LAPPEENRANTA Valkoposkihanhet ovat tuttu näky Esa Tujulan tiluksilla. Pari vuotta sitten hanhet tekivät selvää Tujulan pelloista.
– Totaalinen tuho. Siitä tulee tuhansien eurojen tappiot. Siemenet ja kaikki työ menivät hukkaan.
Tujula on metsästystä harrastavat maanviljelijä. Hanhiongelmaan hänellä on selvä mielipide.
Totaalinen tuho. Siitä tulee on tuhansien eurojen tappiot.
Esa Tujula
– Jonkinlainen valkoposkihanhien metsästys pitäisi aloittaa. Ei niitä loppuun metsästettäisi, senhän näkee kanadanhanhienkin kohdalla. Niitä saa metsästää, ja kanta voi hyvin.
Lintudirektiivi suojelee valkoposkea
Metsästäjäliitto on jo vuonna 2009 esittänyt valkoposkihanhen siirtämistä riistaeläinluetteloon. Monen metsästäjän ja maanviljelijän toive ei kuitenkaan ole lähitulevaisuudessa toteutumassa. Suurin kapula rattaissa on EU:n vuodelta 1979 peräisin oleva lintudirektiivi.
– Kansallisesti emme voi päättää, että laji siirrettäisiin riistaeläimeksi, kertoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.
Ongelma ei silti välttämättä poistuisi.
Esko Hyvärinen
EU:n komissio tarkasteli direktiivien toimivuutta viime vuonna, ja ne päätettiin jättää ennalleen.
Lintudirektiivissä on omat liitteensä riistalinnuille, valkoposkihanhea ei niissä ole. Tämän direktiivin vuoksi lintua ei saa metsästää myöskään Suomessa.
Valkoposkihanhi on kasvattanut huomattavasti kantaansa Suomessa kymmenen viime vuoden aikana.
Kanta kestäisi metsästyksen
Vuoden 2016 valkoposkihanhien Suomen pesimäkannaksi laskettiin syyslaskennassa noin 28 500 yksilöä. Vuonna 2008 vastaavaan aikaan valkoposkihanhien määrä oli noin 11 000 yksilöä.
Lisäksi Venäjän arktisella alueella pesivää kantaa levähtää Suomessa muuttomatkallaan jopa satoja tuhansia yksilöitä.
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen sanoo, että kasvava kanta kestäisi metsästyksen. Ongelma ei silti välttämättä poistuisi.
– Muutaman yksilön tappaminen karkottamistoimena ei tutkimustiedon mukaan paljon auttaisi; linnut palaisivat yhtä pian takaisin kuin ne palaavat muidenkin karkottamistoimien jälkeen. Kantaa pitäisi pienentää koko muuttoreitin tasolla todella paljon, jotta ongelmat vähenesivät.
Hanhilla on loputtomat ruokailumaat.
Esko Hyvärinen
Keski-Euroopassa osassa talvehtemisalueita valkoposkihanhia on vähennetty poikkeuslupien turvin. Ongelmat jatkuvat silti.
Keski-Euroopassa suurimmat ongelmat
Suomi on suurimpien hanhimäärien osalta onneksi vain läpimuuttomaa. Suurin osa valkoposkihanhista pesii Venäjän tundralla, ja sieltä ne lentävät pohjoiseen Keski-Eurooppaan, erityisesti Hollantiin ja Tanskaan talvehtimaan.
Keski-Euroopan maat ovatkin kärsineet huomattavasti suuremmista vahingoista. Osa hanhista on jäänyt pysyvästi talvehtimispaikkaansa.
– Hanhilla on loputtomat ruokailumaat. Paikallisesti niitä voidan häiritä, mutta ne vaihtavat vain hivenen paikkaa.
Ympäristökeskuksen ympäristöneuvos Esko Hyvärinen lohduttaa suomalaisia sanomalla, että kyseessä on monien Euroopan maiden yhteinen ongelma, johon pyritään löytämään ratkaisuja.
– Nopeaa ratkaisua ei kuitenkaan ole tiedossa.