Loppuvuodesta 2011 nousi kohu siitä, että terveyspalveluyhtiö Mehiläinen oli maksanut veroja vain nimeksi viime tilikaudeltaan.
Paheksunta oli äänekästä, koska iso osa Mehiläisen tuloista tulee verorahoilla tuetuista palveluista, kuten vanhusten hoivakodeista, sekä lääkärikäyntien ja hoitojen Kela-korvauksista.
Mehiläinen kiisti verokikkailun ja vakuutti toimineensa laillisesti. Se kertoi maksaneensa Suomessa tavanomaisia konserniavustuksia, jotka olivat pienentäneet sen verotettavaa tuloa.
Julkisessa keskustelussa jäi yleiseksi käsitykseksi, että Mehiläisen toiminta oli moraalisesti paheksuttavaa, mutta silti laillista. Mutta oliko sittenkään?
Nyt Mehiläisen aiempaa verosuunnittelua puidaan nimittäin hallinto-oikeudessa.
Verottajan mukaan Mehiläisen verosuunnittelu ei ollut kaikin osin laillista. Verottaja laskee, että Mehiläinen on välttänyt noin 10 miljoonan euron verot 2006–2012. Mehiläinen kiistää veronvälttelyn.
Mehiläisessä toteutettu järjestely on ollut 2000-luvun muoti-ilmiö. Suomesta yrityksiä ostaneet kansainväliset konsernit ovat siirtäneet verotettavaa tuloa Suomesta matalamman verotuksen maihin.
Verojen välttämiseksi konsernit ovat luoneet verokonsulttien avulla omistusjärjestelyjä, joita verottaja on pitänyt keinotekoisina.
Miten veroja on käytännössä kansainvälisissä konserneissa vältetty?
Verottaja: Muoti-ilmiö – satojen miljoonien verot vältetty
Verohallinto kertoo A-studiolle puuttuneensa noin 30 tällaiseen järjestelyyn. Yle on aiemmin uutisoinut muun muassa panimoyhtiö Carlsbergin tapauksesta.
– Puhutaan aika laajasta ilmiöstä sekä euromääräisesti että verovelvollisten lukumäärän perusteella, johtava veroasiantuntija Lauri Savander verohallinnosta sanoo.
Järjestelyillä on vältetty yhteensä satojen miljoonien verot Suomessa. Yksittäisissä yrityksissä summat ovat nousseet jopa kymmeniin miljooniin euroihin.
Verottaja on pitänyt penkomiaan tapauksia yleensä laittomana veronkiertona.
– Jos tällainen järjestely on toteutettu ilman liiketaloudellisia syitä, tarkoituksena välttää veroa, niin kyse on veronkiertämisestä, Lauri Savander sanoo.
Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useassa tapauksessa verottajan kannan näihin järjestelyihin. Ne eivät ole laillista verosuunnittelua. Mehiläisen tapausta ei ole vielä oikeudessa ratkaistu.
Mehiläisen mukaan sen toiminta on ollut sallittua. Yhtiö uskoo voittavansa jutun oikeudessa.
Verottaja: Mehiläinen välttänyt 10 miljoonan verot
Verohallinto ei puhu yksittäisistä yrityksistä. Mehiläinen kertoo veroriidasta itse tilinpäätöksessään viime vuodelta.
A-studiolle yhtiö kertoo valittaneensa tapauksesta hallinto-oikeuteen viime keväänä. Aiemmin verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Mehiläisen valituksen ja säilytti verohallinnon ratkaisun.
Verottajan kanta on, että Mehiläisen omistanutta Ambea Finland AB:n suomalaista sivuliikettä on käytetty laittomaan verosuunnitteluun 2006–2012. Sivuliike on nykyisin sulautunut Mehiläiseen.
Verottajan mukaan Mehiläinen olisi välttänyt noin 10 miljoonan euron verot 2006–2012.
Kyse on siitä, että sivuliikkeellä ei olisi ollut oikeutta tekemiinsä noin 32 miljoonan euron korkovähennyksiin verotuksessa. Saman verran on siirtynyt Mehiläisen verotettavaa tuloa sivuliikkeen kautta lainan korkomenoina ulkomaille.
Mehiläinen on luopunut kyseisestä järjestelystä 2012.
– Mehiläisen nykyiset omistajat ovat purkaneet vanhat omistus- ja rahoitusrakenteet ja muuttaneet silloiset lainat omaksi pääomaksi. Mehiläinen maksaa veronsa normaalisti Suomeen, Mehiläisen talousjohtaja Herkko Soininen kertoo A-studiolle.
Mehiläinen kiisti verokikkailun vuonna 2011
Marraskuussa 2011 Mehiläistä syytettiin ”härskistä verokikkailusta”.
Keskisuomalainen uutisoi, että Mehiläinen oli maksanut veroja vain reilut 300 000 euroa yhtiön 35 miljoonan liikevoitosta viime tilikaudeltaan.
Helsingin yliopiston työntekijät vaativat yliopiston työterveyshuollon siirtämistä pois Mehiläisestä.
Kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) kysyi eduskunnassa, miten hallitus aikoo puuttua tällaisiin verojärjestelyihin.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) lupasi, että asiaan puututaan pikimmiten. Sittemmin yritysten korkovähennysoikeutta rajoitettiin Suomessa.
Mehiläinen kiisti verokikkailun ja totesi, että rahat menevät konsernin lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksamiseen.
– Kaikki konserniavustukset pysyvät Suomessa, Mehiläisen hallituksen silloinen puheenjohtaja Matti Bergendahl vakuutti Ylen A-studiossa joulukuussa 2011.
Verottaja penkoi Mehiläisen verojärjestelyn
Verottaja kuitenkin penkoi Mehiläisen tapausta kuten kymmeniä muitakin kansainvälisten konsernien vastaavia järjestelyjä.
On selvää, että tällaisia järjestelyjä on tehty verosuunnittelun vuoksi eli verojen maksamisen vähentämiseksi. Verosuunnittelu on sinällään sallittua.
Järjestelyä kutsutaan ammattipiireissä nimellä ”debt push down”. Se tarkoittaa, että velkaa ”painetaan alas” konsernin sisällä.
– Konsernin sisäisellä rahoitus- ja omistusjärjestelyllä luodaan Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle tai osakeyhtiölle korkokuluja, jotka saa Suomessa vähentää verotuksessa, johtava veroasiantuntija Lauri Savander verohallinnosta selittää.
– Järjestelyllä on pyritty välttämään Suomen liiketoiminnasta maksettavia veroja, kauppatieteen maisteri, vero-oikeuden tohtoriopiskelija Lauri Finér arvioi.
Finér on perehtynyt tällaisiin järjestelyihin ja kirjoittanut niistä muun muassa Verotus-lehteen. Finér on työskennellyt aiemmin myös verohallinnossa. Nykyisin hän toimii SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittisena asiantuntijana.
Ulkomaiset pääomasijoittajat remontoivat Mehiläistä
Mehiläinen on yli 100 vuotta vanha lääkäriyhtiö. Viime vuonna se oli Suomen suurin terveyspalveluyhtiö lähes 600 miljoonan liikevaihdollaan.
Nyt oikeudessa puitava järjestely luotiin samoihin aikoihin, kun Mehiläinen myytiin ulkomaisille pääomasijoittajille. Vuonna 2006 Mehiläisen omistajaksi tuli ruotsalainen pääomasijoittaja 3i, ja vuonna 2010 ruotsalainen Triton ja amerikkalainen KKR.
Vuonna 2006 Mehiläinen tuli osaksi ruotsalaista Ambea-konsernia. Kauppa järjestettiin niin, että Mehiläisen osti Ambea Finland AB:n suomalainen sivuliike.
Kauppaa varten otettiin konsernin sisäinen laina, joka tuli suomalaisen sivuliikkeen hoidettavaksi. Sivuliike maksoi lainasta korkoja Ruotsiin.
Suomessa vältettiin veroja, kun sivuliikkeen korkomenoja katettiin Mehiläisen maksamilla konserniavustuksilla. Tällöin Mehiläisen verotettava tulo putosi. Sivuliike taas vähensi lainan korot verotuksessa.
Aiemmin yritykset saivat Suomessa vähentää lähes kaikki konserniyhtiöiden välisten velkojen korot. Vuonna 2014 korkovähennystä rajoitettiin.
Verohyödyn saaminen on edellyttänyt myös, että Ruotsissa ei ole maksettu veroa Suomen sivuliikkeeltä saaduista korkotuloista.
