Pakolaisten tulo, joka alkoi Eurooppaan 2015, vaatii yhä EU:n panostusta. Ylen Haloo Eurooppa -podcast-sarjan haastattelussa pääministeri Juha Sipilä katsoo, että taakanjaossa Suomen kannattaisi toimia kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
– Olisin itse valmis nostamaan Suomen kiintiön väliaikaisesti jopa 2 000 pakolaiseen.
Sipilä haluaisi päättää korotetuista kiintiöistä EU-tasolla ja aikoo viedä asiaa aktiivisesti eteenpäin.
Suomi on hoitanut 160 000 pakolaisen taakanjaosta osuutensa, mutta käännytyspolitiikka ja suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakavat pahasti Suomen hallitusta.
EU:n antama apu kriisialueille ei helpota tilannetta tarpeeksi nopeasti. Myös niiden pakolaisten määrä, joilla ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole mahdollisuutta palata kotiinsa on liian suuri.
Eurooppa on koti
Pääministeri Sipilä ei ole profiloitunut kovin äänekkäästi EU:n mieheksi, mutta sellainen hän sanoo olevansa.
– Edellisessä ammatissa olen ollut laajalti liikkeellä Euroopassa ja olen huomannut, että meillä on sama arvopohja. Me helposti nähdään kaikki negatiivinen ja näpertely, mutta kun yrityksessä toimi niin näki kehityksen ja miten valtavan hieno asia se oli, että meille tuli yhteinen valuutta käyttöön ja miten paljon se helpotti kaupan käyntiä ja miten paljon sisämarkkinat on helpottanut suomalaista vientiteollisuutta ja suomalaisia yrityksiä ja sitä kautta meidän työllisyyttä, luettelee Sipilä EU:n hyötyjä.
Entisenä yrittäjänä Sipilän sydäntä lähellä on tietysti kauppa. Vapaan kaupan merkitys on Sipilän mukaan paljon suurempi Suomelle kuin mitä osataan ymmärtää. Euroopan Unionin kehityksessä euron ohi menee kuitenkin koko unioni.
– Liittyminen Euroopan Unioniin on ollut hienoin asia, sanoo Sipilä.
Hän myöntää, että pääministeriys on antanut miehelle paljon aiempaa syvemmän ymmärryksen Unionin toimintaan ja tehtäviin. Venäjän vastaisista sanktioista Sipilä haluaisi eroon, koska ne haittaavat kaupan tekoa. Ratkaisua pitäisi etsiä ankarammin EU:ssa.
EU:lla on rankka vuosi takana
Britannian päätös irtautua EU:sta eli Brexit nosti esiin todellisen uhan Euroopan Unionille. Nyt muutamien vaalien jälkeen ja poliittisen tilanteen rauhoituttua Sipilällä on kovia odotuksia muun muassa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin suhteen.
Hän toivoo, että liberaali Macron saisi vietyä läpi maan taloutta tervehdyttäviä uudistuksia. Yhteisvastuun lisääminen ei ole se, mitä Sipilä haluaa ja EMUn uudistushankkeessa Macronin ja Sipilän näkemykset eroavat tässä suhteessa.
Yhteisessä puolustuksessa mentävä eteenpäin
– Me ollaan sovittu Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani. Saksan vaalien jälkeen syyskuun lopussa Euroopan yhteisen puolustuksen kehittämisen odotetaan etenevän suurin harppauksin.
Eurooppa-neuvoston pöydässä Sipilä istuu Saksan vieressä. Suomen ja Saksan poliittiset näkemykset ovat usein yksi yhteen tai ainakin samansuuntaiset ja, kuten Tasavallan presidenttiin, Sipiläänkin on tehnyt vaikutuksen liittokansleri Angela Merkel.
Kuuntele lisää tästä pääministeri Juha Sipilän ajatuksia Euroopasta ja eurooppalaisuudesta Haloo Eurooppa -podcastista. Sarjassa on julkaistu tänään myös uusi jakso, jossa EU-erikoistoimittaja Susanna Turusen vieraana on EU-komissaari Jyrki Katainen. Voit myös kuunnella täältä Haloo Eurooppa -sarjan muita osia.
