Lapinjärven pieni kunta itäisellä Uudellamaalla havahtui pari vuotta sitten siihen, että kunnassa oli yrityksiä, jotka tarvitsivat työvoimaa samaan aikaan, kun kunnan työttömyysaste huiteli 14 prosentin tuntumassa. Kunta päätti perustaa Taitopaikan, jonka tärkeimpänä tehtävänä oli valmentaa työttömiä työmarkkinoille ja saattaa työvoimaa tarvitsevat työnantajat ja sopivat työttömät yhteen.
Tulokset ovat olleet mielenkiintoisia. Lapinjärven työttömyysaste on pudonnut nelisen prosenttiyksikköä siitä, kun hanke aloitettiin viime vuoden alussa. Koko maassa työttömyysluvut ovat kohentuneet kaksi prosenttiyksikköä maan taloudellisen tilanteen parannuttua. Lähes kaikki Taitopaikan toiminnassa mukana olleet ovat löytäneet jonkin polun eteenpäin työelämässä: suurin osa töitä vapailta markkinoilta, osa palkkatuettuja töitä kunnallisista tehtävistä ja osa mielekkään opiskelupaikan.
Miten Lapinjärvi sitten on onnistunut siinä, missä työvoimaviranomaiset eivät niinkään mairittelevasti. Tässä muutamia syitä.
1. On tärkeää tuntea, mitä työnhakijat oikeasti osaavat
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka, joka on yksi avainhenkilöistä Lapinjärven hankkeen takana, sanoo, että onnistuminen vaatii paikallisten työttömien perinpohjaista tuntemista. Hän painottaa sitä, että kaikki osaaminen ei näy CV:stä, vaan taitoja voi karttua myös esimerkiksi harrastusten kautta.
Lapinjärveläinen Janne Ylönen on ollut vuosikausia sairauslomalla ja pitkäaikaistyöttömänä. TE-toimiston kautta töitä hakiessa hän törmäsi jatkuvasti siihen, että työnantajat eivät halua työntekijää, jolla on liikuntarajoitteita. Nyt hän on kunnan hankkeen kautta saanut töitä paikallisen majoitusliikkeen talonmiehenä.
– Taitopaikan kautta minulle ehdotettiin tätä työtä, koska minulla on ennestään asiakaspalvelukokemusta. Maalaispoikana minulla on myös sitä sun tätä muuta kokemusta. Oli erittäin tärkeä saada tämä työ huolimatta liikuntarajoitteista. Työnteko ei tilannetta ainakaan pahenna. Työnteko on hyvä asia sekä mielelle että keholle.
2. On tärkeää tuntea, mitä työnantajat oikeasti haluavat
Janne Ylösen työnantaja, hotellin ja pienen mökkikylän omistaja Natalia Sergeevich tuli miehensä kanssa yrittäjiksi Suomeen Venäjältä kolme vuotta sitten. Aluksi mies yritti yksin selvitä hotellialueen piha- ja korjaustöistä, mutta niitä kasautui aina vain lisää.
Hotellin omistajat päättivät palkata työntekijän, mutta tälle oli useita vaatimuksia, eikä Sergeevich miehineen ulkopaikkakuntalaisina tiennyt kenen puoleen kääntyä.
– Halusimme löytää jonkun Lapinjärveltä, koska työntekijän täytyy tuntea paikkakunnan asukkaat. Tietysti hänen täytyy myös osata korjaustöitä.
Lapinjärven kunta on palkannut oman edustajan, jonka yhtenä työtehtävänä on aktiivisesti kierrellä yrityksissä ja selvittää, millaista työvoimaa ne tarvitsisivat.
3. Lyhyt ja tuore CV on parempi kuin tyhjä CV
Työttömän matka uuteen työhön ei aina onnistu vain löytämällä sopiva työnantaja. Toisinaan tarvitaan esimerkiksi lisäkoulutusta. Lapinjärvellä toimii myös niin kutsuttu "Koko kylän työhuone", jossa muun muassa järjestetään kurssitusta työharjoittelijoille ja työnhakijoille, joilta puuttuu esimerkiksi taito käyttää tietokoneita.
Työharjoittelijoiden työtä koordinoi kazakstanilaistaustainen Elmira Liljeqvist. Hänellä itsellään on takataskussaan sekä englanninopettajan, kirjanpitäjän että juristin ammatit. Suomesta ei kuitenkaan löytynyt töitä, vaikka hän aloitti kieliopinnot heti maahan tultuaan. Nyt, reilut viisi vuotta myöhemmin hän puhuu sujuvaa suomea. Hänen ohjattavinaan on ollut myös muita ulkomaalaistaustaisia.
– Kun joutuu pitkän aikaan olemaan työttömänä, ulkomaalaiset usein jäävät istumaan neljän seinän sisälle. Suomalaisten kanssa voi olla vaikeaa päästä yhteyksiin. Tämä työ on antanut mahdollisuuden olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä on avoin tila, jonne kuka tahansa voi tulla.
Lapinjärven työllisyyshankkeen yhtenä kulmakivenä on se, että mikä tahansa tuore työkokemus on parempi kuin tyhjä CV. Siksi myös aina kokonaisen ikäluokan nuorille tarjotaan mahdollisuus muutaman viikon kesätyöpestiin kunnan palkkalistoilla.
4. On tärkeää ajatella ennakkoluulottomasti
Työllistämishanketta arvioidessa helposti herää ajatus, eikö tällaisen toiminnan pitäisi olla TE-toimiston heiniä eikä yksittäisen kunnan vastuulla. Eikö esimerkiksi Lapinjärven kunta hankkeellaan hoida työvoimaviranomaisten töitä?
Työ- ja elinkeinoministeriössä tällainen kunnallinen aktiivisuus toivotetaan tervetulleeksi. Työmarkkinaneuvos Jarmo Palm sanoo, että "kaikenlainen järkevä toiminta on kannatettavaa". Hänen mielestään on loppujen lopuksi sama, onko tekijänä esimerkiksi kunta, kunhan toiminta on hyvin järjestetty.
– Työvoimaviranomaisten toiminnassa lähdetään usein yksilön tarpeesta. Tässä on otettu mukaan yrityksen lähtökohdat, ja se tuntuu oikein hyvältä.
Uudenmaan TE-toimistokin on hankkeessa mukana omalla siivullaan paitsi osarahoittajana myös asiantuntijatukena. Kunnanjohtaja Tiina Heikan mukaan koko hanketta ei olisi pystytty koskaan toteuttamaan ilman TE-toimistoa.
– Näen, että me täydennämme toisiamme. Ei TE-toimisto pysty nykyresursseilla näin yksilöllistä palvelua tarjoamaan. He tekevät alkukartoituksen, mutta kun tarvitaan yksilöllisempää otetta, niin Taitopaikka on hyvä paikka siihen.
5. Rahat mieluummin työllistämiseen kuin työmarkkinatukeen
TE-toimistolta tulee työllistämishankkeeseen rahaa työntekijöiden palkkatukiin. Lapinjärven kunta on panostanut projektiin merkittävän määrän omiakin varojaan. Esimerkiksi koko Taitopaikan ylläpidon ja hankkeessa tarvittavat materiaalit kustantaa kunta.
Kunnanjohtaja näkee asian siten, että pitkäaikaistyöttömille pitäisi joka tapauksessa maksaa työmarkkinatukea, minkä vuoksi on parempi laittaa rahat työllistämisen edistämiseen.
– Jos voimme samalla rahalla auttaa ihmisen töihin, auttaa hänen perhettään ja lähipiiriään ja tukea paikkakunnan elinvoimaa, niin kannattaahan ne rahat laittaa mieluummin siihen.
Nyt Lapinjärven malli on menossa myös "vientiin" naapurikuntiin. Ainakin Myrskylä, Orimattila ja Loviisa ovat kiinnostuneita Lapinjärven tavasta tarttua toimeen työttömyyden nujertamiseksi.
Juttua korjattu klo 15.36: Suomen työttömyysaste on laskenut kaksi prosenttiyksikköä, ei kaksi prosenttia, kuten jutussa aiemmin luki.