Eteläisen koulun ruokalan oven vierestä löytyy tärkeä osa ruokahävikkitalkoita.
Seinällä on lista, jossa on jokaisen viikonpäivän kohdalle merkitty annoslapuilla, kuinka monta hävikkiannosta kyseisenä päivänä on tullut.
Yksi annos kuvaa 300 grammaa hukkaan mennyttä ruokaa.
Maanantain ja tiistain kohdalla on erityisen paljon annoskuvia. Mahtoiko silloin olla kanaviilokkia tai kaalikeittoa, jota koululaiset kuulemma tunnetusti väheksyvät.
– Ei mitään kanaviilokkia ole olemassakaan! Silloin oli vaan niin hyvää ruokaa, että otettiin liikaa, eikä sitten kaikki jaksaneet syödä, selittää viidesluokkalainen 5B-luokkalainen Juuso Latvala lautasriviä. Niinkin siis voi käydä.
–Ja keittopäivänä liemi lisää usein ruokahävikkiä, tietää ruokapalvelutyöntekijä Maritta Peltonen. Kaikkea lientä ei siis syödä.
Älä sekoita salaatin aineksia
Riihimäkeläinen Eteläinen koulu kulkee kärkijoukoissa ruokahävikkitaistelussa.
Hävikkiin menevää ruokaa ryhdyttiin seuraamaan kolmisen vuotta sitten, kun koulu haki itselleen Vihreä lippu- tunnusta. Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma.
– Silloin hävikkiä ryhdyttiin seuraamaan ja saimme siihen vielä keittiönkin mukaan, muutenhan tämä ei olisi onnistunut, tietää rehtori Merja Härönen.
Koulussa 340 oppilasta ja vajaat parikymmentä opettajaa. Luokka-asteet ovat yhdestä viiteen.
Kun koulussa aiemmin joka kymmenes lautanen meni käytännössä hävikkiin, niin nyt joka kolmaskymmenes annos menee roskiin. Pudotus on niin merkittävä, että sillä on myös taloudellisia vaikutuksia.
Vuosittain säästetään tuhansia euroja, arvioi ruokapalveluesimies Eija Nieminen. Keittiön oivallukset ovat pieniä, mutta tehokkaita.
– Salaattiaineksia ei kannata sekoittaa. Kun jokainen aines laitetaan omaan astiaan, niin kokonaismenekki on parempi ja hävikki pienempi. Kyllä se jonkinlainen yllätys oli, kun kokeilimme tätä ensimmäisia kertoja , kertoo Maritta Peltonen.
Tomaatti tomaattina ja kiinankaali kiinankaalina. Kuulostaa järkevältä, mutta muitakin havaintoja keittiöstä käsin tehtiin.
– Lapset saavat itse ottaa sen määrän ruokaa, jonka jaksavat syödä. Lisää saa aina, jos jää nälkä. Hävikkiä pienensi myös se, että laitoimme esille pienemmän biojäteastian. Kaipa se sitten alitajuisesti vaikuttaa, ettei ruokaa voi isoja määriä heittää pois, Peltonen pohtii.
Luokat mittelevät hävikkikisassa
Tärkein taistelu hävikkiä vastaan käydään kuitenkin kerrosta ylempänä, luokkahuoneissa. Siellä puhutaan ruoasta, elintarvikeketjusta ja luodaan kilpailuhenkeä.
Viidesluokkalainen Ellen Mustonen kertoo luokan rakentaneen kouluun kiertopalkinnon, jonka luokka saa silloin kun ruokahävikkitaistelussa on onnistuttu erityisen hyvin.
– Semmoinen palkinto on mukava saada, Ellen ja Juuso nyökkäilevät.
Ruokapalvelutyöntekijä Maritta Peltonen kertoo hävikkitaulun ja palkinnon motivoivan oppilaita hyvin. Mitä mieluisampaa ruokaa lapsille, sitä vähemmän ruokahävikkiä.
Ruokapalvelulle on kuitenkin haaste saada nostettua uusia makuja esille perinteisten suosikkien rinnalle.
– Siinäpä se. Se on sellaista pientä hivuttamista suosikkiruokien rinnalla. Kun selkeys säilyy, niin silloin menee kaupaksi vieraammatkin ainekset.
Mutta onko Riihimäen Eteläisen koulun kuuluun hävikkitauluun saatu vielä koskaan aikaiseksi nolllatulosta, eli ei hävikkiä lainkaan?
–Puuropäivä ja silloin kun on broilerpastaa, Ellen Mustonen Juuso Latvala tietävät.
Hävikkiviikkoa vietetään 11. -17.9.2017. Silloin halutaaa nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille.