Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Puhelimen kirjasovelluksista kirjojen Spotify? Äänikirjojen suosio kasvanut jopa 200 prosenttia

Puhelimen kautta kuunneltavat äänikirjat ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan. Ne tuovat kirjojen pariin myös sellaisia, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet lukemista.

Äänikirjojen suosio on kasvanut nopeasti.
Äänikirjasovellukset ovat tulleet osaksi monen arkea helppokäyttöisyytensä ansiosta. Kuva: Nella Nuora / Yle
Miia Gustafsson
Avaa Yle-sovelluksessa

Edessä on tunti tylsää ajamista tai puuduttavaa sienten perkaamista. Mitä tehdä? Moni on keksinyt käyttää aikansa tehokkaasti hyväkseen kuuntelemalla äänikirjoja.

Puhelimen kautta ladattavat sovellukset ovat nostaneet äänikirjat uuteen suosioon. Enää ei tarvita erillisiä cd-levyjä, koska kirjoja voi kuunnella puhelimen kautta. Suomeenkin on muutaman vuoden kuluessa syntynyt useita sovelluksen tarjoajia. Äänikirjoista povataan kirjallisuuden Spotifyita tai Netflixiä.

– Viime kuukausina kasvu on ollut hurjaa. Joidenkin kuukausien kohdalla puhutaan jopa 200 prosentin kasvusta, hehkuttaa Bonnier Kirjojen toimitusjohtaja Timo Julkunen.

Hurjissa luvuissa on otettava huomioon, että kasvu on lähtenyt lähes tyhjästä. Äänikirjat rantautuivat Suomeen vasta muutama vuosi sitten. Alku oli haparointia. Vasta nyt, kun palveluntarjoajia on tullut enemmän, ihmiset ovat löytäneet äänikirjat.

Tarjonta kasvaa koko ajan. Monet uutuudet pyritään julkaisemaan yhtä aikaa perinteisenä kirjana ja äänikirjana.

Vesa Vierikko äänitysstudiolla.
Vesa Vierikko lukee uusinta Mielensäpahoittaja-kirjaa. Kuva: Juha Heikanen / Yle

Äänikirjat houkuttelevat kokeiluihin

Suosituimpia kirjoja kuukausimaksullisissa palveluissa ovat dekkarit ja viihdekirjallisuus. Perinteisiä romaaneja kuunnelluimpien listoilla näkyy vähemmän, mutta sen sijaan tietokirjat kiinnostavat. Etenkin elämäkerrat ja elämäntaito-oppaat ovat suosittuja.

– Uskon, että äänikirjat kasvavat merkittäväksi kuluttamisen tavaksi lukijoille, tai siis tässä tapauksessa kuuntelijoille, sanoo Timo Julkunen.

Bonnierin omistamilla Tammella ja WSOY:llä äänikirjojen osuus liikevaihdosta on viiden prosentin luokkaa.

Kustantamot ovat tutkineet äänikirjojen käyttöä ja niiden mukaan uusi formaatti ei ole pois perinteiseltä kirjalta. Päinvastoin, äänikirjat tuovat kirjallisuuden pariin sellaisia, jotka eivät ole aiemmin lukemisesta välittäneet.

– Äänikirjasovellusten avulla voi helposti tutustua kirjallisuuteen. Voi kokeilla eri tyylilajeja, eikä tarvitse kuunnella loppuun, jos teos ei miellytä.

Toinen ryhmä on kirjallisuuden suurkuluttajat. Heille äänikirjat ovat oiva tapa kuluttaa yhä enemmän kirjoja. Myös matkoilla äänikirjat ovat suosittua ajanvietettä.

– Huomaan itsekin kuuntelevani äänikirjoja juuri matkustaessa. Onhan se kätevämpää kuin kirjojen kantaminen laukussa, Julkunen myöntää.

Ruotsissa äänikirjojen myynti on jo merkittävä osa kirjamyynnistä. Suomessa kasvu on ollut hidasta tähän vuoteen saakka. Kustannusyhdistyksen julkaiseman tilaston mukaan ladattavien äänikirjojen kasvu on ollut tänä vuonna peräti 65 prosenttia.

Kustantamot ovat jo vuosikymmenen painineet jatkuvasti laskevan kirjamyynnin kanssa. Siksi äänikirjoihin kohdistuu kovia odotuksia.

– Toivon, että parin vuoden kuluttua äänikirjoilla voi olla jopa 8 prosentin osuus kirjamarkkinasta, toteaa Timo Julkunen.

Maailmalla kirjailijat lukevat omia tekstejään

Äänikirjojen suosio on tuonut kiireitä myös äänitysstudioille. Silencion studioilla yhteen koppiin sulkeutuu näyttelijä Vesa Vierikko lukemaan Mielensäpahoittajan Suomi -kirjaa. Toisessa kopissa tietokirjailija ja psykoterapeutti Maaret Kallio lukee omaa kirjaansa.

– Kun kirjoittaja lukee omaa tekstiään, se tuo siihen syvyyttä. Olen saanut paljon palautetta, että teksti tulee lähemmäksi ja kuuntelijoista tuntuu kuin lukisin juuri hänelle, kertoo Maaret Kallio pitäessään taukoa lukusessiossaan.

Maaret Kallio lukee kirjaansa äänitysstudiolla.
Maaret Kallio lukee itse kirjansa. Kuva: Juha Heikanen / Yle

Maailmalla on yleistä, että kirjailija lukee itse teoksensa, jos hänen äänensä on miellyttävä. Esimerkiksi hiljattain Suomessa vieraillut amerikkalaiskirjailija Paul Auster lukee itse äänikirjansa.

Suomessa äänikirjoja lukevat näyttelijät sekä muutamat hyviksi havaitut luottolukijat. Äänen valinta on tarkkaa, koska äänen on oltava kirjan henkeen ja tyyliin sopiva. Tekstiin saa eläytyä vain hyvin hienovaraisesti, joten useille näyttelijöille äänikirjojen lukeminen ei sovi.

Maaret Kallio on tyytyväinen, kun saa itse lukea kirjansa.

– Etenkin tietokirjoissa kirjoittaja osaa painottaa juuri oikeissa kohdissa ja nostaa äänellä esiin merkityksellisiä kohtia.

Äänikirjojen palveluntarjoajissa on kuukausimaksullisia sovelluksia tai kirja kerrallaan ostettavia sovelluksia. Myös monet lehdet tarjoavat äänikirjasovelluksia. Yle Areenasta löytyy myös äänikirjoja, jotka ovat enimmäkseen klassikoita.

Suosittelemme