituksia tästä reilut 150 vuotta vanhasta kappaleesta on tehty niin sanotusti maailman sivu.
– Itseäni kutkuttaa ylipäänsä aina tanssittava rytmi. Kesäpäivässä niiden yhdistäminen, tällainen keveyden ja paatoksen ristiriita oli iso haaste.
Komulainen sanoo, että oli itsestään selvää koota koko bändi ja muukin porukka pirkanmaalaisista ammattilaisista. Kaikki tekijät löytyivät helposti, esimerkiksi solistiksi muusikko Laura Moisio.
– Pidän Kesäpäivän melodiasta tosi paljon, se on jotenkin niin raikas. Ja sanat, ne olivat ja ovat tuolla jossain syvällä. Huomasin osaavani ne ulkoa, vaikka en edes muista milloin ja mistä ne ovat joskus tulleet tutuksi, Laura Moisio sanoo.
– Minuun kyllä uppoaa se laulun perinteinenkin versio. Pyydettiin uuteen versioon solistiksi, ja oli tosi mielenkiintoista olla mukana.
Solistin herkkää laulua kiitellään myös Pirkanmaan liitossa, joka paikallisesti otti kopin maakuntalaulujen uudistushankkeesta. Liitto ei puuttunut muusikoitten työhön, mutta antoi sen sijaan joitakin vinkkejä kuvaajalle.
– Kangasalan Haralanharjua toivottiin kuviin, koska siellähän se laulu on aikanaan syntynyt, kertoo liitossa Suomi100 -hanketta koordinoinut assistentti Johanna Paltila.
– Toivoimme myös Tampereen ja Pirkanmaan tulevaisuuden näkyvän, ja videon kuvissa onkin nuoria opiskelijoita. Myös kesäinen Tampere näkyy.
Pirkanmaan liitto maksoi projektista 10 000 euroa.
Tuottaja toivoo Kesäpäivälle pitkää ikää
Maakuntalaulujen uudistuksen puuhamies on tuottaja Miikka Mäkitalo, ja mukana on noin viiden hengen ydintiiimi.
Useimmista maakunnista mukana on paikallisia tai siellä syntyneitä tekijöitä: sovittaja, esittäjä, kuvaaja tai muu ammattilainen. Pirkanmaalta löytyi helposti koko kaarti.
– Tavoitteena ei ollut eikä ole jatkossakaan tehdä vain muutaman päivän some- tai youtubevillityksiä. Toivomme uusille popahtaville versioille pitkää ikää, useita kymmeniä vuosia, sanoo Miikka Mäkitalo.
Koska laulut ovat ihmisille vanhastaan tuttuja, Miikka Mäkitalo uskoo, että myös niiden uusiin sovituksiin on eri ikäisten ihmisten helppo tarttua.
Tuottaja lupaa, että vuoden loppuun mennessä kaikilla maakunnilla on oma, uudistettu laulunsa. Täältä voit käydä kuuntelemassa, miltä ne kuulostavat.
– Näistä versioista kootaan levy. Sille tulee plus miinus kaksitoista kappaletta laskutavasta riippuen, myös riippuen siitä, kuinka ruotsinkieliset maakuntalaulut saadaan mukaan.
Mäkitalo sanoo, että satavuotisjuhlinnan jälkeen uusien sovitusten kanssa lähdetään kiertueille muun muassa kouluihin.