– Suomen konserniavustus on katsottu Ruotsissa verovapaaksi tuloksi, Lauri Finér sanoo.
Ambea-konsernissa korkoja on kanavoitu Luxemburgiin, Actor SCA -yhtiöön. Se on Ambean omistavien pääomasijoitusyhtiöiden hallussa. Luxemburg on houkutellut korkotuloja ulkomailta alle prosentin verolla.
Sivuliikettä käytetty kulissina verojen välttelyssä
Verosuunnittelu on sikäli onnistunut, että Mehiläisen omistajat ovat saaneet Suomesta taskuihinsa muhkeampia voittoja.
Verottajan mukaan tällainen verosuunnittelu ei ole ollut kuitenkaan laillista.
Verottaja katsoo, että järjestelylle ei ole ollut hyväksyttävää liiketaloudellista syytä. Sillä on vain siirretty Mehiläisen verotettavaa tuloa Suomesta ulkomaille.
Käytännössä sivuliike on ollut tämänkaltaisissa järjestelyissä vain kulissi.
– Näinkin voi sanoa. Sitä on hyödynnetty niin, että saadaan tällainen ylimääräinen verovähennys, Lauri Finér arvioi.
Myös korkein hallinto-oikeus (KHO) on vahvistanut, että sivuliikettä on tällaisessa järjestelyssä käytetty verojen välttämiseen. Mehiläisen tapausta ei ole vielä oikeudessa käsitelty.
KHO: Carlsberg ja Nasdaq välttivät veroja
KHO julkaisi toukokuussa 2016 kaksi merkittävää vuosikirjaratkaisua vastaavista järjestelyistä. Niillä on merkitystä lain soveltamiselle muissa samankaltaisissa tapauksissa.
Yle selvitti silloin, että KHO:n ratkaisut koskevat Sinebrychoffin omistajaa, tanskalaista panimoyhtiötä Carlsbergia sekä Helsingin pörssin omistavaa yhdysvaltalaista Nasdaq-yhtiötä.
Carlsbergin osalta KHO katsoi, että Sinebrychoffin osakkeiden omistus ja sen hankintavelka ei ole liittynyt Suomeen perustetun sivuliikkeen liiketoimintaan, eikä sivuliike siksi voinut vähentää korkomenoja verotuksessaan.
Nasdaqin osalta KHO päätteli, että konsernin tekemä järjestely oli kokonaisuudessaan veronkiertoa. Sen vuoksi lainan korot eivät olleet sivuliikkeen vähennyskelpoinen meno.
– Yleensä veronkiertämiseksi katsotaan keinotekoinen järjestely, jonka ainut tarkoitus on verojen välttäminen. Toisessa tapauksessa KHO ei arvioinut, oliko järjestely keinotekoinen, Lauri Finer sanoo.
– Molemmissa tapauksissa lopputulos oli sama: yhtiö joutui maksamaan järjestelyllä vältetyt verot ja niiden lisäksi rangaistuksena veronkorotuksen.
Verottaja on käsitellyt vastaavia juttuja siis noin 30. Niistä kuusi on nyt saanut lainvoimaisen ratkaisun. Verottajan kanta on voittanut niissä kaikissa.
Mehiläinen: Voitamme todennäköisesti jutun oikeudessa
Mehiläinen vastasi Ylen A-studion kysymyksiin sähköpostitse. Yhtiö arvioi, että sen tapaus poikkeaa ratkaisevasti korkeimman hallinto-oikeuden aiemmin käsittelemistä jutuista.
Mehiläisen mukaan sivuliikkeen ottamalla lainalla on ollut aitoa liiketaloudellista merkitystä – eikä sitä ole sälytetty sivuliikkeelle vain, jotta Mehiläisen verotettavaa tuloa saataisiin pois Suomesta.
– Velka on liittynyt sivuliikkeen Suomessa omistamaan ja harjoittamaan toimintaan, eli Mehiläisen omistamiseen ja kehittämiseen, Mehiläisen talousjohtaja Herkko Soininen kirjoittaa A-studiolle.
KHO:n aiempien ratkaisujen ydin on, ettei sivuliikkeellä ole ollut merkittäviä toimintoja Suomessa ja ettei sen edustajilla ole ollut määräysvaltaa tytäryhtiöiden osakkeiden ostoon ja myyntiin. Siksi osakkeita ja niiden hankkimisvelkaa ei ole voitu siirtää sivuliikkeelle.
Lauri Finér ei näe ratkaisevaa eroa Mehiläisen ja KHO:n aiemmin ratkaisemien tapausten välillä. Tuomioistuin kuitenkin tekee päätöksen kunkin tapauksen tosiasioiden perusteella.
– Ambea Finland AB:n tilinpäätösten perusteella näyttää, että päätös Mehiläisen osakkeiden hankinnasta tehtiin jo ennen kuin sivuliike oli perustettu. Sen jälkeen siellä on ollut 1–2 työntekijää. Heillä tuskin on osaa tai arpaa Mehiläisen ostossa. Pääomasijoittajat ovat tehneet ne päätökset, ei sivuliike, Finér arvioi.
Veropalveluyritys: "Järjestelyt olivat laillisia eli häkki ei heilu"
Tällaisia järjestelyjä tehneet yritykset ovat varmasti katsoneet, että ne ovat hyväksyttävää verosuunnittelua.
– Kyseiset järjestelyt eivät ole veronkiertoa, vaan täysin sallittuja, veropalveluja tarjoavan KPMG:n veroasiantuntija Timo Torkkel kommentoi Kauppalehdessä elokuussa 2012.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista huolimatta Torkkel on yhä samaa mieltä.
– Aggressiivinen verosuunnittelu on laillista, mutta siihen liittyy riski, että sitä ei verotuksessa hyväksytä. Ehkä näissä järjestelyissä ollaan siinä rajamaastossa, mikä ei ole hyväksyttävää verotuksellisesti. Siitä huolimatta ne olivat laillisia eli häkki ei heilu.
Torkkel on kauppatieteiden tohtori ja vero- ja kirjanpito-oikeuden dosentti.
Torkkel ei pidä KHO:n ratkaisuja perusteltuina. Hänen mielestään KHO on linjannut veronkiertopykälän soveltamisalaa jossain määrin uudelleen.
– Suomessa on ollut vuosikymmeniä mahdollista käyttää holdingyhtiöitä yrityskauppatilanteissa siten, että holdingyhtiössä on kauppaan liittyvät velat. KHO:n päätöksissä oli kyse sivuliikkeestä. Se on yrityksen epäitsenäinen osa, tavallaan ulkomaisen yhtiön Suomeen rekisteröity konttori. Ratkaisevaa näyttää olleen se, että on käytetty rekisteröityä toimistoa eikä rekisteröityä yhtiötä. Minusta aste-ero on niin vähäinen, etten olisi pitänyt niitä veronkiertona.
Verottajan mukaan ilmiö oli uusi.
– Kansainvälistä toimintaa harjoittavat konsernit alkoivat tehdä tällaista verosuunnittelua. Se havaittiin meidän riskienhallinnassa ja tähän ilmiöön alettiin puuttua, johtava veroasiantuntija Lauri Savander verohallinnosta kertoo.
Verosuunnittelu yleensä verokonsulttien kynästä
Ei ole sattuma, että kymmenissä kansainvälisissä yhtiöissä on tehty Suomessa samankaltaisia järjestelyjä 2000-luvulla.
– Yleensä verosuunnittelujärjestelyt syntyvät verokonsulttien kynästä. Verokonsulttifirma oli aiemmin yleensä sama kuin tilintarkastaja. Uusi EU-sääntely tosin rajoittaa veropalvelujen ostamista tilintarkastajalta, mutta se ei ollut voimassa vielä 2006, Lauri Finér sanoo.
Vuoden 2006 tilinpäätöksistä ilmenee, että KPMG on ollut Ambea Finland AB:n ja myös Carlsbergin tilintarkastaja. Kyseiset verojärjestelyt luotiin samoihin aikoihin.
– KPMG:n työntekijät ovat olleet vähintään tietoisia järjestelystä, sillä tilintarkastajan on pitänyt ottaa kantaa sen lainmukaisuuteen, Finér arvioi.
Veroasiantuntija Timo Torkkel ei kommentoi, onko KPMG tarjonnut tällaisia järjestelyjä kansainvälisille konserneille Suomessa.
– Olemme monien yritysten kanssa tekemisissä, en voi tarkemmin kommentoida.
Lue myös:
EU vaatii: Verokonsulttien ilmoitettava epäilyttävistä verojärjestelyistä